Jatkoajan Triathlonistit tai sellaiseksi aikovat

[kiljander]

Päädyin tänne tuolta juoksufoorumista Tomben triathlon-tarinan seurauksena. Itseäkin kieltämättä kutkuttaa ajatus näiden kolmen lajin yhdistämisestä. Juossut olen nyt pari vuotta ja kolmas maraton on edessä tänä syksynä. Triathlonin suurimmat henkiset esteet ovat itselläni uintitaito (olen kyllä uinnut hallissa joskus kilsan tai kaksi mutta tekniikkani on todnäk ihan ceestä) ja pyörän hankkiminen (en osaa tehdä fillarille itse juuri mitään koska en ole koskaan oikein ollut pyöräilijä).

Uintiasiaa ajattelin lähteä sitoumuksetta viemään eteenpäin tänä talvena vaparin tekniikkakurssilla. Siitä sitten ensi kesänä avoveteen kokeilemaan.

Pyörän suhteen kaipaisin hieman vinkkiä. Budjetti ei ole suurin ongelma vaan se että saisi järkevään hintaan hyvän kapistuksen, joka kantaa jonkun vuoden eteenpäinkin. Toisekseen kaipaisin vinkkiä mitä kaikkea pyörän huollossa/renkaissa yms pitää pääasiassa ottaa huomioon. Selviäisikö esim yhdellä ulkoistetulla huollolla vuodessa ja mitä kaikkea pitää oppia tekemään itse?

 

[Brent Sapergia]

Pyörän suhteen kaipaisin hieman vinkkiä. Budjetti ei ole suurin ongelma vaan se että saisi järkevään hintaan hyvän kapistuksen, joka kantaa jonkun vuoden eteenpäinkin. Toisekseen kaipaisin vinkkiä mitä kaikkea pyörän huollossa/renkaissa yms pitää pääasiassa ottaa huomioon. Selviäisikö esim yhdellä ulkoistetulla huollolla vuodessa ja mitä kaikkea pitää oppia tekemään itse?

Triathloneissa tosikot taitaa ajaa pitkälti aika-ajo (TT) pyörillä, joskin kuntosarjoissa mennään hybrideillä tai jopa maastureillakin. Ehket aloittelijalle kuitenkin riittää perusmaantiepyörä tai cyclocross jolla voit ajaa vuoden ympäri. Sitten kesäksi vaihtaa slicksit alle. Näitähän saa uutena siinä tonnin molemmin puolin. Ihan osista riippuen hinnat nousee ihan sinne asti minne rahkeet riittää :) Jos et ole juurikaan pyöräillyt ennen niin en suosittele suoraan tuommoiseen TT pyörään siirtymistä. Ajo-asento on kuitenkin niin erilainen verrattuna tavan maantiemalliin.

Pyörän huollosta ei kannata stressata. Peruspesut, öljyämiset ja kumin vaihdot kun osaa niin se riittää. Jättää muut ammattilaisille. Kerran vuodessa riittänee jos et ihan hirveitä kilsoja aja.

En harrasta Triathlonia, maantiepyöräilyä kylläkin.

 

[kiljander]

Ok, kiitos. Mitkä ovat tärkeimmät pyörän ominaisuudet jotka tulee ottaa huomioon hankinnassa? Onko merkkisuosituksia? Sanoisin että tonnin pari voisi tähän investoida.

 

[Prof. Puck]

Ok, kiitos. Mitkä ovat tärkeimmät pyörän ominaisuudet jotka tulee ottaa huomioon hankinnassa? Onko merkkisuosituksia? Sanoisin että tonnin pari voisi tähän investoida.

Kehotan tsekkaamaan sekä ulkomaiset verkkokaupat, että fillari-lehden keskustelupalstan myydään osion. Syksyn tullessa keski-euroopassa alkaa hyvät alet pyörille, joiden lähtöhinta on muutenkin selkeästi Suomea alhaisempi. Toisaalta Suomesta (käytetyn) pyörän ostamista puoltaa se, että tiedät mitä olet ostamassa. Varsinkin kun sulla ei ole kokemusta pyöräilystä, niin rungon koon valinta, ajoasennon säätäminen ja kaikki muu pyörän säätämiseen liittyvät jutut ovat asioita, joiden oppimiseen menee tovi jos toinenkin ja johon tarvitset alkuun apua. Joka tapauksessa käytetyn ostamalla saat todennäköisesti puolta laadukkaamman samalla budjetilla, kuin mitä kaupasta saisit. Jos pyörä on pidetty kunnossa, niin ei uusi siitä juurikaan kummene. Toki ketjut ja pakat pitää silloin tällöin vaihtaa renkaiden kanssa, mutta muuten osat kyllä kestää. Usein käytetyn pyörän ostaminen joltain lajiniilolta tarkoittaa myös sitä, että sitä on jo valmiiksi upgreidattu paremmilla osilla.

Kaikille uinnin kanssa tuskaileville. Kannattaa ehdottomasti satsata ja ottaa edes muutama tunti alkuun tekniikkaopetusta. Sen lisäksi kannattaa uida aikaa, ei niinkään keskittyä matkaan. Itse uin tätänykyä noin kerta viikkoon, puolen tunnin treenin, eli mun vauhdilla hiukan vajaa 2 kilometriä kerrallaan. Silloin kun vielä treenasin seikkailukilpailuihin, niin otin ennen kisoja kuukauden tehostetun uintiohjelman, eli uin altaassa puolesta tunnista tuntiin olevia lenkkejä jopa kolme kertaakin viikossa. Koska uinti ei rasita myöskään samalla tavalla kroppaa, kuin vaikkapa juoksu, niin kovaa treenatessa se kannattaa muutenkin liittää treeniohjelmaan, ei pelkästään triahtloneja tai seikkailukilpailuja ajatellen.

Muuten mulla ei ole mitään annettavaa tähän ketjuun. Omista seikkailukilpailut loppuivat lyhyeen, kun kaveri muutti muille maille ja tilalle ei löytynyt ketään kaveriksi. Mutta kyllä se kipinä vielä jossain lepattaa, että josko vielä joskus uudestaan... Tsemppiä kaikille kovaa treenaaville, lajista riippumatta!

 

[Fordél]

Ok, kiitos. Mitkä ovat tärkeimmät pyörän ominaisuudet jotka tulee ottaa huomioon hankinnassa? Onko merkkisuosituksia? Sanoisin että tonnin pari voisi tähän investoida.

En ole asiantuntija vaan vasta aloittelija tai jonkinlainen sunnuntaipyöräilijä. Silti uskallan vastata tähän toteamalla koko, koko ja koko. Kaikki muut seikat ovat toissijaista. Tärkeintä on saada oikean kokoinen pyörä sun mittoihin eli kannattaa huolella testata eri vaihtoehtoja.

Kannattaa oikeasti pohtia myös tuota edellä esitettyä: olisiko sun tarpeisiin ja käyttöön parempi vaihtis maantiepyörä vai cyclocross? Ensiksi mainittu on kevyempi polkea, mutta jälkimmäinen monikäyttöisempi, kun pyörää pystyisi hyödyntämään muuallakin kun vain maanteillä. Itse valitsin maantiepyörän. Ehkä cyclocrossi olisi ollut parempi tällaiselle sunnuntaipyöräilijälle, joka pyöräilee vain silloin tällöin mm. tukeakseen juoksuharrastusta. Cyclolla voisi huolettomammin lähteä polkemaan kun ei olisi vain maanteiden armoilla.

Muita pohdittavia seikkoja ovat mm. panostaako hiilikuiturunkoon vai halvempaan alumiinirunkoon, jossa on esim. hiilarietuhaarukka. Itsellä jälkimmäinen ja riittää oikein hyvin. Myös osien kanssa voi pelailla loputtomiin eli ostaako pyörän millä esim. Shimanon tai Campagnolon osasarjoilla. Joku asiantuntija osaa varmasti näistä kertoa tarkemmin mikä on se riittävä taso aloittelijan pyörään. Mulla on Shimanon Ultegran osasarja ja on kyllä toiminut kaikki moitteettomasti. Halvemmat osasarjatkin varmasti ajavat aloittelijalle asian, kuten Shimanon 105 tai Tiagra.

Muuten noi yleisesti ottaetn tuolla tonnilla tai parilla saa jo hyvän pyörän. Etenkin jos lähtee ostamaan vähän ajettua käytettyä niin jo tonnilla irtoaa varmasti hyvä pyörä aloittelijalle. Merkkejä on niin tuhottomasti, että niistä varmaan vähän vaikea nostaa mitään erityistä esiin. On Bianchi, Cannondale, Canyon, Felt, Trek, Spezialized, Focus, Cube, Colnago, Giant jne. Mutta ehkä tässä tapauksessa suosittelisin menoa asiantuntevaan liikkeeseen, jossa osaava myyjä hoitaa sulle oikean pyörän sun tarpeisiin.

 

[Fordél]

Muuten mulla ei ole mitään annettavaa tähän ketjuun. Omista seikkailukilpailut loppuivat lyhyeen, kun kaveri muutti muille maille ja tilalle ei löytynyt ketään kaveriksi. Mutta kyllä se kipinä vielä jossain lepattaa, että josko vielä joskus uudestaan... Tsemppiä kaikille kovaa treenaaville, lajista riippumatta!

Tää on muuten varmaan ihan yleinen ongelma eri lajeissa. Monella olisi hinkua lähteä tekemään vaikka mitä juttuja, mutta ei löydy sopivaa kaveria tai kaveriporukkaa. Esim. itseä hotsittaisi joku juoksurykäisy Lapin erämaassa, mutta kaveripiiristä ei oikein löydy tältä kannalta samanhenkistä tyyppiä. Pitäisi vain mennä avoimesti johonkin jengiin tai seuraan mukaan, mutta ei sekin on helpommin sanottu kuin tehty.

 

[Prof. Puck]

Tää on muuten varmaan ihan yleinen ongelma eri lajeissa. Monella olisi hinkua lähteä tekemään vaikka mitä juttuja, mutta ei löydy sopivaa kaveria tai kaveriporukkaa...

Kyllä! Varsinkin seikkailukilpailuissa on tärkeää, ettei kaverin naama ala vituttamaan jo ensimmäisen tunnin jälkeen. Lisäksi noissa pitää myös treenata ainakin tiettyjä juttuja yhdessä, joten kimppakiva ei rajoitu pelkästään kisoihin. Sitten vielä sekin, että molemmilla kannattaisi (vitutuksen vähentämiseksi) olla suurin piirtein samat lajit vahvoja ja/tai heikkoja. Ottaa kohtuullisesti päähän jos itse on vahva juoksemaan, mutta menoa joutuu jarruttamaan löntystelevän kaverin vuoksi. Sitten vastaavasti kaveri saattaa olla jossain toisessa lajissa ihan haka itseeni verrattuna, jolloin v-käyrä kohdentuu toisinpäin. Ei ole helppo laji siltä osin, ainakin jos tulosta haluaisi saavuttaa! Mutta monipuolisuudessaan todella kiehtova!

 

[Brent Sapergia]

Ok, kiitos. Mitkä ovat tärkeimmät pyörän ominaisuudet jotka tulee ottaa huomioon hankinnassa? Onko merkkisuosituksia? Sanoisin että tonnin pari voisi tähän investoida.

...

Fordelilta niin hyvää pohdintaa ettei tuohon ole hirveästi lisättävää. Itsehän olen niin merkkiuskollinen etten kehtaa edes merkkiä sanoa mikä pitäisi ostaa kun sitten ei jää muita vaihtoehtoja :) Yleinen sääntö merkkeihin on se että mitä saa marketeista ei kannata ostaa. Tuon listauksen merkit on kaikki käytännössä erikoisliikkeiden merkkejä joten sinne vaan, saat parhaan palvelun ja löydät oikean runkokoon, osasarjan, kiekot jne.

Shimanon osa-sarjathan menee suurinpiirtein näin (huonommasta parempaan):
Sora -> Tiagra -> 105 -> Ultegra -> Dura-ace. Sitten lähinnä Dura-acen kanssa kilpailee muilta Sramit ja Campagnolot. Sarjoja saa Ultegrasta lähtien sähköistettynä tai ilman.

Kiekot onkin sitten mielenkiintoisempi kyssäri. Näissä pelataan paljon painoilla paljonko setti painaa. Hinnat ykkös-satasista useiden tonnien aero kiekkoihin, tuubeihin. Muutamalla satasella saapi jo hyvät kiekot esim. Mavicit.

Tuommoisen pari tonnia jos sijoittaa niin alkaa lähes saamaan täyshiilarista mallia, suosittelen kyllä lämpimästi (keveys, värinätön jne).

Fillarifoorumia kannattaa lukea ja kysellä sieltä, porukka aktiivista ja vastaus löytyy mihin vaan.

 

[iibor]

Noniin,hienoa, että löytyi tällainen ketju. Ihan alkuun pakko heittää isot rispektit @Tombe76 :lle jäätävistä suorituksista ketjun alkupäästä.

Itse päätin, että ilmottaudun 29.6.2019 järjestettävään Iron Man 70.3 -kilpailuun Lahdessa. Kyseessä siis puolimatka. Treenaaminen on syytä aloittaa jo nyt, vaikka pohjakunto on kyllä hyvällä mallilla. Itselläni tällä hetkellä 1-2 kertaa viikossa sali, jossa pääasiassa circuit-tyyppistä treeniä ja 3 krt viikossa Ultimate-treenit (se frisbeellä pelattava joukkulaji siis).

Pitkän matkan juoksu ja uinti itselle ne suurimmat kompastuskivet, joten niihin täytyy ainakin tässä alussa keskittyä enemmän. Juoksu on tosin enemmän itsellä päästä kiinni, sillä juokseminen tuntuu ihan helvetin tylsältä tällä hetkellä. Uinnin suhteen on pakko ottaa pari tekniikkatuntia, ennen kuin sitä lähtee tosissaan treenaamaan.

Olisko kenelläkään vinkkejä treenaamiseen tai löytyykö muita lähiaikoina(tai -vuosina) triathloniin aikovia?

 

[scholl]

Olisko kenelläkään vinkkejä treenaamiseen tai löytyykö muita lähiaikoina(tai -vuosina) triathloniin aikovia?

Ei mitään aikomusta triathloniin, koska se käytännössä vaatii 20 tuntia harjoittelua viikossa. Yhteen lajiin keskittymällä voi treenata 10 tuntia ja se riittää jossain määrin. Aikataulusyistä siis ei ja toisaalta uinti ei nappaa ollenkaan, koska altaissa on aina liikaa ruuhkaa.

Vinkkinä se, että ultimate veke ja salia ei lasketa treenaamiseksi. Kun käy salilla, niin se ei ole harjoitus, vaan juoksu, pyöräily ja uinti ovat niitä harjoituksia. Keskivartalo, sali ja kaikki oheistoiminta tulee treenaamisen lisäksi, eikä niitä lasketa.

Itse en ole koskaan aiemmin kuullut juoksun olevan tylsää. Silloin todennäköisesti juokset liian monotoonisessa ympäristössä. Kannattaa juosta vähän eri paikoissa eri lenkillä ja valita sellaisia reittejä, jotka ovat mieluisia. Varsinkin näin kesällä vaihtoehtoja on lukuisia. Se on mukava kun on lämmintä, muttei kuumaa. Eilen esim. kun juoksin auringossa, huomasin kuinka hauskaa se on, kun lämpö hellii kroppaa, mutta ei tunnu raskaalta kuumuuden vuoksi, kun lämpötila ei ole kuitenkaan kuin jotain 24 tai 25C. Kun oli sellainen peruslenkki vuorossa, eikä mikään kovempiharjoitus, niin välillä oli aikaa pysähtyä nappaamaan jotain valokuvia ja välillä taas suoremmilla pätkillä tuli juostua jopa 4 min/km rennosti. Vaihdellen vauhteja ja pintoja aina jostain rantakallioilta ja metsäpoluilta assulle ja hiekkateille. Oli mukava snadi 13km. Joka päivä ei voi juosta paljon tai kovaa, joten tuollaisia tunnin peruslenkkejäkin täytyy jaksaa tehdä, enkä itse koe sitä tylsäksi.

 

[Tombe76]

Onhan noista omista ensiaskeleista jo aikaa pyörähtänyt. Ehkä vielä itsekin joskus. Sitä ennen se mara alle 3h... tosin vähän robleemia ollut mutta jos ensi vuonna.

Mun mielestä tri-treenaukseen sopii ihan samalla lailla samat periaatteet kuin kaikkeen kestävyysurheiluun. Eli säännöllisyys on kaikki kaikessa.

Toinen huomionarvoinen juttu on uinti. Sitä mielestäni ylikorostetaan koska kuitenkaan se ei ole ajallisesti kuin pieni pieraisu. Ja jos se on edes jollain tasolla niin siitä ei helposti saa paljon minuutteja pois. Ja on muistettava myös se että märkäpuku-uinti on kuin kelluisi kumipatjalla.

Jos ajatellaan vaikka puolimatkaa niin 1,9km menee lienee aika monella harrastajallakin märkäpuku päällä 40-50min tosi vähällä treenillä. Sitten saattaa olla sellaisia tri-atleetteja jotka fillaroivat 3h 30kmh keskarilla mutta juoksevat puolikkaan reilusti päälle 2h. Tuolloin kannattaisi ehdottomasti painopiste treenauksessa olla juoksu. Sieltä kun saa helpommin aikaa pois. Ja onhan se kivempaakin jos pystyisi edes jollain lailla kipittämään kisa läpi. Moni vaan taitaa tykätä enemmän pysyä mukavuusalueella ja treenailla kivoja lajeja ja sitten heikommat lajit eivät kehity kunnolla.

Jos ajattelen esimerkkinä itseäni niin varmasti vetäisin täyden matkan uinnin nytkin ~1,5h vaikka en ole uinut vuosiin paljoakaan. Sitten taas jos käyttäisin 50% treenausajasta vaikka vuoden verran uintiin, voisin saada ajasta ehkä reilu 10min pois.

Juoksustakaan ei varmaan paljon lähtisi kun sitä on tullut treenattua viime vuosina. Ehkä 15-20min tosi kovalla treenillä. Sitten taas fillarista väittäisin irrottavani vuodessa 180km matkalla ainakin tunnin, ja jos investoisin kalustoon 2000e... 1,5h. Se myös vaatisi piiiitkiä pyörälenkkejä.

Ja kun aikaa ei tarpeeksi ole, ei ole oikein intoakaan lähteä triathlonia kunnolla treenaamaan tai fillariin investoimaan. Sitä fillarin päällä istumista kun oman huippukunnon saaminen triathlonissa lähinnä tarkottaisi. Siispä toistaiseksi se laji saa odottaa itseään.

Jollain toisella homma voi olla toisin, siispä kannattaa miettiä noita asioita kukin omalta kantiltaan. Uskoisin että moni aina miettii sitä uintia mutta se ei ole oikeasti paha rasti. Juoksu on sitten se toinen ja siihen on vain yksi lääke tarjolla: Pitää treenata sitä juoksua.

 

[iibor]

No niin, eli Lahden IronMan 70.3 siis takana päin jo ja uusi koitos odottaa ensi viikon sunnuntaina, kun starttaan elämäni toiselle puolimatkalle ja triathlonurani neljänteen kisaan Challenge Turku -kilpailussa.

Loppujen lopuksi tuo Lahden kisa meni vähän niin kuin ounastelinkin. Eli suht vähillä treenimäärillä (7-9h/vko) ajaksi tuli 6h41min (U: 46min, P: 3h11min, J: 2h33min). Ihan suoraan voi sanoa, että juoksu ei ollut lähelläkään sitä tasoa, missä se oikeasti on. Liian kova tankkaaminen pyörän päällä kostautui juoksussa ja vähän väliä oli juostava kesken kaiken paskalla. Lisäksi alkoi vatsakramppeja ilmaantumaan, joten jossain vaiheessa tuo juokseminen muuttui ensin löntystämiseksi ja sen jälkeen kävelyksi. Noh, suoritus tärkein ja nyt on pää avattu puolimatkojen osalta. Turusta lähden tavoittelemaan rohkeasti lähelle kuutta tuntia sijoittuvaa aikaa ihan jo pelkästään sen perusteella, että viime viikkojen juoksut (pyörän päälle suoraan nekin) ovat tuntuneet erittäin mukavilta ja helpoilta ja vauhti on ollut jopa ihan hyvää.

Nyt on myös tämän aloittelevan triathlonistin ura siinä pisteessä, että palkkasin valmentajan itselleni, sillä triathlonkärpänen on päässyt puraisemaan kunnolla ja kauhea tarve kehittyä myös. Tähtäimessä onkin sitten ensi vuoden Lahden kisassa ihan eri tuntiluvut!