Mainos

Jere Karalahti – uran jälkeinen aika

  • 910 617
  • 3 442

Iker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Helvetti että voi olla torspo äijä. Ajattelutapa on ihan tyylipuhdas päihdeongelmaisen ajattelutapa.
Nojoo, ehkä sitäkin mutta kertoohan se ennen kaikkea ihan helvetin nolosta isomman kokoluokan typeryydestä, että kehtaa tuollaista lähteä edes puhumaan ja harmittelemaan tuohon malliin.

En kehtaisi moista urpoilua heittää missään isommassa porukassa saati julkisuudessa, vaikka se kuinka oman pään sisällä vituttaisikin että kovalla duunilla hankittu superbilettäjän rekordi meni nyt noin ikävästi poikki.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Olen eri mieltä. Paljon on päihteiden takia elämänsä ja potentiaalinsa hukanneita tyyppejä, jotka pystyvät analysoimaan ongelmiaan objektiivisesti, kantamaan vastuun virheratkaisuistaan ja jotka katuvat, oikeassa määrin, menneisyyttään. Monessa tapauksessa taustalla on henkilöstä riippumattomia tekijöitä ja addiktioita/sairaus. Esim. Jantunen antoi muutama(?) vuosi sitten haastattelun, joka oli täysin vastainen tuohon Karalahden haastatteluun.

No joo, Marko Jantusen olen kyllä ihan työyhteyksissä tavannutkin ja puhunut näistä asioista hänen kanssaan. Ja elämäkerran olen tietysti lukenut. Ero on se, että Jantunen on töppäilyistään viisastunut ja pystyy analysoimaan menneitä. Hän ymmärtää, mikä meni vikaan ja miksi. Se tulee elämäkerrastakin hyvin selville.

Jere ei tunnu viisastuneen eikä ymmärtävän mitään. Enkä näe hänessä mitään kovin suurta katumusta. Jos nyt suoraan sanotaan, niin näistä kavereista Marko Jantunen taitaa olla huomattavasti fiksumpi. Fiksut kaverit oppivat virheistään. Onko Jere oppinut? Minusta ei siltä näytä. Kokeeko Jere edes tehneensä virheitä?
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Jerellä nolouksia riittää, mutta se ettei suostu tapaamaan lehtolapseaan, jonka sai ukrainalaisen kanssa on ihan kärjessä. Nanna sopii Jerelle hyvin, koska on omalla tavallaan yhtä tyhmä kuin saapas kuin hänen siippansa, mm estämällä omalta osaltaan tapaamiset. Eiköhän he vielä toisensa löydä ja sen ansaitse, Nanna on nykyään puoli-lääketieteellinen hyvinvointiasiantuntija, kun fitness leimaan oli liian vanha - trendikäs kehityskaari alalla nykyään - puoskareita.
 
Suosikkijoukkue
Manchester United, Bruceola
No joo, Marko Jantusen olen kyllä ihan työyhteyksissä tavannutkin ja puhunut näistä asioista hänen kanssaan. Ja elämäkerran olen tietysti lukenut. Ero on se, että Jantunen on töppäilyistään viisastunut ja pystyy analysoimaan menneitä. Hän ymmärtää, mikä meni vikaan ja miksi. Se tulee elämäkerrastakin hyvin selville.

Jere ei tunnu viisastuneen eikä ymmärtävän mitään. Enkä näe hänessä mitään kovin suurta katumusta. Jos nyt suoraan sanotaan, niin näistä kavereista Marko Jantunen taitaa olla huomattavasti fiksumpi. Fiksut kaverit oppivat virheistään. Onko Jere oppinut? Minusta ei siltä näytä. Kokeeko Jere edes tehneensä virheitä?
Kuulostaa että Jantunen käsittelee asiaa kuten päihdeongelmasta selvinnyt ihminen ja Karalahti taas kuten edelleen päihdeongelmasta kärsivä.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Tämä ei liity Karalahteen, mutta tuo Jantusen kirja herätti kyllä suurta kunnioitusta, ja juuri tämmöiset tarinat voivat toimia apuna muillekin päihdeongelmista kärsiville.

Siinä ei ollut mitään kiertelyä, eikä kaartelua, ei tyhjänpäiväistä uhoamista, ei muiden syyttämistä tai olosuhteiden syyttämistä, jotka siis kaikki on tyypillistä päihdeongelmaisen käytöstä.

Sen sijaan kirja oli brutaalin rehellinen, eikä siinä ole mitään ylimääräistä dramatisointia. Kirjan päähenkilö ottaa siinä vastuun kaikesta tekemästään, ja se oli hyvin vaikuttavaa luettavaa.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Kuulostaa että Jantunen käsittelee asiaa kuten päihdeongelmasta selvinnyt ihminen ja Karalahti taas kuten edelleen päihdeongelmasta kärsivä.

Juuri näin. Minua viisaammat ovat monesti sanoneet, että päihdeongelmasta ei voi lopullisesti parantua, mutta sen kanssa voi oppia elämään suht normaalia elämää. Se tarkoittaa sitä, että päihteisiin ei koske, koska päihdeongelmainen harvoin pysyy kohtuudessa. Marko Jantunen on tainnut tämän oppia. Hän tuntuu myös ymmärtävän, mitä kaikkea päihteet veivät häneltä. Elämäkerrasta käy ilmi, kuinka onnellinen Jantunen on esimerkiksi siitä, että pöhinävuosista kärsineet suhteet lapsiin ovat korjaantuneet.

Jerestä tulee taas sellainen vaikutelma, ettei hän koe menettäneensä mitään päihteiden takia. Mitäs nyt jostain NHL-urasta, vaikka siellä olisi voinut tehdä ihan eri tavalla massia kuin toteutuneella uralla. Ja kyllähän täälläkin muutamat ovat maininneet Jeren suhteet lapsiinsa. Instagramiin voi nyt laittaa mitä tahansa, mutta olen käsittänyt, että Jereä kiinnostaa ylivoimaisesti eniten tämä poikapuolinen jälkeläisensä. Siitähän voi kasvattaa uuden TapuliÄijän ja pöhinäkaverin.

Nanna sopii Jerelle hyvin, koska on omalla tavallaan yhtä tyhmä kuin saapas kuin hänen siippansa, mm estämällä omalta osaltaan tapaamiset. Eiköhän he vielä toisensa löydä ja sen ansaitse, Nanna on nykyään puoli-lääketieteellinen hyvinvointiasiantuntija, kun fitness leimaan oli liian vanha - trendikäs kehityskaari alalla nykyään - puoskareita.

Varmaan joiltain osin toisilleen sopiva pari, mutta Nanna ei taida oikeasti tykätä pöhinästä niin paljon kuin Jere. Nannan kanssa ollessaan Jere on ainakin halunnut antaa sellaisen vaikutelman, että treenaa ja elää terveellisesti, mutta mikähän lienee totuus. Kovin vahvoja erohuhuja on ollut viime aikoina. Jerehän on jo saanut Nannalta sen mitä halusi, eli oman TapuliÄijän. Kovin yllättynyt en olisi siitä, jos Jere pistäisi perhe-elämän virallisesti pakettiin ja keskittyisi jatkossa tapulipöhinään. Pöhinähän on ollut Jerelle ykkönen aina, kerta toisensa jälkeen Jere on palannut sen pariin.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Instagramiin voi nyt laittaa mitä tahansa, mutta olen käsittänyt, että Jereä kiinnostaa ylivoimaisesti eniten tämä poikapuolinen jälkeläisensä. Siitähän voi kasvattaa uuden TapuliÄijän ja pöhinäkaverin.
No tietenkin. Eihän se omien tyttäriensä kanssa voi tehdä sitä mitä varten naiset on.

En minä nyt niin hirveästi Jantusen kirjaaakaan minään nautintona, mutta onhan Jarna nyt nero ja häneen on helppo suhtautua kannustavasti tämän sankarin rinnalla.
 

theZ

Jäsen
Jere on varmasti myös kärsinyt addiktiosta, tiedostanut sen ja pyrkinyt taistelemaan sitä vastaan, mutta tuo linkitetty kommentti oli jollain tavalla absurdi kuiville päässeen(?) päihteiden käyttäjän suusta; kaveri ihan oikeasti vaikutti katuvansa sitä, että ura bilestarana päättyi - ei sitä, että häneltä meni ohi esim. NHL-ura ja tyttärensä lapsuus.
Jere ei tunnu viisastuneen eikä ymmärtävän mitään. Enkä näe hänessä mitään kovin suurta katumusta. Jos nyt suoraan sanotaan, niin näistä kavereista Marko Jantunen taitaa olla huomattavasti fiksumpi. Fiksut kaverit oppivat virheistään. Onko Jere oppinut? Minusta ei siltä näytä. Kokeeko Jere edes tehneensä virheitä?
Tämä ketju on tavallaan aika hämmentävää luettavaa ja jotenkin surullisestikin kuvastaa sitä ihmisten pakottamista samaan muottiin. Kukaan meistä ei pääse Jeren pään sisälle eikä todellisuudessa tiedä miten tyytyväinen hän on elämäänsä. Ehkä Jere tosiaan halusi elämältä enemmän bilettämistä kuin NHL-uraa ja miljoonia. Ehkä hän olisi tehnyt samat valinnat näin jälkikäteenkin. Mitä jos Jere on täysin sinut sen kanssa että tyttärensä lapsuus meni ohi? Missä on se virhe mikä Jeren pitäisi myöntää (edes itselleen) tehneensä?

Millä perusteella Jantunen vaikuttaa fiksummalta katuessaan asioita kuin Jere? Eikös Jantunen vaikuta tavallaan tyhmemmältä kun on elänyt elämäänsä toisin kuin olisi halunnut elää ja katuu nyt asioita kun taas Jere on mahdollisesti elänyt juuri kuten on halunnutkin? Ulospäin Jeren touhu näyttää tietysti kusipäiseltä mutta jotkut viisaammat ovat sanoneet että elämää eletään itsensä vuoksi. Jos Jere on sinut asioiden kanssa niin missä on ongelma?

Mikä pointti on tuossa että määritetään muiden puolesta miten heidän tulisi elämäänsä elää ja vingutaan sivukaupalla kun joku valitsee toisin?
 
Jantusessa ja Karalahdessa on myös se ero että Jantunen oli ihan puhdas katunarkkari ja Karalahti taas todella rankan puoleinen "bilettäjä".

Tuohon ylempään olen samaa mieltä siitä että Karalahti taitaa olla ihan sinut valintansa kanssa ettei pystynyt elämään ilman tuota juhlimista ja sanoi siksi vitut änärille. Typerintä olisi tehdä valinta sen takia mitä muut ovat mieltä eikä siltä miltä itsestä tuntuu.
 

SOF1969

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, KKV, Artun pumppu
Tuohon ylempään olen samaa mieltä siitä että Karalahti taitaa olla ihan sinut valintansa kanssa ettei pystynyt elämään ilman tuota juhlimista ja sanoi siksi vitut änärille.

Usein pihapeleissä kuulee sellaisten 5-6 vuotiaiden sanovan "mä hävisin tahallani", kun on tullut takkiin. En tiedä, mutta veikkaan että PB:n tyyppisille ihmisille "en kadu mitään" voi olla vähän samanlainen tarina itselleen ja muille.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Tämä ketju on tavallaan aika hämmentävää luettavaa ja jotenkin surullisestikin kuvastaa sitä ihmisten pakottamista samaan muottiin. Kukaan meistä ei pääse Jeren pään sisälle eikä todellisuudessa tiedä miten tyytyväinen hän on elämäänsä. Ehkä Jere tosiaan halusi elämältä enemmän bilettämistä kuin NHL-uraa ja miljoonia. Ehkä hän olisi tehnyt samat valinnat näin jälkikäteenkin. Mitä jos Jere on täysin sinut sen kanssa että tyttärensä lapsuus meni ohi? Missä on se virhe mikä Jeren pitäisi myöntää (edes itselleen) tehneensä?

Millä perusteella Jantunen vaikuttaa fiksummalta katuessaan asioita kuin Jere? Eikös Jantunen vaikuta tavallaan tyhmemmältä kun on elänyt elämäänsä toisin kuin olisi halunnut elää ja katuu nyt asioita kun taas Jere on mahdollisesti elänyt juuri kuten on halunnutkin? Ulospäin Jeren touhu näyttää tietysti kusipäiseltä mutta jotkut viisaammat ovat sanoneet että elämää eletään itsensä vuoksi. Jos Jere on sinut asioiden kanssa niin missä on ongelma?

Mikä pointti on tuossa että määritetään muiden puolesta miten heidän tulisi elämäänsä elää ja vingutaan sivukaupalla kun joku valitsee toisin?
No kun me olemme valinneet, että elämme elämäämme Jerestä vinkuen, notta mitä se sinulle kuuluu? Nii.
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mitä jos Jere on täysin sinut sen kanssa että tyttärensä lapsuus meni ohi? Missä on se virhe mikä Jeren pitäisi myöntää (edes itselleen) tehneensä?
Ei se mene niin, että valinta on tehty hyvin ja oikein jos vain itse on sinut sen kanssa. Ei varsinkaan silloin, kun päävastuullisena jätät toisen lapsesi huomiotta tai heitteille. Jere ei koskaan kasvanut aikuiseksi siten, että olisi oppinut kantamaan vastuunsa lapsistaan. Se ei ole vain virhe, vaan aidosti törkeää. Kuskoon oman elämänsä, mutta muiden elämää ei saisi pilata.

Ulospäin Jeren touhu näyttää tietysti kusipäiseltä mutta jotkut viisaammat ovat sanoneet että elämää eletään itsensä vuoksi. Jos Jere on sinut asioiden kanssa niin missä on ongelma?
En tiedä kuka viisas noin on sanonut, mutta jos tuolla lainauksella on todella tarkoitettu Jeren bilepelikirjan tapaista narsismia, niin ihmettelen. Asiat voivat mennä elämässä päin mäntyä, ja esim. huumeriippuvuus on aina tragedia. Hyvälle ihmiselle voi käydä huonoja asioita. Jantunen oppi omasta tragediastaan ja tuli ulos itsestään vastuun kantavana voittajana. Jere taas ei ole oppinut kantamaan vastuuta itsestään, mikä on yksin hänen asiansa, muttei myöskään lapsistaan, ja se ei ole vain hänen itsensä asia. Näin ollen voi sanoa, että Jere ei vain näytä kusipäältä ulospäin, vaan ihan oikeasti on sitä.

Mikä pointti on tuossa että määritetään muiden puolesta miten heidän tulisi elämäänsä elää ja vingutaan sivukaupalla kun joku valitsee toisin?
Koska yhteiskunnassa on lait, normit ja säännöt? Kun lahjakas idoli rikkoo lakia käyttämällä huumeita ja paskoo mahdollisuutensa olla paras versio itsestään, se on sääli. Kun samalla toiminnalla tuhotaan muiden, kuten omien lasten, vaimojen tai pelikavereiden elämää, se on valtavan kritiikin paikka.

Eihän kukaan voi ilman seurauksia vain valita sitäkään, että kusee jurrissa muiden postiluukuista sisään tai heittelee koiria kivillä vaikka olisi kuinka sinut sellaisen kanssa itse.
 

SOF1969

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, KKV, Artun pumppu
Jere ei koskaan kasvanut aikuiseksi siten, että olisi oppinut kantamaan vastuunsa lapsistaan. Se ei ole vain virhe, vaan aidosti törkeää. Kuskoon oman elämänsä, mutta muiden elämää ei saisi pilata.

Aivan loistava viesti, varmaankin paras tässä ketjussa. Lainaan tämän osuuden, joka on oleellinen siinä kohtaa kun itse määrittelen arvostustani ihmistä kohtaan.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tämä ketju on tavallaan aika hämmentävää luettavaa ja jotenkin surullisestikin kuvastaa sitä ihmisten pakottamista samaan muottiin. Kukaan meistä ei pääse Jeren pään sisälle eikä todellisuudessa tiedä miten tyytyväinen hän on elämäänsä. Ehkä Jere tosiaan halusi elämältä enemmän bilettämistä kuin NHL-uraa ja miljoonia. Ehkä hän olisi tehnyt samat valinnat näin jälkikäteenkin. Mitä jos Jere on täysin sinut sen kanssa että tyttärensä lapsuus meni ohi? Missä on se virhe mikä Jeren pitäisi myöntää (edes itselleen) tehneensä?

Millä perusteella Jantunen vaikuttaa fiksummalta katuessaan asioita kuin Jere? Eikös Jantunen vaikuta tavallaan tyhmemmältä kun on elänyt elämäänsä toisin kuin olisi halunnut elää ja katuu nyt asioita kun taas Jere on mahdollisesti elänyt juuri kuten on halunnutkin? Ulospäin Jeren touhu näyttää tietysti kusipäiseltä mutta jotkut viisaammat ovat sanoneet että elämää eletään itsensä vuoksi. Jos Jere on sinut asioiden kanssa niin missä on ongelma?

Mikä pointti on tuossa että määritetään muiden puolesta miten heidän tulisi elämäänsä elää ja vingutaan sivukaupalla kun joku valitsee toisin?

Koska ainakin minä koe, että elämään kuuluu myös tietynlainen vastuullisuus, etenkin vanhemmuuteen ja ammattilaisuuteen. Se, että yksilö itse on "sinut ratkaisujensa kanssa" ei tee niistä ratkaisuista itsessään arvostettavia tai anna suojaa ulkopuoliselta kritiikiltä; Jerehän on altistanut itsensä ja monet yksityiselämän piiriin laskettavat asiansa kritiikille, kun hän on itse tuonut ne omaehtoisesti julkisuuteen julkaisemalla omaelämäkerran ja antamalla julkisia haastatteluja.
 
Viimeksi muokattu:

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tuohon ylempään olen samaa mieltä siitä että Karalahti taitaa olla ihan sinut valintansa kanssa ettei pystynyt elämään ilman tuota juhlimista ja sanoi siksi vitut änärille. Typerintä olisi tehdä valinta sen takia mitä muut ovat mieltä eikä siltä miltä itsestä tuntuu.
Jerekin on kohta 50-vuotias hasbeen, joten vahvasti arvelen, että hänelläkin käy välillä mielessä "mitä jos olisinkin tehnyt toisin"-ajatukset. Nythän (bile)uran kliimaksi taisi olla juuri ennen haimatulehdusta, kun Tapulin pultsarikavereiden kanssa kiskoi taskulämpimään kraanaveteen sekoitettua pirtua, joten mikäs sitä muistellessa vanhana kiikkustuolissa, jos edes sinne asti pääsee.
 

julle-jr

Jäsen
Jos spekuloidaan sellaisella skenaariolla, että Jere olisi pelannut hyvän uran NHL:ssä. Miten elämä olisi mennyt uran jälkeen, 50 M€ löysää rahaa tilillä? Sehän on monille urheilijoille yleensäkin vaikeaa käsitellä sitä tyhjyyttä uran jälkeen. Kuinka hyvät edellytykset Karalahdella olisi siihen ollut? Veikkaan, että ei erityisen hyvät. Olisiko sisältöä siinä vaiheessa haettu vanhoista kuvioista ja mikä mahtaisi olla haiman kunto tässä skenaariossa sanotaan vaikka 3 vuotta uran päättymisen jälkeen?

Minä veikkaan, että Jere olisi saattanut löytää tässä vaihtoehtoisessakin mallissa vielä ihan hyvät keinot vetää siihenastinen elämä nopeasti vessanpöntöstä alas.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Minä veikkaan, että Jere olisi saattanut löytää tässä vaihtoehtoisessakin mallissa vielä ihan hyvät keinot vetää siihenastinen elämä nopeasti vessanpöntöstä alas.
Jere olisi varmaan tuossa skenaariossa ollut onnellisimmillaan. NHL-pelaajat kun pääsevät parempiin bileisiin kuin europelaajat.
 

theZ

Jäsen
Ei se mene niin, että valinta on tehty hyvin ja oikein jos vain itse on sinut sen kanssa. Ei varsinkaan silloin, kun päävastuullisena jätät toisen lapsesi huomiotta tai heitteille. Jere ei koskaan kasvanut aikuiseksi siten, että olisi oppinut kantamaan vastuunsa lapsistaan. Se ei ole vain virhe, vaan aidosti törkeää. Kuskoon oman elämänsä, mutta muiden elämää ei saisi pilata.

En tiedä kuka viisas noin on sanonut, mutta jos tuolla lainauksella on todella tarkoitettu Jeren bilepelikirjan tapaista narsismia, niin ihmettelen. Asiat voivat mennä elämässä päin mäntyä, ja esim. huumeriippuvuus on aina tragedia. Hyvälle ihmiselle voi käydä huonoja asioita. Jantunen oppi omasta tragediastaan ja tuli ulos itsestään vastuun kantavana voittajana. Jere taas ei ole oppinut kantamaan vastuuta itsestään, mikä on yksin hänen asiansa, muttei myöskään lapsistaan, ja se ei ole vain hänen itsensä asia. Näin ollen voi sanoa, että Jere ei vain näytä kusipäältä ulospäin, vaan ihan oikeasti on sitä.

Koska yhteiskunnassa on lait, normit ja säännöt? Kun lahjakas idoli rikkoo lakia käyttämällä huumeita ja paskoo mahdollisuutensa olla paras versio itsestään, se on sääli. Kun samalla toiminnalla tuhotaan muiden, kuten omien lasten, vaimojen tai pelikavereiden elämää, se on valtavan kritiikin paikka.

Tämä on mielestäni vähän laiskan ajattelijan näkökulma asiaan. Ihan kuin olisi joku absoluuttinen totuus siitä mitä on olla paras versio itsestään tai miten elämää pitäisi elää. Jos Jere ei halunnut olla paras jääkiekkoilija vaan paras bilettäjä (mitä ikinä se onkaan) niin tuskin päihteistä luopuminen olisi edesauttanut tavoitteen toteutumista. Mielelläni olisin itsekin nähnyt kuinka hyvä jääkiekkoilija Jerestä olisi tullut jos olisi siihen 100% panostanut mutta mikäpä minä olen arvostelemaan hänen valintaansa.

Yhteiskunnassa on lait, normit ja säännöt jotka jokseenkin heijastavat enemmistön mielipiteitä asioista. Mitään absoluuttisia oikean ja väärän mittareita ne eivät ole. Näiden lakien yms. osalta Jere on sen verran kaidalla polulla pysynyt, että koppihoito ei kovin tutuksi ole päässyt tulemaan. Lain näkökulmasta esim. se, ettei halua nähdä lastaan ei ole "aidosti törkeää" vaan täysin hyväksyttävää. Elatusmaksuvelvollisuus säilyy mutta mikään laki ei pakota näkemään lastaan. Eikä niitä elareitakaan tarvi maksaa jos ei ole rahaa. Mihin tämä erityinen törkeys perustuu kun lakiin se ei perustu? Ja jos se on erityisen törkeää niin miksei sitä ole kriminalisoitu? Mites Kiinan taannoinen yhden lapsen politiikka ja tyttölasten pakkoabortoinnit ja tappamiset jos syntyivät elävänä? Ilmeisen ok jos menevät paikallisten sääntöjen ja normien mukaisesti? Vai siellä ok mutta täällä väärin?

Ehkä se Jerekin vielä "kasvaa aikuiseksi" eli alkaa elää elämää kuten muut haluavat ja lopettaa lapsellisen pelkästään itsensä ajattelun. Ja muuttuu pahasta ihmisestä "tragedian kokeneeksi hyväksi" pyytämällä anteeksi ja ilmoittavansa että katuu niitä asioita jotka enemmistön mielestä olisi pitänyt tehdä toisin.
 

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Yhteiskunnassa on lait, normit ja säännöt jotka jokseenkin heijastavat enemmistön mielipiteitä asioista. Mitään absoluuttisia oikean ja väärän mittareita ne eivät ole. Näiden lakien yms. osalta Jere on sen verran kaidalla polulla pysynyt, että koppihoito ei kovin tutuksi ole päässyt tulemaan. Lain näkökulmasta esim. se, ettei halua nähdä lastaan ei ole "aidosti törkeää" vaan täysin hyväksyttävää. Elatusmaksuvelvollisuus säilyy mutta mikään laki ei pakota näkemään lastaan. Eikä niitä elareitakaan tarvi maksaa jos ei ole rahaa. Mihin tämä erityinen törkeys perustuu kun lakiin se ei perustu? Ja jos se on erityisen törkeää niin miksei sitä ole kriminalisoitu? Mites Kiinan taannoinen yhden lapsen politiikka ja tyttölasten pakkoabortoinnit ja tappamiset jos syntyivät elävänä? Ilmeisen ok jos menevät paikallisten sääntöjen ja normien mukaisesti? Vai siellä ok mutta täällä väärin?

Vähän huvittavaa, että ensiksi (oikein) huomioit, että lait eivät ole mitään ''absoluuttisia oikean ja väärän mittareita'', jonka jälkeen tunnut puollustavan Jeren toimintaa lähinnä siltä pohjalta, että ei ole tehnyt mitään laitonta.

Noh, jos kuitenkin mietitään että mistä voisi tulla ajatus, että lapsen hylkääminen tai sivuuttaminen on ''väärin'', niin olisiko vaikka siksi että usein tälläiset asiat satuttavat lasta? Jos sinun vanhempasi olisivat sinut hylännyt, niin olisiko se vaikuttanut sinun mielialaasi? Voisiko tässä olla avainta miksi lapsen hylkääminen on paheksuttua, vaikka se ei olekaa ''laitonta''.

Vähän samalla tavalla Jeren huumetuomiota en ainakaan itse paheksu siksi, että se laitonta, vaan siksi kuinka ikäviä inhimillisä vaikutuksia amfetamiinin leviämisellä on.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: V-G-

Knox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers
Yhteiskunnassa on lait, normit ja säännöt jotka jokseenkin heijastavat enemmistön mielipiteitä asioista. Mitään absoluuttisia oikean ja väärän mittareita ne eivät ole. Näiden lakien yms. osalta Jere on sen verran kaidalla polulla pysynyt, että koppihoito ei kovin tutuksi ole päässyt tulemaan. Lain näkökulmasta esim. se, ettei halua nähdä lastaan ei ole "aidosti törkeää" vaan täysin hyväksyttävää. Elatusmaksuvelvollisuus säilyy mutta mikään laki ei pakota näkemään lastaan. Eikä niitä elareitakaan tarvi maksaa jos ei ole rahaa. Mihin tämä erityinen törkeys perustuu kun lakiin se ei perustu? Ja jos se on erityisen törkeää niin miksei sitä ole kriminalisoitu? Mites Kiinan taannoinen yhden lapsen politiikka ja tyttölasten pakkoabortoinnit ja tappamiset jos syntyivät elävänä? Ilmeisen ok jos menevät paikallisten sääntöjen ja normien mukaisesti? Vai siellä ok mutta täällä väärin?

Lapsi ei ole valinnut vanhempiaan, eikä voi vaikuttaa elämänsä kulkuun ennen tiettyä ikää. Vanhemmat ovat sen sijaan päättäneet naida, ja vaikka kuinka näyttää ehkäisyä, on siinä aina 'riskinsä' tulla raskaaksi. Ja jos niin käy, niin kunnolliset ihmiset kantavat vastuunsa asiasta. Ihan vitun lapsellista vinkua mitä lain mukaan tarvitsee tai ei tarvitse tehdä, kun puhutaan pienestä ihmisestä, jonka sinä olet omalla toiminnalla edesauttanut tähän maailmaan. Ihminen saa mun puolesta ryypätä, nussia ja narkata loputtomiin, jos ei ole lapsia.

Ja eihän ne elaraiden maksutkaan ihan pykälään ole Jerellä mennyt, kun oikeuden kautta on haettu maksamattomia maksuja.

Ja aletaan melko syvissä vesissä uimaan, jos verrokiksi otetaan pakkoabortit tai Kiinan yhden lapsen politiikka. Kuka näitä on puolustellut? Se, että Kiina on sairas diktatuuri, ei tarkoita että Suomessa voi tehdä asioita X. Vai mitä haet takaa? Joo, onhan se väärin kun hylätään lapsi, mutta ei se oikeastaan ole niin paha, koska Kiinassa tapetaan tyttölapsia?
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vähän huvittavaa, että ensiksi (oikein) huomioit, että lait eivät ole mitään ''absoluuttisia oikean ja väärän mittareita'', jonka jälkeen tunnut puollustavan Jeren toimintaa lähinnä siltä pohjalta, että ei ole tehnyt mitään laitonta.
Tälle naureskelin itsekin. Meinasin vastatin tuohon jotain, mutta totesin sitten, että no joo...
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Yhteiskunnassa on lait, normit ja säännöt jotka jokseenkin heijastavat enemmistön mielipiteitä asioista. Mitään absoluuttisia oikean ja väärän mittareita ne eivät ole. Näiden lakien yms. osalta Jere on sen verran kaidalla polulla pysynyt, että koppihoito ei kovin tutuksi ole päässyt tulemaan. Lain näkökulmasta esim. se, ettei halua nähdä lastaan ei ole "aidosti törkeää" vaan täysin hyväksyttävää. Elatusmaksuvelvollisuus säilyy mutta mikään laki ei pakota näkemään lastaan. Eikä niitä elareitakaan tarvi maksaa jos ei ole rahaa. Mihin tämä erityinen törkeys perustuu kun lakiin se ei perustu?

Tämä on mielestäni vähän laiskan ajattelijan näkökulma asiaan. Jos joku teko ei riko lakia, se on "täysin hyväksyttävä" eikä mitään muuta tapaa mitata oikeaa ja väärää ole ilmeisesti olemassakaan.

Käytännössä ihmiset kuitenkin mittauttavat toistensa arvoa jatkuvasti jollakin muilla kuin rikosoikeudellisilla mittareilla. Jos minulla olisi kaveri joka pettäisi vaimoaan ulkomaan työkeikalla, tekaisisi siellä aviottoman lapsen, ja kieltäytyisi sen jälkeen maksamasta elareita ja käytännössä tunnustamasta koko lasta, laskisi arvostukseni tätä kaveria kohtaan siinä mitassa että kaveruus voisi olla koetuksella. Jos tämmöinen ajattelu sitten tekee minusta normeista nillittävän massaihmisen joka pyrkii ajamaan kaveriaan johonkin ahtaaseen muottiin, niin selvä, olen syyllinen.

Kukaan ihminen ei ole tietenkään täydellinen ja jokainen tekee virheitä. Mutta minun kunnioitukseni ansaitsee aikuinen ihminen, joka pystyy myöntämään virheensä ja kantamaan niistä vastuun. Isyydestään kaikin keinoin irti luikerrellut Karalahti ei suoraan sanoen vaikuta tällaiselta ihmiseltä.
 

theZ

Jäsen
Vähän huvittavaa, että ensiksi (oikein) huomioit, että lait eivät ole mitään ''absoluuttisia oikean ja väärän mittareita'', jonka jälkeen tunnut puollustavan Jeren toimintaa lähinnä siltä pohjalta, että ei ole tehnyt mitään laitonta.

Noh, jos kuitenkin mietitään että mistä voisi tulla ajatus, että lapsen hylkääminen tai sivuuttaminen on ''väärin'', niin olisiko vaikka siksi että usein tälläiset asiat satuttavat lasta? Jos sinun vanhempasi olisivat sinut hylännyt, niin olisiko se vaikuttanut sinun mielialaasi? Voisiko tässä olla avainta miksi lapsen hylkääminen on paheksuttua, vaikka se ei olekaa ''laitonta''.

Vähän samalla tavalla Jeren huumetuomiota en ainakaan itse paheksu siksi, että se laitonta, vaan siksi kuinka ikäviä inhimillisä vaikutuksia amfetamiinin leviämisellä on.

En puolustellut Jeren toimintaa lähinnä siltä pohjalta ettei hän ole tehnyt mitään laitonta. Jerehän nimenomaan on tehnyt paljon laitontakin mutta sillä osa-alueella ei ole suorittanut niin vahvasti että vankila olisi tullut varsinaisesti tutuksi. En tiedä puolustelinko edes Jeren toimintaa vai kritisoinko ainoastaan tätä kapeakatseista tuomitsemispolitiikkaa mutta jos puolustelin niin enemmänkin juuri siltä pohjalta että Jere ei omien arvojensa vastaisesti ole mahdollisesti toiminut. Tai ainakaan ei ole sitä vielä ääneen myöntänyt. Koen että jokaisella on oikeus määrittää ne arvot itse ja muut eivät absoluuttista oikeaa tai väärää voi muiden puolesta määrittää.

Tiedän kyllä mistä tulee ajatus että lapsen hylkääminen tai sivuuttaminen on väärin. Satuttaako kuitenkaan lasta itsessään suoraan se vanhempien hylkääminen vai se, että vanhempien hylkäämänä heidän lähtökohtansa ja monet asiat elämässä ovat eri tavalla kuin muilla? Ja lapsi tässä nykyisessä yhteiskunnassa nopeasti oppii tämänkin foorumin mallin mukaisesti kyvyttömyyteen suvaita todellista erilaisuutta. Kuten vaikka parin nimimerkin potkuihinkin johtanut homokeskustelu missä samalla peräänkuulutettiin suvaitsevaisuutta mutta ei itse kyetty suvaitsemaan sitä näkökulmaa että joku ei homoutta suvaitse. Mietipä ennemmin itse hetki sitä miksei lapsen hylkääminen ole laitonta jos se todella aiheuttaa nuo kuvailemasi ongelmat lapselle?

Ihminen saa mun puolesta ryypätä, nussia ja narkata loputtomiin, jos ei ole lapsia.

Ja aletaan melko syvissä vesissä uimaan, jos verrokiksi otetaan pakkoabortit tai Kiinan yhden lapsen politiikka. Kuka näitä on puolustellut? Se, että Kiina on sairas diktatuuri, ei tarkoita että Suomessa voi tehdä asioita X. Vai mitä haet takaa? Joo, onhan se väärin kun hylätään lapsi, mutta ei se oikeastaan ole niin paha, koska Kiinassa tapetaan tyttölapsia?

Taas uusi näkökulma asiaan. Harva täällä tuntuu hyväksyvän loputtoman ryyppäämisen ja narkkaamisen edes omina valintoinaan ihan ilman lapsiakaan mutta olet selvästi suvaitsevaisemmasta päästä kun nuokin asiat hyväksyt. Se miksi otin Kiinan mukaan verrokiksi johtuu ihan siitä, että siellä moni ihminen eli ja toteutti (ja edelleenkin) meikäläisestä oikeuskäsityksestä poikkeavaa toimintamallia. Vähän kuten Jere näköjään mutta lievemmässä muodossa. Mitäpä jos tuota Kiinan mallia toteuttaisi Suomea lukuunottamatta koko muu maailma. Oltaisiinko me silti oikeassa siinä että tyttölapsien abortointi on sairasta? Jos oltaisiin niin millä perusteilla? Erilaisuuden ymmärtäminen ja varsinkaan hyväksyminen silloin kun ei mennä oman arvomaailman mukaisesti tuntuu olevan monilla aika vaiheessa. Mutta kai me ollaan niitä hyviä ihmisiä silti?
 

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Erilaisuuden [...] hyväksyminen silloin kun ei mennä oman arvomaailman mukaisesti tuntuu olevan monilla aika vaiheessa. Mutta kai me ollaan niitä hyviä ihmisiä silti?

Tämä menee vähän aiheen ulkopuolelle, mutta kiinnostaisi tietää että miten sinun mielestäsi voi oikein olla arvoja käyttäymiseen liittyen, jos ne eivät vaikuttaisi muiden ihmisten käyttäytymisen arvioimiseen? Sitä kun ne arvot nimenomaan ovat: mitä arvostaa ja mitä ei.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös