Jere Karalahti – uran jälkeinen aika

[Roger Moore]

Jere on itsekin sanonut, että NHL-unelman kariutuminen harmittaa jossain määrin, mutta toisaalta sen ansiosta hän on päässyt kokemaan Euroopassa niin paljon kaikkea hienoa mikä vastaavasti olisi pitkän NHL-uran jälkeen jäänyt kokematta.

Joo, Tapuli ja paskat housussa jossain sillan alla, haima paskana päälle kolmekymppisenä, lehtolapsi Valko-Venäjällä ja elarit maksamatta. On kyllä kadehdittavaa.

 

[Cobol]

Joo, Tapuli ja paskat housussa jossain sillan alla, haima paskana päälle kolmekymppisenä, lehtolapsi Valko-Venäjällä ja elarit maksamatta. On kyllä kadehdittavaa.

En tunne Karalahtea, ja olen ainoastaan muutaman kerran ohimennen tavannut. Mutta tämä ketju on täynnä uskomatonta paskaa Karalahdesta. Yllä oleva yhtenä esimerkkinä. Karalahti on viime vuodet selvinnyt taustaansa nähden vähintäänkin kohtuullisesti, mennyt naimisiin, saanut vaimonsa kanssa lapsia ja hoitaa lapsiaan. Sen lisäksi auttaa vaimoaan hänen yritystoiminnassa tsempaten ihmisiä (asiakkaita) eteenpäin.

Tuskin jokainen häntä pilkkaava pystyy samaan. Läheskään.

 

[Roger Moore]

Karalahti on viime vuodet selvinnyt taustaansa nähden vähintäänkin kohtuullisesti, mennyt naimisiin, saanut vaimonsa kanssa lapsia ja hoitaa lapsiaan. Sen lisäksi auttaa vaimoaan hänen yritystoiminnassa tsempaten ihmisiä (asiakkaita) eteenpäin.

Joo tokihan Jerellä varmasti nykyään menee ihan hyvin ja siitä kyllä pisteet hänelle. Silti menneisyydestä löytyy niin paljon vastenmielisiä asioita että hankala tuohon mieheen on suhtautua objektiivisesti.

 

[BOL]

On myös olemassa se vaihtoehto, että Jere Karalahti tietää mokanneensa, niinku sillai ihan vitun isosti ja on oikeasti todella häpeissään, mutta hänellä ei ole minkäänlaisia työkaluja käsitellä asioita. Niinpä hän ylikompensoi ja glorifioi kaiken sen nolon ja lapsellisen käytöksen, koska tietää, ettei myöskään pääse mihinkään niitä pakoon. Asioita on käsitelty niin paljon julkisesti, että samapa se on loppukin tuoda esille, varsinkin, jos siitä voi jotenkin hyötyä taloudellisesti.

Siinä, missä vaikkapa Marko Jantunen on ihan konkreettisesti kohdannut silmästä silmään kaikki ne paskat tekonsa läheisilleen ja myös itselleen, mitä päihteiden väärinkäyttö toi mukanaan, Jantunen on myös päättänyt olla parempi ihminen. Hän tietää, että tehtyjä asioita ei saa tekemättömäksi, mutta eteenpäin pitää mennä, koska muuten elämä ei ole minkään arvoista ja kaikki kokemukset ovat olleet turhia ja hyödyttömiä. Jantunen on valinnut sellaisen tien, että hän haluaa auttaa muita, jotta toivottavasti kaikkien muiden ei tarvitsisi käydä samanlaista helvettiä läpi kuin minkä hän itse joutui käymään.

Jere on valinnut toisenlaisen tien. Hän on glorifioinut omat päihdekokemuksensa aivan käsittämättömällä tavalla ihan vitun huigeiksi kokemuksiksi. Tavallaan siis brändännyt ne ja itsensä joksikin ihan vitun huigeeksi überviihdeäijjjäksi, koska sillä hän saa huomiota ja ehkäpä voita leivän päälle ja perheen elätettyä. Tässä kohtaa voisi kuitenkin heittää ilmoille sellaisen asian kuin vastuullisuus. Mikä on Jeren vastuu brändistään? Ne, joille päihteet eivät ole ongelma paheksuvat Karalahtea, mutta samalla jatkavat omaa, normaalia ja harmaata elämäänsä. Ei tästä ihmisjoukosta tarvitse huolehtia, jääkö duunit hoitamatta tai riittääkö rahaa lasten ruokaan. Mutta on myös suuri joukko ihmisiä, jotka ihannoivat Jereä ja hänen "Vitut muista-elämäntapaansa" ja tälle jengille Jeren käsittämättömät tarinat ovat kuin heittäisi bensaa liekkeihin. Osalla elämänhallinnassa on jo nyt pahoja ongelmia, mutta osa voi olla sillä kuuluisalla veitsenterällä, missä pitäisi oikeasti tehdä loppuelämän kannalta isoja valintoja kuten , lähteäkö yöhön bailaamaan vai jäädä kotiin ja olla tänään vetämättä päätä sekaisin. Ikävä kyllä valtaosa päihteiden väärinkäyttäjistä ei osaa, uskalla tai halua kohdata todellisuutta ennen kuin ollaan jo niin alhaalla, ettei ole oikein muitakaan vaihtoehtoja jäljellä. Elämänhallinta käytännössä heikkenee vähän kerrallaan ja lopulta ollaan vajottu niin alas, että henkilön omasta näkökulmasta on edessä vain huonoja tai todella huonoja vaihtoehtoja. Lopettaako päihteidenkäyttö kokonaan vai jatkaa, ja ns. menettää kaiken?

Päihteiden ei-väärinkäyttäjät eivät tietenkään näe lopettamista huonona vaihtoehtona, koska se on järjellisesti ajateltuna ainoa oikea vaihtoehto, mutta valtaosa päihteiden väärinkäyttäjistä on paitsi henkisesti ja fyysisesti koukussa aineeseen, myös itsetunnoltaan ja -kunnioitukseltaan niin alhaalla, että on melkein helpompi antaa palaa vain kuin kohdata teot ja hakea apua toipumiseen. Selvinpäin oleminen on vaikeaa, koska tällöin mieleen tulee kaikki ne muille aiheutetut pettymykset ja muu paska, mitä päihteiden takia on koettu. Ja koska sairas ajattelee selvinpäin ollessaankin vain sitä, milloin voi taas juoda/vetää aineita, kunnes on saanut apua käsitellä tätä pirua niin, ettei se johda käyttämiseen.

Monelta myös unohtuu se, että ei kukaan halua olla narkkari tai juoppo. Ei ole olemassa mitään valintatilannetta, missä OPO yläasteella kysyy luokalta, että ketkä teistä isona haluaa alkoholisteiksi ja ketkä narkkareiksi ja kun halukkaat ovat selvillä, aletaankin suunnitella teille sopivinta urapolkua unelman täyttymiseksi. Ja sitten sieltä luokalta kaksi tyttöä ja neljä poikaa nostavat käden ylös ja siitä se ajatus sitten lähti... Eihän se noin mene, vaan ihmiset ajautuvat päihdeongelmaisiksi usein pikkuhiljaa ja toisilla se itse asiassa voi tapahtua lopulta hyvinkin helposti ihan pelkän hauskanpidon ja viikonloppubilettämisen kautta eikä kaikilla edes ole mitään kamalia juoppokämppä- tai huorauskokemuksia. Osalle se päihderiippuvuus syntyy pikkuhiljaa ja toimintakyky alenee vasta vuosien tai jopa vuosikymmenien saatossa. Ja jos finanssit on kunnossa, ei tarvitse rikoksiinkaan ryhtyä.

Jereä idoloivat ovat monesti niitä, joiden pitää jotenkin perustella itselleen oma elämänmenonsa, vaikka järki sanoo, että kannattaisi oikeasti lopettaa. Eikä kivaakaan ole enää pitkiin aikoihin ollut, vaan usein ajaudutaan erilaisiin ongelmiin. Ja koska Jere saa mediassa tai somessa tilaa kertoa näistä seikkailuistaan, niin kuin ne olisivat joku elämän perimmäinen tarkoitus, moni selittää itselleen, että miksen minäkin voisi. Että onhan niitä muitakin, kuten vaikkapa Karalahti. Ja sekin pystyi vieläpä pelaamaan nelikymppiseksi ja mähän en ole edes pelaamassa lätkää, joten ei hätää, ei ongelmaa. Monilta näistä ihannoijista puuttuu koulutus, tietoa ja Suomessa kovin monilla on myös ihan geneettinen alttius sairastua päihdeongelmiin, jos sellainen ikkuna avautuu. Näistä Jereä idoloivista meidän pitäisi olla oikeasti edes vähän huolissaan, koska me kaikki maksamme tavalla tai toisella heidän päihderiippuvuuksistaan. Osan ihan konkreettisesti rahassa yhteiskunnalle tulevina hoitokuluina, mutta osan myös turvattomuutena ja lisääntyneenä rikollisuutena. Ja sitten on vielä näiden päihdeongelmaisten ihmisten läheiset, jotka maksavat näistä huolena, pelkoina, poissaolevina puolisoina ja vanhempina, teillä tietämättömillä olevina lapsina mt-ongelmina ja muina "taakkoina", jne.

Ja kun näitä kaikkia asioita ajattelee, on aivan käsittämätöntä, että Jerestä tehdään juttuja, joiden klangi on edes jollakin tavalla positiivinen. Ikään kuin hän olisi joku sankari. Ei hän ole. Hän on päihdeongelmainen vastuunpakoilija. Hän voisi olla paljon parempi ihminen ja päihdeongelmaisten sankari, jos hän käyttäisi kokemuksiaan tehdäkseen muille hyvää. Kuten vaikkapa Marko Jantunen on päättänyt tehdä. Mutta Jere Karalahti ei toimi niin. Hänen tavastaan toimia on vaikea löytää mitään positiivista. Jeren toiminta on niin monella tasolla edesvastuutonta, että se herättää itsessäni ainakin ihan aitoa vitutusta.

 

[V-G-]

Karalahti on viime vuodet selvinnyt taustaansa nähden vähintäänkin kohtuullisesti, mennyt naimisiin, saanut vaimonsa kanssa lapsia ja hoitaa lapsiaan. Sen lisäksi auttaa vaimoaan hänen yritystoiminnassa tsempaten ihmisiä (asiakkaita) eteenpäin.

Tuskin jokainen häntä pilkkaava pystyy samaan. Läheskään.

Hän on myös jatkuvalla työllä levittänyt julkisesti rokotekriittistä hevonkukkua, leveillyt somessa törkeillä ylinopeuksilla, glorifioinut huumeiden käyttöään aivan viime aikoinakin mm. dokumentissaan eikä vieläkään ota vastuuta kaikista lapsistaan.

Toivottavasti häntä puolustelevat eivät sorru samaan. Läheskään.

Mitä haluan sanoa on, että tuo sinun viestisi sisältö oli varsin vaillinainen, mitä asioiden todelliseen tolaan tulee. Se, että Jere on mennyt naimisiin, saanut lapsia ja tsemppaa vaimoaan ei kyllä todellakaan ole mikään tasapainottava meriittilista kaiken sen skeidan jälkeen, jota hän on tehnyt ja, todellakin, tekee edelleen.

 

[Cobol]

Hän on myös jatkuvalla työllä levittänyt julkisesti rokotekriittistä hevonkukkua, leveillyt somessa törkeillä ylinopeuksilla, glorifioinut huumeiden käyttöään aivan viime aikoinakin mm. dokumentissaan eikä vieläkään ota vastuuta kaikista lapsistaan.

Toivottavasti häntä puolustelevat eivät sorru samaan. Läheskään.

Itse en hyväksy Karalahden toimia, mutta en pidä oikeana myöskään Karalahden tai Karalahtien jatkuvaa alatyylistä lyömistä. Kyse on kuitenkin ihmisestä, joka on tehnyt myös oikeita valintoja niiden väärien lisäksi. Eikä huono ajatus ole sekään, minkä hän totesi pari viikkoa sitten MTV:n Viiden jälkeen ohjelmassa: tavoite on raitistua kokonaan.

Ääneen sanottuna tavoite raitistua suorassa lähetyksessä on rohkea teko. Harva pystyy.

Se, että toivoo asiallisempaa kieltä, ei ole puolustelua. Nyt kun nostit esille Karalahden somessa leveilyt ylinopeudesta tuomitsevaan sävyyn, onko sinulla edes sama linja itsesi kanssa? Muutama vuosi sitten kohdistit viestisi minulle kertoen ajavasi aina 140 lasissa moottoritiellä. Ehkä muistan väärin, mutta niin tai näin, tuota viestiä ei enää ole. Sen sijaan löysin hieman samaan suuntaan tuoreemman alla olevan viestisi:

Mä sanoin, että väliaikaisesti jopa 140 kmh on ok, jos sillä pystytään välttämään jojoilut.

Lain rikkominen sinusta reippaalla ylinopeudella ja sen ilmoittaminen etukäteen on sinusta OK. Jos Karalahti kirjottaisi saman somessa, paskamyrsky tulisi siitäkin.

 

[Cobol]

Ja kun näitä kaikkia asioita ajattelee, on aivan käsittämätöntä, että Jerestä tehdään juttuja, joiden klangi on edes jollakin tavalla positiivinen. Ikään kuin hän olisi joku sankari. Ei hän ole. Hän on päihdeongelmainen vastuunpakoilija. Hän voisi olla paljon parempi ihminen ja päihdeongelmaisten sankari, jos hän käyttäisi kokemuksiaan tehdäkseen muille hyvää. Kuten vaikkapa Marko Jantunen on päättänyt tehdä. Mutta Jere Karalahti ei toimi niin. Hänen tavastaan toimia on vaikea löytää mitään positiivista. Jeren toiminta on niin monella tasolla edesvastuutonta, että se herättää itsessäni ainakin ihan aitoa vitutusta.

Pahan pojan/miehen menneisyys myy eikä Karalahti ole ensimmäinen tai viimeinen, jolla rahaa tehdään mediataloille ja joka saa osuutensa siitä. Mitään velvoitetta Karalahdella ei ole ryhtyä Jantuseksi. Olkoon se, että ei leiki olevansa Jantunen positiivinen asia.

 

[adolf]

@BOL ja muutkin tuossa nostivat omissa kirjoituksissaan jo oikeastaan kaikki sellaiset pointit esille ja itsekin olen niistä kirjoittanut, että en niitä ala enää uudestaan toistamaan. Kaikkea tuota taustaa vasten on omasta mielestäni hyvinkin ongelmallista sivuuttaa kaikkea tuota sillä, että Jere Karalahti on tehnyt kaikki nuo kirjoittajan @Cobol mainitsemat asiat. Minun nähdäkseni tuollaisessa sivuuttamisessa juuri sorrutaan vähän muutenkin tähän päihdeongelmien yllä edelleen vellovaan ymmärryksen puutteeseen ja ilmapiiriin. Tavallaan mennään vähän siihen, että aletaan jo vapauttamaan Jereä vastuusta. Kun se nimenomaan olisi se, mitä hän tarvitsisi, eli totuuden kohtaaminen ja vastuunottaminen. Siinä kohtaa toistan vielä itseäni, että Jeren puheista käy erittäin selväksi se, että hän ei näistä kumpaakaan asiaa ole tehnyt.

Marko Jantuseksi hänen ei tarvitse. eikä pidäkään ryhtyä. Jere Karalahtena hän on ja pysyy, ja hyvä niin. Mutta tuo addiktio-ongelmansa hänen olisi hyvä saada selvitettyä.

Tuolla päihdehoidoissa ja alan piireissä on varsin yleinen konsensus siitä, että kun alkoholisti on kerran tullut alkoholistiksi, niin hän ei voi enää siinä mitassa "parantua" sairaudestaan, että oppisi käyttämään alkoholia kohtuudella. Silloin ratkaisuna on pidättäytyminen alkoholin käytöstä. Noiden dokumentissa esitettyjen kotivideopätkien perusteella kävi hyvin selväksi, että tuosta ei enää alkoholismi ilmeisempää voi olla.

Ja tämä on juuri se, mitä minä haluaisin. Että asiasta puhuttaisiin rehellisesti. Ja se että isommassa kuvassa ylipäätänsä ihmiset ymmärtäisi paremmin sen, että mistä näissä päihdeongelmissa ihan sillä tavalla syvällisesti on kyse. Muutenkin kuin se, että ihminen käyttää ongelmallisesti päihteitä, mutta se että mitä se aiheuttaa tuonne yksilön ja hänen läheistensä päänuppiin ja tunne-elämään.

Se että Jere Karalahti on taas alkanut käyttämään alkoholia, on aivan kirkkaan punainen vaate siitä, että hän ei ole selvittänyt omaa päihdeongelmaansa. Olkoonkin sitten niin, että oli siellä välissä useita vuosia juomatta, on ikäisekseen kovassa fyysisessä kondiksessa, on vaimoa ja perhettä. En kaipaa mitään Jeren lyömiskilpailua, vaan oikeasti haluaisin, että hän "hiffaisi" tämän jutun juonen. En vain tiedä, että miten se voi enää tapahtua, jos kuoleman kielekkeellä käyminenkään ei riittänyt. Toivottavasti se kuitenkin joskus vielä tapahtuu hänenkin kohdallaan. Ilman viinaa tämä elämä on kuitenkin oikeasti tosi paljon parempaa, kuin se hirvittävyys sen viinan kanssa.

 

[V-G-]

Lain rikkominen sinusta reippaalla ylinopeudella ja sen ilmoittaminen etukäteen on sinusta OK. Jos Karalahti kirjottaisi saman somessa, paskamyrsky tulisi siitäkin.

140kmh 120-alueella vs. 140kmh 80-alueella kännykällä kuvaten? Selevä!

Nyt kun nostit esille Karalahden somessa leveilyt ylinopeudesta tuomitsevaan sävyyn, onko sinulla edes sama linja itsesi kanssa? Muutama vuosi sitten kohdistit viestisi minulle kertoen ajavasi aina 140 lasissa moottoritiellä. Ehkä muistan väärin, mutta niin tai näin, tuota viestiä ei enää ole.

Tiedoksesi, etten ole koskaan poistanut yhtäkään viestiä Jatkoajasta. Ja jos tosiaan pengot, huomaat, että korostan aina vastuullisuutta, kaahaamattomuutta ja keskittymistä liikenteessä. Karalahti naureskelee oman Teslansa vauhdille ja vaimonsa 100kmh taajamassa 40-alueella ajeluille.

 

[Schadowan]

Se että Jere Karalahti on taas alkanut käyttämään alkoholia, on aivan kirkkaan punainen vaate siitä, että hän ei ole selvittänyt omaa päihdeongelmaansa. Olkoonkin sitten niin, että oli siellä välissä useita vuosia juomatta, on ikäisekseen kovassa fyysisessä kondiksessa, on vaimoa ja perhettä.

Tämänhän Sihvonen otti esille, että nyt kun Karalahdella on se päivärutiini, duuni(?) ,treenaus ja erityisesti perhe mikä pitää arjessa kiinni ja kiireisenä niin juomatta oleminen voi olla jopa aika helppoa. Mitäs sitten, kun lapset ei vaadi enää niin paljon huolenpitoa ja päivään ja viikonloppuun jää aukkoja, mitkä pitää täyttää? Olen samaa mieltä siitä, että Karalahti edelleen tuntuu hekumoivan sitä juomista ja kaikenlaisia sekavia reissuja, mitä tullut tehtyä vuosien saatossa. Aika eri ääni kellossa vs Jarnalla.

 

[Moderaattorit]

Eiköhän keskustelua alkoholistin ja alkoholismin yleisestä määritelmästä ja määrittelystä ole tässä ketjussa käyty nyt tarpeeksi. Jatkot siihen paremmin sopivassa Matkalla alkoholismiin -ketjussa.

Ja koska ketju koskee Jere Karalahtea, niin ei taida olla tarvetta myöskään esim. kaivella toisten nimimerkkien historiallisia kirjoituksia muista ketjuista, jotta voisi tehdä vertailua mitä Jere tekisi vs. mitä nimimerkki X tekisi.

t. Moderaattorit

 

[adolf]

Tämänhän Sihvonen otti esille, että nyt kun Karalahdella on se päivärutiini, duuni(?) ,treenaus ja erityisesti perhe mikä pitää arjessa kiinni ja kiireisenä niin juomatta oleminen voi olla jopa aika helppoa. Mitäs sitten, kun lapset ei vaadi enää niin paljon huolenpitoa ja päivään ja viikonloppuun jää aukkoja, mitkä pitää täyttää? Olen samaa mieltä siitä, että Karalahti edelleen tuntuu hekumoivan sitä juomista ja kaikenlaisia sekavia reissuja, mitä tullut tehtyä vuosien saatossa. Aika eri ääni kellossa vs Jarnalla.

Ja omasta mielestäni asia vielä on niin, että kun ihminen on menestyksekkäästi raitistunut, niin hän kokee sen raittiuden hyvin luonnollisena ja helppona asiana. Se ei vaadi mitään taistelua tai hirvittävää kamppailua. Tämmöinen ihminen kokee sen raitistumisensa myös yhdeksi elämänsä tärkeimmistä asioista. Siinä on mukana myös kiitollisuutta siitä, että on saanut ikään kuin toisen mahdollisuuden elämään. Sellainen sisäinen vääntäminen ja kääntäminen on poissa, ja se on hyvin vapauttavaa, kun voi ystävien ja läheisten parissa olla se, kuka oikeasti on. Se valtava syyllisyys ja häpeä ei ole enää painolastina ihmisen elämässä, jotka ovat aktiivisesti juovan alkoholistin elämässä ainaisia seuralaisia. Ero on kuin yöllä ja päivällä verrattuna siihen entiseen elämänmenoon. Minun kokemukseni mukaan tämä ei tule kuitenkaan "kuin manulle illallinen", vaan vaatii sellaista nöyrää avoimuutta tosiasioiden edessä. Totuus sattuu, kuten sanotaan, mutta myös vapauttaa.

Saako Jere Karalahdesta tämmöisen vaikutelman? Ei minun mielestäni. Kyllä se vaikutelma on pikemminkin ollut ihan päinvastainen. Ja se on minun mielestäni merkki siitä, että Jere ei syystä tai toisesta edes silloin useiden vuosien juomattoman pätkän aikana suostunut siihen muutosprosessiin, joka on onnellisemman raittiin elämän edellytyksenä. Kulissit kyllä saattoivat ympärillä muuttua, mutta se Jeren sisäinen maailma ei ainakaan sen Maria Veitolan haastattelun perusteella ollut muuttunut miksikään.

Petteri Sihvonen yritti Jerelle tuossa haastattelussa avata tätä tosiasioiden ikkunaa, kun puhui ensin siitä oman elämänsä pohjakosketuksesta, kun tajusi itse viimenään sen omien lapsiensa surun ja häpeän siitä hänen toikkaroinnistaan. Sen jälkeen kysyi Jereltä, että mitenkäs on siellä teidän perheessänne, että miltähän hänen omista lapsistaan tuntuu se hänen meininkinsä? Mutta eipä vaan Jere suostunut sieltä ikkunasta sisään katsomaan. Toinen erittäin kuvaava hetki oli siinä hänestä tehdyssä dokumentissa, kun heräsi letkuista massiivisen ryyppyputkensa jälkeen. Ja siinäkään ei vielä riittänyt kantti nöyrtyä sen edessä, että minkälaisessa jamassa hän oikeasti on.

Muistan kyllä itsekin silloin alkuvaiheessa korkin kiinni pistämisen jälkeen käyneeni samanlaisia ajatuksia läpi, että se alkoholista ja siitä sen ympärille nivoutuneesta sosiaalisesta elämästä luopuminen tuntuu kauheana menetyksenä. Kuitenkin kun aikaa kuluu ja toipuminen etenee, sekä ymmärtää itse sitä omaa tilaansa, niin se alkaa pikkuhiljaa kääntymään ihan toisinpäin.

Ja tuosta pitää puhua sellaisena asiana, joka se oikeasti on. Jos me siis haluamme ymmärtää sitä, että mistä näissä päihderiippuvuuksissa ja addiktioissa yleensäkin oikeasti on kyse.

Edit. moderaattorit olivat tätä viestiä kirjoittaessani puuttuneet peliin. Eiköhän tämä osaltani ollut tosiaan tässä ketjussa nyt tässä. Jos aihe kiinnostaa, niin tuolla heidän osoittamassaan ketjussa voitaneen jatkaa keskustelua.

 

[Cobol]

Vastaus jää @V-G- saamatta kun pilli soi. Toivon silti, että elämässään paljon virheitä tehneen Karalahden pyrkimys eteenpäin saa joskus ymmärrystä myös somekeskusteluissa. Jotain siellä on oikeinkin tehty.

Yksi mielenkiintoinen haastattelu, jonka tematiikasta olevan lähetyksen näin vahingossa itse kokonaan Maikkarilla Mertarannan haastattelulla. Edit, sekin alla:

Nanna ja Jere Karalahti panostavat kesällä rentoutumiseen ja lapsiinsa: "Palautumisen kanssa saa olla tarkkana"

Nanna ja Jere Karalahti panostavat lapsiinsa ja hyvinvointiin

www.mtvuutiset.fi

Kesäterassi - Nanna ja Jere Karalahti - MTV 5.8.2021 - netti-TV

Kausi 5, jakso 24/25. Nanna ja Jere Karalahti kertovat kohtaamastaan julkisuuspyörityksestä sekä tuoreesta Jere-dokumentista. Puhutaan myös yrittäjäpariskunnan urheiluvalmennuksesta. Ohjelman juontaa Antero Mertaranta.

netti-tv.fi

 

[Iker]

Vastaus jää @V-G- saamatta kun pilli soi. Toivon silti, että elämässään paljon virheitä tehneen Karalahden pyrkimys eteenpäin saa joskus ymmärrystä myös somekeskusteluissa. Jotain siellä on oikeinkin tehty.

Tämä on myös mun pointti.

Jos joku palstalainen kertoisi ja varmaan on kertonutkin täällä todella avoimesti vastaavasta päihdetaustastaan, miten joskus meni kaikkea mahdollista ja pohjalla oltiin ja vaikutukset näkyivät kaikista eniten terveydessä mutta lisäksi perhe- ja työelämässä negatiivisesti mm. poissaoloin, mutta että sittemmin korkki oli kiinni yhdessä vaiheessa 9 vuotta, työura lähti ihan uuteen nousuun, nykyään treeni kulkee ja kondis on paras mitä ikinä, perhe-elämä sujuu vaimon ja lasten kanssa kivassa keskiluokkaisessa rivarimiljöössä ja businekset sekä lähinnä treenaaminen vie nykyään ajan ja pari lasillista tai tuoppia menee nykyään välillä mutta kohtuudella, niin se selkääntaputtelujen, tsemppailuviestien ja kehumisen määrä ja ryöppy olisi ihan merkittävä. Ja ihan aiheesta! "Loistava homma miten olet saanut elämän kondikseen, mahtava lukea näitä!"

Ei siinä paljon paskaa heiteltäisi niskaan menneistä, sehän olisi kusipäistä muilta kirjoittajilta.

Mutta Jerellä tuo tilanne on paskinta ikinä ja voi vittu mikä juoppoluuseri edelleen.

Siksi tuntuu, että Jere on tavallaan kohtuuttoman iso sylkykuppi, ihan sama millä mallilla elämä on niihin nähtyihin lähtökohtiin ja pahimpiin aikoihinsa peilaten, niin ei paljon positiivisia asioita esiin nouse.

 

[D.Santon]

Tulee vain mieleen se ero Karalahden ja Jantusen välillä, että Jantunen kuitenkin on läpikäynyt päihdehoidon ja tosiaan sisäistänyt sen sairauskäsityksen. Eli tiedostaa olevansa päihderiippuvainen hamaan loppuun asti, ja siihen ei auta kuin täysraittius.

Karalahtihan oli NHL:n päihdeohjelmassa, mutta päätti jättää leikin kesken ja hylätä NHL- uransa. Sama rällääminen jatkui Suomessa aina haimatulehdukseen asti. Tämä on vain oma näkökulmani, mutta Karalahti joutui siis pakon edestä lopettamaan sen ryyppäämisensä, kun sisuskalut eivät kestäneet rääkkiä enää. Ei siis ollut kyseessä se, että olisi hoitojakson käynyt läpi ja omaksunut sen tosiasian, että on tosiaan riippuvainen. Juuri siksi tulee aina se Veitolan haastattelupätkä mieleen- jos sisuskalut kestäisivät kuten ennen, mahdollisesti sama ralli jatkuisi edelleen.

Ymmärtääkseni haimatulehduksen jäljiltä vähäinenkin alkoholin käyttö voi olla melkoista hasardihommaa, joten lähinnä ihmettelen, kuka sellainen lääkäri on, joka ihan luvan antaisi silloin tällöin ottaa.

Eipä siinä, Karalahti itse on valintansa tehnyt. Voisivat asiat olla toisinkin.

 

[C.Orr]

Jos joku palstalainen kertoisi ja varmaan on kertonutkin täällä todella avoimesti vastaavasta päihdetaustastaan, miten joskus meni kaikkea mahdollista ja pohjalla oltiin ja vaikutukset näkyivät kaikista eniten terveydessä mutta lisäksi perhe- ja työelämässä negatiivisesti mm. poissaoloin, mutta että sittemmin korkki oli kiinni yhdessä vaiheessa 9 vuotta, työura lähti ihan uuteen nousuun, nykyään treeni kulkee ja kondis on paras mitä ikinä, perhe-elämä sujuu vaimon ja lasten kanssa kivassa keskiluokkaisessa rivarimiljöössä ja businekset sekä lähinnä treenaaminen vie nykyään ajan ja pari lasillista tai tuoppia menee nykyään välillä mutta kohtuudella, niin se selkääntaputtelujen, tsemppailuviestien ja kehumisen määrä ja ryöppy olisi ihan merkittävä. Ja ihan aiheesta! "Loistava homma miten olet saanut elämän kondikseen, mahtava lukea näitä!"

Ei siinä paljon paskaa heiteltäisi niskaan menneistä, sehän olisi kusipäistä muilta kirjoittajilta.

Jos tuo sama palstalainen muistaisi mainita myös, että tuli kustua muiden ravintolaan jonottaneiden lahkeille, tapelleen portsareiden kanssa, ladellut tappouhkauksia ympäripäissään, huolehtivansa vain kulloisenkin vaimon kanssa tekemiensä lasten elatuksesta, edelleen glorifioivan päihteitä, kuvailevansa kaahailuaan someen, niin melkeinpä uskaltaisin väittää asenteen korreloivan sitä, jota Jere täällä osakseen saa.

Toki samaa mieltä siitä, että Jere on nyt enemmän elämässä kiinni kuin todennäköisesti koskaan aiemmin ja elää päihteettömämpää elämää. Ongelma taitaneekin piillä siinä, että Jere on saanut määräänsä enemmän anteeksi toilailujaan. Jopa itse elämältä, kun toipui haimatulehduksesta. Ja silti ei ymmärrä olla toisesta mahdollisuudestaan nöyrän kiitollinen vaan tökkii kepillä omaa alkoholismiaan.

 

[Schadowan]

Tämä on myös mun pointti.

Jos joku palstalainen kertoisi ja varmaan on kertonutkin täällä todella avoimesti vastaavasta päihdetaustastaan, miten joskus meni kaikkea mahdollista ja pohjalla oltiin ja vaikutukset näkyivät kaikista eniten terveydessä mutta lisäksi perhe- ja työelämässä negatiivisesti mm. poissaoloin, mutta että sittemmin korkki oli kiinni yhdessä vaiheessa 9 vuotta, työura lähti ihan uuteen nousuun, nykyään treeni kulkee ja kondis on paras mitä ikinä, perhe-elämä sujuu vaimon ja lasten kanssa kivassa keskiluokkaisessa rivarimiljöössä ja businekset sekä lähinnä treenaaminen vie nykyään ajan ja pari lasillista tai tuoppia menee nykyään välillä mutta kohtuudella, niin se selkääntaputtelujen, tsemppailuviestien ja kehumisen määrä ja ryöppy olisi ihan merkittävä. Ja ihan aiheesta! "Loistava homma miten olet saanut elämän kondikseen, mahtava lukea näitä!"

Ei siinä paljon paskaa heiteltäisi niskaan menneistä, sehän olisi kusipäistä muilta kirjoittajilta.

Mutta Jerellä tuo tilanne on paskinta ikinä ja voi vittu mikä juoppoluuseri edelleen.

Siksi tuntuu, että Jere on tavallaan kohtuuttoman iso sylkykuppi, ihan sama millä mallilla elämä on niihin nähtyihin lähtökohtiin ja pahimpiin aikoihinsa peilaten, niin ei paljon positiivisia asioita esiin nouse.

Tässä varmaan, mikä monia (myös minua) häiritsee on se, että Jere on kuitenkin julkinen hahmo (halusimme tai emme), ex-jääkiekko/maajoukkue/nhl/khl/liigapelaaja ja vielä erittäin hyvä sellainen. Eikös Jerellä ja kumppanilla ollut myös joku päiväkoti, missä ovat mukana? Näiden kaiken mukana tulee tietty vastuu, mitä ja miten ja millä tahdikkuudella puhuu esimerkiksi vaikka päihdeasioista. Tämä (julkinen asema) erottaa Jeren siitä nimimerkin takana kirjoittamasta palstalaisesta.

En ole varma tiedostaako Jere sitä itse, miltä hän kuulostaa ulkopuolisen korvin, kun ensin toki kertoo päihdehelvetistä ja sen karusta puolesta, mutta saattaa seuraavassa sivulausessa hehkuttaa jotain "reissuja" ja "kun oltiin 3pv sekasin" ja naurut päälle. On kuitenkin ihmisiä, joilla samanlainen ura/tausta ja nykytilanne, mutta se viesti mikä sieltä tulee ulos on ihan päinvastainen kuin Jerellä.

 

[Cobol]

Toki samaa mieltä siitä, että Jere on nyt enemmän elämässä kiinni kuin todennäköisesti koskaan aiemmin ja elää päihteettömämpää elämää. Ongelma taitaneekin piillä siinä, että Jere on saanut määräänsä enemmän anteeksi toilailujaan. Jopa itse elämältä, kun toipui haimatulehduksesta. Ja silti ei ymmärrä olla toisesta mahdollisuudestaan nöyrän kiitollinen vaan tökkii kepillä omaa alkoholismiaan.

Ei kovin moni alkoholisti taida ymmärtää. Useampi tunnettu ja suosittu ihminen on taiteillut langallaan, kunnes lanka katkesi. Kulttuuripiireistä mieleen tulee Badding Somerjoki ja Juice Leskinen sekä Cisse Häkkinen muita unohtamatta. Karalahti kuitenkin pyrkii muuttumaan. Minusta on reilua antaa mahdollisuus. Jokainen ansaitsee sen meiltä ulkopuolisilta, vaikka osa meistä ei näin ajattelisikaan.

 

[C.Orr]

Ei kovin moni alkoholisti taida ymmärtää. Moni tunnettu ja suosittu ihminen on taiteillut langallaan, kunnes lanka katkesi. Kulttuuripiireistä mieleen tulee Somerjoki ja Leskinen muita unohtamatta. Karalahti kuitenkin pyrkii muuttumaan. Minusta on reilua antaa mahdollisuus. Jokainen ansaitsee sen meiltä ulkopuolisilta, vaikka osa meistä ei näin ajattelisikaan.

Tottakai pitää antaa reilu mahdollisuus, ollaan siitä ihan samaa mieltä.

MIelestäni kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteikö joku olisi valmis antamaan Jerelle reilua mahdollisuutta. Niitä mahdollisuuksiahan Jerelle on annettu pitkin aktiiviuraansa ja sen jälkeenkin. Ydin taitanee olla siinä kuinka tosissaan Jere pyrkii muuttumaan. Kuten tuossa edellä luettelemani -ja uutisoidut- esimerkit osoittavat, ei ne pyrkimykset ole lopulta ihan nappiin osuneet vaikka pitääkin itsestään huolta ja elää näennäisesti nuhteetonta elämää. Jere on tunnettu henkilö, jolla on kanavia tuoda ajatuksiaan ja mielipiteitään esiin keskivertoa laajemmalle yleisölle. Tähän etuoikeuteen -omasta mielestäni- liittyy myös keskivertoa laajempi vastuu sanoistaan ja teoistaan tai ainakin ymmärrys sen antamista mahdollisuuksista. Kun edelleen, niin dokumentista, kirjasta kuin elokuvastakin käy ilmi, että kokee päihteet hienona juttuna, kokee tragediana sen, että "bilettäminen vietiin multa pois haimatulehduksen seurauksena" ja kertoo vailla häpeää sekoiluistaan päihteiden alaisena niin ihan vakuuttunut en ole pyrkimyksensä aitoudesta kuntoutua alkoholismistaan. Toisinsanoen melko heppoiseksi -omissa kirjoissani- nuo pyrkimykset ovat jääneet. Kun edes puheen tasolla ei kykene osoittamaan aitoa halukkuuttaan muutokseen niin vielä vähemmän uskon tekojen niihin pystyvän. Ihan riippumatta siitä kuinka reilua on antaa kerta toisensa jälkeen uusi mahdollisuus.

Mutta Jere on Jere, tekihän se uransakin vastoin todennäköisyyksiä.

 

[Cobol]

Kun edelleen, niin dokumentista, kirjasta kuin elokuvastakin käy ilmi, että kokee päihteet hienona juttuna, kokee tragediana sen, että "bilettäminen vietiin multa pois haimatulehduksen seurauksena" ja kertoo vailla häpeää sekoiluistaan päihteiden alaisena niin ihan vakuuttunut en ole pyrkimyksensä aitoudesta kuntoutua alkoholismistaan. Toisinsanoen melko heppoiseksi -omissa kirjoissani- nuo pyrkimykset ovat jääneet. Kun edes puheen tasolla ei kykene osoittamaan aitoa halukkuuttaan muutokseen niin vielä vähemmän uskon tekojen niihin pystyvän. Ihan riippumatta siitä kuinka reilua on antaa kerta toisensa jälkeen uusi mahdollisuus.

Mutta Jere on Jere, tekihän se uransakin vastoin todennäköisyyksiä.

En ole kirjaa, elokuvaa, dokumenttia tai sellaisia katsonut tai lukenut, koska en diggaa tuollaisesta päihdekulttuurista. Olen koittanut auttaa useampia päihdekäyttäjiä taviksista urheilijoihin, ja sen perusteella Karalahdella näyttäisi olevan tietty vaihe menossa. Siinä myönnetään alkoholin tuomat raskaat ongelmat, mutta kaikista syistä ja taustoista huolimatta ei olla valmiita lopettamaan kokonaan.

Positiivinen paine tulee vaimolta (ei käytä alkoholia käytännössä lainkaan) ja muulta perheeltä. Toivon, että se auttaa eteenpäin. Karalahdenkin tapauksessa suhtaudun tulevaisuuteen positiivisesti. Aina on niitä, jotka onnistuvat - vastoin todennäköisyyksiä.

 

[Individual]

Mielenkiintoinen keskustelu kyllä. Ilmeisesti Karalahden virhe tosiaan on se, että hän ei ihmeemmin kadu, ainakaan julkisesti tekemisiään, vaan menee rocktähden röyhkeydellä eteenpäin. Tämä sitten ärsyttää suunnattomasti heitä, joilla on vahva näkemys siitä, miten tätä elämää olisi tolkullisesti elettävä ja heitä, jotka asettavat itsensä jopa asianomistajan rooliin. Jantunen katuu ja kantaa toipuvan narkomaanin ja alkoholistin kylttiä päänsä päällä minne tahansa menee ja missä tahansa puhuu. Asemansa ei unohdu ja siksi hänestä pidetään. Tietää paikkansa. Karalahden saama rikostuomio ei tässä paina mitään, koska puuttuva nöyryys ja katumus. Jantusen saama rikostuomio ei tässä paina mitään, koska hän on nöyrä ja katuu ja samalla kaikki vanhat synnit, kuten esim. kovan luokan huumerikollisuuden kanssa flirttailu ovat anteeksi annetut, kunhan vaan se em. kyltti pysyy kunnolla sojossa.

Tässä oma kaksi senttiä mihinkään leiriin kuulumattoman kynästä.

 

[Varis]

Mielenkiintoinen keskustelu kyllä. Ilmeisesti Karalahden virhe tosiaan on se, että hän ei ihmeemmin kadu, ainakaan julkisesti tekemisiään, vaan menee rocktähden röyhkeydellä eteenpäin. Tämä sitten ärsyttää suunnattomasti heitä, joilla on vahva näkemys siitä, miten tätä elämää olisi tolkullisesti elettävä ja heitä, jotka asettavat itsensä jopa asianomistajan rooliin. Jantunen katuu ja kantaa toipuvan narkomaanin ja alkoholistin kylttiä päänsä päällä minne tahansa menee ja missä tahansa puhuu. Asemansa ei unohdu ja siksi hänestä pidetään. Tietää paikkansa.

Kyllähän tämä periaatteessa paikkansa pitää, mutta onko se minkään sortin ihme tai kertooko arvostelijoista yhtään mitään?

Jos minä saisin omalta kuvitteelliselta takapihaltani kaksi teiniä kiinni omenavarkaista ja näistä toinen osoittaisi selvää katumusta ja pahoittelisi asiaa toisen räkiessä maahan ja hokiessa että en kadu mitään ja varastaisin uudestaan ihan vaan kokemuksen vuoksi niin kyllä mä olisin taipuvainen pitämään sitä katuvaa nuorta kunnioitettavampana tapauksena niistä kahdesta.

Päihderiippuvuus on vakava sairaus ja altistaa hyviäkin ihmisiä huonoille valinnoille. Siinä on kuitenkin todella iso ero ymmärtääkö itse niitä virheitä tehneensä ja pyrkiikö hallitsemaan sairauttaan ja valintojensa vaikutuksia muihin vai onko, noh, Jere.

Minä en näe Karalahtea ollenkaan minään ärsyttävänä rocktähtenä, vaan surullisena reppanana. Ei minua Jere vituta, vaan ainoastaan säälittää miten mies on päihteiden ja bilettämisen vanki eikä itse edes tunnu sitä ymmärtävän. Myös Jantunen oli hyvin surullinen hahmo, mutta on omalla toiminnallaan jälleen ansainnut ainakin minun kunnioitukseni. Jeren urheilullinen lahjakkuus ja uran loppupuolen harjoittelumotivaatio ovat molemmat erittäin arvostettavia piirteitä, mutta muuta positiivista hänestä on vaikea keksiä. En pysty hyvällä tahdollakaan näkemään että tässä olisi kyse siitä ettei Jere elä juuri minun näkemykseni mukaisesti, vaan siitä että hän on aika yksiselitteisesti melko vastuuton mulkku ja päihderiippuvainen. Nämä ominaisuudet ovat todennäkisesti aikojen saatossa vahvistaneet toinen toisiaan.

 

[BigRedBob]

No niin. Syvemmälle syvään päätyyn. Nyt Jere kehuskelee instan storyssaan kivikaupasta löytämäänsä voimakiveään. Eli kuten Jere asian ilmaisee:
-Huikee setti
-Mun voima kivi
-Huikee kokemus
Eli siis Jere uskoo kivien energioihin mielummin, kuin rokotteisiin.

 

[Cobol]

Mielenkiintoinen keskustelu kyllä. Ilmeisesti Karalahden virhe tosiaan on se, että hän ei ihmeemmin kadu, ainakaan julkisesti tekemisiään, vaan menee rocktähden röyhkeydellä eteenpäin. Tämä sitten ärsyttää suunnattomasti heitä, joilla on vahva näkemys siitä, miten tätä elämää olisi tolkullisesti elettävä ja heitä, jotka asettavat itsensä jopa asianomistajan rooliin. Jantunen katuu ja kantaa toipuvan narkomaanin ja alkoholistin kylttiä päänsä päällä minne tahansa menee ja missä tahansa puhuu. Asemansa ei unohdu ja siksi hänestä pidetään. Tietää paikkansa. Karalahden saama rikostuomio ei tässä paina mitään, koska puuttuva nöyryys ja katumus. Jantusen saama rikostuomio ei tässä paina mitään, koska hän on nöyrä ja katuu ja samalla kaikki vanhat synnit, kuten esim. kovan luokan huumerikollisuuden kanssa flirttailu ovat anteeksi annetut, kunhan vaan se em. kyltti pysyy kunnolla sojossa.

Tässä oma kaksi senttiä mihinkään leiriin kuulumattoman kynästä.

Tässä osut mielestäni lähes nappiin. Joskus ennen someaikaa päihderiippuvaisen julkinen katumus - edes sen teeskentely - ei ollut niin oleellista. Ihminen oli sellainen kuin oli, vikoineen kaikkineen. Nykyään ulkopuoliset loukkaantuvat syvästi, jos joku toimii vastoin etikettiä. Silloinkin, kun esimerkiksi päihderiippuvainen suojaa itseään ja perhettään sillä, että ei pyytele julkisesti anteeksi varsinkaan niiltä, joille asia ei kuulu tippaakaan.

Karalahti kulkee omaa tietään ja ottaa lasillisen silloin ja toisen tällöin. Täysraittiiksi hän ei rupea, mutta tiedän sen olevan harkinnassa. Toisaalta voi kysyä Karalahteen suoraan viittaamatta: jos sisuskalut kestävät vielä 3-6 vuotta raittiina ja 2-5 vuotta hieman alkoholia käyttäen, aika moni alkoholista pitävä valitsee sen 2-5 vuotta.

Ja se on täysin oma asia. Ihan jokaisella.

 

[V-G-]

Nykyään ulkopuoliset loukkaantuvat syvästi, jos joku toimii vastoin etikettiä.

Jos luulee, että tässä kritiikissä on kyse loukkaantumisesta tai etiketistä, on aivan helevetin pihalla. Noin sanovat yleensä vain ne, jotka eivät oikein keksi muutakaan kuin tuon melko banaalin muotiuikutuksen. Mä toivoisin sulta @Cobol aika paljon parempaa.

"Etiketin" voi helposti muuttaa "laiksi" tai "paremmaksi ymmärrykseksi".