Sitten kolmantena oli tuo suhtautuminen nykypäivän nuoriin kiekkoilijoihin: Jeren mielestä nykyajan nuoret ovat suunnilleen pelkästään pullamössöpaskahousuhinttejä, jotka ei tiedä miten "vitun vaikeeta ja kovaa" tosi äijjän arki kiekkoilijana oli kolmekymmentä vuotta sitten, kun taas Jarna arvostaa, hehkuttaa ja ymmärtää nykyajan kiekkoilijoita ja peliä huomattavasti paremmin mitä Jere.
Tämä on ärsyttänyt minuakin oikeastaan joka jaksossa. Tulee mieleen Juha "besserwisser" Mieto hiihdon puolella. Lahden surullisten käryjen jälkeen Juha onneksi osasi katsojille kertoa, että tarvitaan vain mustikkasoppaa ja ruisleipää ja lisää reeniä niin alkaa sijoitukset paranemaan. Eipä ollut Juhan aikana esim. norjalaista koneistoa dominoimassa.
Samaa henkeä on Karalahden jutuissa: vittu se oli kovaa touhua silloin meidän aikaan.
Lätkätarinointia on kiva kuunnella. Siksi kai tätä Karalahdenkin podcastia tulee kuunneltua säännöllisesti. Jeressä mättää lähes kaikki, mutta pakko kai se on pitkin hampain myöntää, että kaipa siinä on hänellä joku ansio, että vieraista saadaan jotain irti. Se jokin tosin taitaa olla ihan vain tuttuus. Muuta selitystä en keksi.
Joka jaksossa kyllä tulee lukuisia myötähäpeää aiheuttavia kohtia. Ensimmäinen siinä heti alkutunnarin jälkeen kun Karalahti kertoo kuka on VIARAANA.