Homosuhteissa/homoseksuaaleilla esiintyy enemmän:
-seksitauteja
-seksisuhteita
-depressiivisyyttä
-itsemurhataipumusta
Homosuhteen dynamiikka on se, että siitä puuttuu jotain.
Tämä näkyy konkreettisimmin jälkikasvun osalta.
"Levittämällä" em. asioita kulttuurinsa kautta. Näistä on nähtävissä niitä kuuluisia korrelaatioita. Mitä enemmän homokulttuurista tuttu liberalismi on saanut levitä heterojenkin keskuuteen, sitä enemmän myös haittoja.
Liberaali logiikka tekee ihmisistä vain onnettomampia. Samalla kun sallitaan pettämiset ym. tuomitaan jonkun mielipide netissä. Hyvin kuvaavaa.
Mä lupasin itselleni etten enää tähän asiaan puutu, mutta nyt on jo pikkuisen pakko.
1. seksitaudit, tämän kyllä allekirjoitan (täysin mutulla, ilman mitään dataa, pl miesten HIV)
2. seksisuhteet
- sinkkumiesten osalta kyllä (I've had my fare share, trust me), mutta en usko että tämä johtuu homoudesta; vaan siitä että olemme miehiä - kaksi sinkkumiestä kun tapaa toisensa samalla mielenlaadulla (ja vielä ulkonäkökin on ainakin riittävä), niin tiedättehän mitä siitä tulee. Mä tosin en enää tätä jaksa,
lähden 95/100:sta himaan yksin. Taisin tosin viime vuonna käydä jopa 3 kertaa homolassa, ei kiinnosta. Mieluummin menen lätkämatsiin, pelaamaan sählyä, landelle pilkille, ihan vain safkalle tai illanistujaisiin (ilmankos olen sinkku). Naisten seksisuhteiden erolla en usko olevan eroa.
- mitä sitten tulee parisuhteessa eläviin homoihin; ei meillä ole yhtään sen enempää pettämistä kuin heteroilla. Elän aika "sekaporukan" ympäröimänä, eli löytyy hetero- ja homopariskuntia. En löydä eroa. Itse asiassa taidan olla ainoa tuttavapiiristäni homopariskunnista joka on eronnut (puhutaan siis rek suhteesta ja tähänkään ei liittynyt lainkaan pettäminen).
3. Depressiivisyys ja itsemurhataipumukset
- Kyllä. Syyt tähän ovat: meitä ei olla hyväksytty, meillä ei ole ns normihomon roolimalleja - normaaleja miehiä - jotka jostain syystä, on se syy sitten mikä tahansa, satumme tykkäämään miehistä. Kaikki ne homovitsit, jotka ovat "huumoria" jne jne. Emme me ole kuin hyvin pieneltä osalta julkisuudessa nähtävän mukaisia, mutta ei heissäkään mitään pahaa ole.
Esimerkiksi itselläni ei ole nuorena ole ollut mitään kosketusta homoihin, ei minkäänlaista. Normipojan/nuoren miehen lapsuus, pelasin lätkää, fudista, sählyä, juostiin baarissa jne (kyllä te tiedätte). Ei mitään - ei yhtään mitään - eroa normaalin heteropojan elämään. Paitsi se, että aina oli tunne etten kuulu joukkoon ja syytä en ymmärtänyt. Toki, fantasiat päässä pyörivät, mutta asiasta ei mitään tiennyt (toim huom, tämä oli ennen nettiä).
4. Me emme levitä yhtään mitään. Me tavishomot olemme ihan tavallisia ihmisiä, samoine arkisine ongelminemme, tavoitteinemme, rutiineinemme, parisuhteen ylä- ja alamäkinemme. Elämme ihan tavan tavallista elämää.
LZ Granderson: The myth of the gay agenda - YouTube
Homot eivät oman kokemuksen - jota on näissä "piireissä" kulunut itseni löytämisen ja hyväksymisen jälkeen kulunut noin 20v, petä yhtään enempää kuin heterot. Sinä
@Klose16 voit elää omassa kristillisessä ja konservatiivisessa kuplassasi ihan vapaasti. Anna minunkin elää omaa "kuplaani".
Over and out.
jk. Sen verran vielä lisään tähän, että siinä olen
@Klose16 samaa mieltä, etten usko että meistä kukaan on (tai ovat ainakin harvassa) täysin 100% hetero tai homo. Minä en ole ainakaan.
Edit. Sana lisätty ja kappalejakoa selkiytetty