Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Jatkoajan sotahistoria-visa, osa 1

  • 14 398
  • 159

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Btw, muutamilla on vähän virheellinen tuo tulkinta, puhetta mm. Sveaborgin rakentamisesta ja tämän linkittämisestä Suomen muuttuneeseen tilanteeseen.
Mä ainakin mainitsin siitä, kun hahmottelin 1700-luvun alkupuolta. Kokonaisuushan tuo lopulta on, jossa yksi vaikuttaa toiseen, vaikka Pietarin rakentamisen itsekin nostin suurimmaksi ja kauaskantoisimmaksi Suomen rooliin vaikuttaneeksi tekijäksi.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...
Myös tuohon 1MS:n liittolaisuuksiin liittyen, en muista, että pari viimeisintä käyttämääni kirjasarjaa olisivat enää entente-nimitystä käyttäneet, vaan on puhuttu vain liittokuntien synnystä...

Okei, näin voi hyvinkin olla. Omalta kouluajaltani tuon muistan. Muutama vuosi sitten kun viimeksi hissaa kasiluokalle opetin, niin tuolloisissa kirjoissa termi vielä löytyi, kyseistä kirjasarjaa en kyllä muista.

Siitä samaa mieltä, että ententen nimen muistaminen ei ole oleellista... paitsi Jatkoajan sotahissa-visassa :)
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Mä ainakin mainitsin siitä, kun hahmottelin 1700-luvun alkupuolta. Kokonaisuushan tuo lopulta on, jossa yksi vaikuttaa toiseen, vaikka Pietarin rakentamisen itsekin nostin suurimmaksi ja kauaskantoisimmaksi Suomen rooliin vaikuttaneeksi tekijäksi.

Juu, vastauksesi oli hyvä ja kattava. Hain vaan sellaista nyanssieroa, että Sveaborgin ja Svartholman rakentaminen oli sitten ennemminkin seurausta kuin syytä...
 

KwutsNI

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Siinä sen näkee, mitä historian opiskelu ihmiselle teettää: jengi heittää lätkäpalstan visailuketjuun esseevastauksia...
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Okei, näin voi hyvinkin olla. Omalta kouluajaltani tuon muistan. Muutama vuosi sitten kun viimeksi hissaa kasiluokalle opetin, niin tuolloisissa kirjoissa termi vielä löytyi, kyseistä kirjasarjaa en kyllä muista.

Siitä samaa mieltä, että ententen nimen muistaminen ei ole oleellista... paitsi Jatkoajan sotahissa-visassa :)

Olen opettanut historiaa parilla eri kirjasarjalla, niissä ei tuota nimitystä ole.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Olen opettanut historiaa parilla eri kirjasarjalla, niissä ei tuota nimitystä ole.

Niin, voi tosiaan olla, että entente cordiale ei enää kuulu kasiluokan opetuksiin, mutta vähän edistyneemmässä hissavisassa se kyllä puolustaa paikkaansa...
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Niin, voi tosiaan olla, että entente cordiale ei enää kuulu kasiluokan opetuksiin, mutta vähän edistyneemmässä hissavisassa se kyllä puolustaa paikkaansa...

Kysymykset ovat olleet hyviä, monet vaativat harrastuneisuutta, mutta osan kanssa pärjää yleistiedolla ja peruskoulun opeilla. En siis kritisoinut missään tapauksessa kysymystä, totesin vaan ettei tuota sopimuksen nimeä kaikista peruskoulun historian kirjoista löydy.
 

Hereworth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Joni Puurula, Ikaalisten Nouseva-Voima
En muista Entente Cordiale-nimeä esiintyneen ainakaan yläkoulun tai lukion oppikirjoissa, ainakaan niissä mitä itse tuli päntättyä. Ei meillä myöskään opettaja käyttänyt muuta nimitystä, kuin ympärysvallat. Lukion kursseilla Ententestä voisin ainakin itse mainita, jos nyt lukioon opettamaan pääsisi.

Täytynee kirjoittaa seuraavaan kysymyspatteriin kaikkiin kohtiin esseevastaukset, niin ei pääse nyt tapahtuneen kaltaisia lapsuksia käymään.
 

Steegil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
Harvinaisen hieno visahan tämä on, vaikka itse en ole ehtinyt osallistua, niin on noi kysymykset tullut käytyä läpi päässä. Noiden helpoimpien tehtävien kohdalla taitaa kyseessä olla vain se fakta, että porukka täällä omaa sen normaalin tasoisen yleissivistyksen. Jos nimittäin on edes joskus uutisia seurannut tai jäänyt hetkeksi seuraamaan jotain sotahistoriaan edes löyhästi liittyvää dokkaria, niin noita tietoja on aivot vuosien saatossa huomaamattakin poiminut talteen.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
En muista Entente Cordiale-nimeä esiintyneen ainakaan yläkoulun tai lukion oppikirjoissa, ainakaan niissä mitä itse tuli päntättyä. Ei meillä myöskään opettaja käyttänyt muuta nimitystä, kuin ympärysvallat. Lukion kursseilla Ententestä voisin ainakin itse mainita, jos nyt lukioon opettamaan pääsisi.

...

Minun yhteiskoulu- tai ainakin lukiokirjoissani on luultavasti esiintynyt. Ymmärrettävästi vuosikymmenet vaativat veronsa, ei palautunut lokerostaan.
Entente on kuitenkin käsite, jolla on ollut käyttöä diplomatian kielikuvastossa myöhemminkin, joten hyvä kysymys oli tämäkin.

Ei pitäisi meikäläisen turhan innokkaasti räiskiä vastauksia. Opettajilta olisi pitänyt jäädä kalloon muutama juttu:
Lukekaa kysymys huolella. Vastatkaa varmat ensin ja sitten käyttäkää kaikki käytettävissä ole aika.
Pärttylinyötä en olisi muistanut, mutta olisin välttynyt itseni nolaamiselta yhdistäessäni hugenotit ja d'Arcin.
Ja poliisiprosenteissa oli kyllä kommantuoksua, mutta minä olin jo lukinnut vastaukseni, hosumalla. Noh seliseli...

Vuosiluvuista minä muistan aina vuodet 1648 ja 1597. Noin yleisesti syy/seuraus suhteiden ymmärtämisen kannalta vuosilukuja pitäisi opetukseen mielestäni kuulua.

Vaikka Ylellä ja minulla on pieniä ryppyjä rakkaudessa, on pakko näkemättä mainostaa tänään tulevaa Teemu Keskisarjan ja Marko Kämäräisen Pimeä Historia-sarjaa. Keskisarjalla on mielenkiintoiset jutut yleensä.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Kommentti: Valtaosalla oikein, eli taas vähän liian helppoa kysymyksenasettelua. Olisi pitänyt olla vielä epämääräisempi. Tosin nyt kyllä tuli ensimmäiset pistemenetyksetkin, jotkut laittoivat väärää vastausta. Ilahduttavan moni kuitenkin tiesi Tukholman verilöylyn ja sen syyt sekä seuraukset. Tanskan ja Kalmarin unionin kuningas Kristian sai tästä itselleen lisänimen "Verinen".
@MustatKortit: Kristianin lisänimi on muuten Tyranni eikä Verinen ja sitäkin vain Ruotsissa (Kristian Tyrann). Tanskalaiset sen sijaan pitivät hänestä.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
TULOKSET KAHDEN OSAN JÄLKEEN

Mitalikolmikko tällä hetkellä tuossa, mutta takana hyvin lähellä useita haastajia. Sanoisin, että taso on etenkin kärjen osalta ollut tosi hyvä. Japilla on siis 22 pistettä, 24 mahdollisesta!

1. Japi: 22 pistettä

2. Kampeaja: 21 pistettä

3. Denverin munasyndi: 19,5 pistettä

mjr: 19 pistettä
KwutsNI: 19 pistettä
Wiljami: 19 pistettä
J.C.S: 17 pistettä
Hereworth: 15,5 pistettä
NDT665: 15 pistettä
Unkka: 15 pistettä
Musta Nuoli: 14 pistettä
sampio: 14 pistettä
Kulminaatiopisteilijä: 13 pistettä
Arvee: 12,5 pistettä
Hauptmann: 12 pistettä
Histo: 12 pistettä
TosiFani: 11 pistettä
Ollakseni: 11 pistettä
Alejandro: 8 pistettä
Gwai Lo: 7 pistettä
Klose16: 7 pistettä
Alamummo: 6 pistettä (ei ollut mukana ekassa osassa…)
Everton: 5,5 pistettä
FASlapsi: 5 pistettä
Virveliä kainaloon: 1 piste (ei osallistunut tokaan osaan)


 
Viimeksi muokattu:

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Onk mut hyläätty, ku ei listalt löyry?
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen

Histo

Jäsen
Aasinsiltana tästä kuitenkin toteaisin yhden lempiajatukseni, että hyvälle historiantuntijalle vuosiluvut ovat ehkä hivenen sivuseikka. Omat veljeni ovat tästä monesti naljailleet, että kyllä se on hyvä vaan tietää, milloin Suomi itsenäistyi jne.. :)

Seison kuitenkin väitteen takana. Jos nyt ottaa esimerkiksi toisessa kysymyspatterissa olleen Pietarin, niin lienee varsin epäoleellista tietää, minä vuonna rakennustyöt alkoivat. Sen sijaan on syytä hahmottaa tuo aikakausi ja ennen kaikkea ymmärtää rakentamisen mukanaan tuomat mullistukset Suomen geopolitiikkaan.
Totta. Jompi kumpi kahdesta poikkeuksellisen hyvästä historianopettajastani totesi aikanaan, että vuosilukujen muistaminen ei ole tarpeellista. Tapahtuman merkitys ja sen sijoittaminen oikeaan aikakauteen ovat tärkeämpiä.

Tietenkin historiasta kiinnostuneet muistavat helposti vaikka kuinka paljon vuosilukuja kohdalleen, mutta niiden kyseleminen triviana tietokilpailuissa tai kavereilta on varsin turhaa.

Mainittakoon myös, että odottelen innolla tämän visan seuraavia osia. Hienoa työtä @MustatKortit.
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Nyt ei enää harmita niin paljon se ensimmäisen jokerin unohtaminen, kun @Japi olisi kuitenkin puoli pistettä edellä. Kova on taso. Viimeiseen osioon sitten eeppinen loppurytkytys.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Tavoitteenani oli alun perin saada vähintään yli puolet pisteistä, toistaiseksi rajan yli vielä ollaan. Toivottavasti näin on vielä kolmannenkin visan jälkeen. Erinomainen tietovisa, jossa väärin vastaaminenkaan ei haittaa, koska oikeista vastauksista voi ottaa oppia tai palauttaa ne mieleen jos ei ole täysin muistanut.

Se kyllä tietysti kismittää, jos oma vastaus on ollut hakusessa. Mamelukkeja mietin kakkoskysymykseen, mutta vastasin kumminkin janitsaarit kun niistä olin suht tuoreeltaan lukenut.

Suomen asemaa pohtivassa kysymyksessä mainitsin kyllä Pietari Suuren mellastuksen ja sodan, mutta en muistanut erikseen mainita Pietarin nimikkokaupungin rakentamista.

En muuten minäkään muista tuota Ententeä historianopetuksesta. Tosin yläasteen kasiluokastani on aikaa vajaa neljännesvuosisata, joten on mahdollista, että se siellä on mainittu.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Eli tässä tulee visan viimeinen osa:

SOTAHISTORIA-VISA, OSA 3


1.)
Kuka surullisenkuuluisa hallitsija ja sotapäällikkö? Hän maksoi valtaisat lunnaat kullassa ja hopeassa vangitsijoilleen henkensä pitimiksi, mutta nämä pettivät hänet aarteen saatuaan ja lopulta teloittivat.



2.) Määrittele lyhyesti termi ekologinen imperialismi ?


3.) Ranskan Frans I:stä käytettiin nimitystä le Roy très Chrestien , suomennettuna ”kaikkein kristillisin kuningas”. Mitä hyvin lisänimensä kanssa ristiriitaista Frans lopulta teki?


4.) Silminnäkijäkertomuksia eräästä taistelusta:


…sitten näin vihollisia, jotka taistelivat rintamassa. Meitä oli kuitenkin koko tasamaa täynnään. Aloimme ajaa vihollista takaa kaikkien sotkeutuessa toisiinsa ja kaikki ampuivat. Näimme sotilaitten perääntyvän nopeasti ja kompastelevan virranuomaan kuin pakenevat puhvelit…

…suurin osa meistä yhtyi heidän edessään ja me syöksyimme hevosilla heidän päälleen. Samaan aikaan meitä ratsasti heidän molemmille puolilleen ja kiersi heidän taakseen, kunnes he olivat saarrettuja…

…vihollinen ampui monia laukauksia, mutta me ammuimme takaisin ja he kaatuivat kuolleena maahan…kun tulimme mäelle, ei yhtään vihollista ollut enää elossa. Pitkätukka makasi kuolleena muitten joukossa…

… siinä missä viimeinen taistelu käytiin, Pitkätukka seisoi kuin maissilyhde, kaikki tähkät pudonneina ympärilleen…

Mikä taistelu on kyseessä?


5.) Vuonna 1453 Konstantinopolin puolustuksen heikko kohta oli kaupungin merellinen puoli. Millä keinolla kaupungin puolustajat pyrkivät tätä puolta osmaneilta suojelemaan, tässä epäonnistuen?


6.) Kirjallisuuskysymys: fiktiivinen sankarinelikko löi vetoa bastionin valtaamisesta ja lounaan syömisestä paikan päällä ja voittivat vedon. Mistä romaanista on kyse?


7.) Ranskalainen diplomaatti J.Castera ynnäili aikanaan yhteen Katariina Suuren ”sänkykamarikuluja” (palkkioita, eläkkeitä, lahjoja, tiluksia) ja huomasi laskuissaan summan nousseen huimaan 92 820 000 ruplaan. Tuosta summasta oli Casteran tietojen mukaan yli 50 000 000 ruplaa maksettu eräälle kuuluisalle sotamarsalkalle ja Katariinan rakastajalle. Kenestä on kyse? (sukunimi riittää)


8.) Mitä erikoista oli Muammar Gaddafin henkivartijoissa?


9.) 1600-luvulla Espanja eli kultakautensa loppua johtavana siirtomaaherrana. Maata koettelivat myös jatkuvat sodat ja konfliktit, sekä niistä seuranneet taudit ja nälänhädät.

Mitä tapahtui Espanjan väkiluvulle arvioiden mukaan?


a) väestö kasvoi yli 20%
b) väestö kasvoi yli 10%
c) väestö pysyi jotakuinkin ennallaan
d) väestö väheni yli 10%
e) väestö väheni yli 20%


10.) Yhdysvaltain sisällissodan ensimmäistä isoa yhteenottoa seurasi sen loppuhetkillä ja välittömästi sen jälkeen kummallinen episodi, jota voisi ehkä kuvailla jonkinasteiseksi ”liikennekaaokseksi”.

Mistä oikein oli kyse?


JOKERI)

Sveaborgin linnoituksen rakennustyöt olivat Ruotsin valtakunnan suurimpia voimainponnistuksia 1700-luvulla. Mikäli suunnitelmat olisivat täysimääräisinä toteutuneet, olisi Helsingin kaupunki tänä(kin) päivänä varsin eri näköinen.

Minkä Helsingin nykyisenkin kaupunginosan nimi juontaa juurensa noihin (monelta osin toteutumattomiin) suunnitelmiin?





 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Ja vastaukset spoilereihin kiito, muistutan myös nimimerkkiä @Unkka :)
 

Hauptmann

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
SOTAHISTORIA-VISA, OSA 3


1.) Montezuma II


2.) Pyritään ottamaan luonnonvarat huomioon siirtomaissakin ja kun tuodaan tavaraa siirtomaista emämaihin tai toisinpäin, niin tuodaan kerralla täysiä laivalasteja (diipadaapaa).


3.) Aviorikoksen


4.) Little Bighornin taistelu


5.) Pyrkivät saada tulvan aikaan


6.) Kolme muskettisoturia


7.) -


8.) He olivat naisia.


9.) e) väestö väheni yli 20%


10.) Hevoset kävivät vähiin ja niitä kuoli Gettysburgin taistelussa älytön määrä. Ei ollut enää hevosia, joilla liikkua.


JOKERI)
-
 

KwutsNI

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Hmph. Toiveeni ei sitten toteutunut, eli ei ollut onni myötä kysymysten kanssa enää...

Eli tässä tulee visan viimeinen osa:

SOTAHISTORIA-VISA, OSA 3


1.)
Kuka surullisenkuuluisa hallitsija ja sotapäällikkö? Hän maksoi valtaisat lunnaat kullassa ja hopeassa vangitsijoilleen henkensä pitimiksi, mutta nämä pettivät hänet aarteen saatuaan ja lopulta teloittivat.
Inkahallitsija Atahualpa (miten nyt haluaakin nimen kirjoittaa).
2.) Määrittele lyhyesti termi ekologinen imperialismi ?
Nyt ei riitä enää esseevastaukset, nyt on jo esseekysymyksiäkin? :P En ole koskaan kyseistä termiä kuullut, ainakaan sotahistorian yhteydessä. Mutta arvataan nyt vaikkapa, että kyse on ympäristön hyödyntämiseen liittyvästä kulttuurin leviämisestä, esim. kun viljelystaloutta harjoittavat levittäytyvät paimentolaisten alueelle.
3.) Ranskan Frans I:stä käytettiin nimitystä le Roy très Chrestien , suomennettuna ”kaikkein kristillisin kuningas”. Mitä hyvin lisänimensä kanssa ristiriitaista Frans lopulta teki?
Taas yksi musta aukko historiassa. No, ranskalaiset aina aika ajoin sotkeutuivat Pohjois-Italiaan, joten arvataan, että valloitti Rooman.

Miksiköhän se muuten aina käännetään noin, kun sanatarkasti tarkoittaa "hyvin kristillinen kuningas"?
4.) Silminnäkijäkertomuksia eräästä taistelusta:
...

Mikä taistelu on kyseessä?
Pitkätukan töytyy olla George Armstrong Custer, joten kyseessä on Little Bighornin taistelu.
5.) Vuonna 1453 Konstantinopolin puolustuksen heikko kohta oli kaupungin merellinen puoli. Millä keinolla kaupungin puolustajat pyrkivät tätä puolta osmaneilta suojelemaan, tässä epäonnistuen?

He kopioivat Game of Thronesia, ja rakensivat valtavan ketjun Kultaisen sarven poikki.
6.) Kirjallisuuskysymys: fiktiivinen sankarinelikko löi vetoa bastionin valtaamisesta ja lounaan syömisestä paikan päällä ja voittivat vedon. Mistä romaanista on kyse?

Ei kuulosta tutulta, mutta koska kyseessä on nelikko ja puhutaan bastionista, arvaan että Kolme muskettisoturia.
7.) Ranskalainen diplomaatti J.Castera ynnäili aikanaan yhteen Katariina Suuren ”sänkykamarikuluja” (palkkioita, eläkkeitä, lahjoja, tiluksia) ja huomasi laskuissaan summan nousseen huimaan 92 820 000 ruplaan. Tuosta summasta oli Casteran tietojen mukaan yli 50 000 000 ruplaa maksettu eräälle kuuluisalle sotamarsalkalle ja Katariinan rakastajalle. Kenestä on kyse? (sukunimi riittää)

Kuuluisin Katariinan rakastajista lienee kulissimestari Potemkin, joten arvataan hänet.
8.) Mitä erikoista oli Muammar Gaddafin henkivartijoissa?
Liian modernia minulle. Arvataa, että rekrytoitu Euroopasta.


9.) 1600-luvulla Espanja eli kultakautensa loppua johtavana siirtomaaherrana. Maata koettelivat myös jatkuvat sodat ja konfliktit, sekä niistä seuranneet taudit ja nälänhädät.

Mitä tapahtui Espanjan väkiluvulle arvioiden mukaan?
Tätä nyt en oikein osaa mitenkään järkevästi päätellä, joten arvataan kun kerran edellisessä oli intuition vastainen monivalinta, että a) kasvoi yli 20%.

10.) Yhdysvaltain sisällissodan ensimmäistä isoa yhteenottoa seurasi sen loppuhetkillä ja välittömästi sen jälkeen kummallinen episodi, jota voisi ehkä kuvailla jonkinasteiseksi ”liikennekaaokseksi”.

Mistä oikein oli kyse?
Perehtyneisyyteni Yhdysvaltain sisällissotaan ei ole selkeästikään riittävää, Englannin sisällissota olisi ollut tuoreemmassa muistissa kiitos Mike Duncanin...

No, sodassa oli taistelu nimeltä Bull Run, joten arvataan karjalauman vauhkoontuneen.
JOKERI)

Sveaborgin linnoituksen rakennustyöt olivat Ruotsin valtakunnan suurimpia voimainponnistuksia 1700-luvulla. Mikäli suunnitelmat olisivat täysimääräisinä toteutuneet, olisi Helsingin kaupunki tänä(kin) päivänä varsin eri näköinen.

Minkä Helsingin nykyisenkin kaupunginosan nimi juontaa juurensa noihin (monelta osin toteutumattomiin) suunnitelmiin?
Taas saa arvailla... No, arvataan nimen ja sijainnin perusteella Ullanlinna.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Unohtui mainita, että vikan osan vastausaika siis perjantaihin, pauttiarallaa kello 21 asti. Tuloksia sitten viikonloppuna.
 
Eli tässä tulee visan viimeinen osa:

SOTAHISTORIA-VISA, OSA 3
1.)
Kuka surullisenkuuluisa hallitsija ja sotapäällikkö? Hän maksoi valtaisat lunnaat kullassa ja hopeassa vangitsijoilleen henkensä pitimiksi, mutta nämä pettivät hänet aarteen saatuaan ja lopulta teloittivat.


-Tämä oli inkojen Atahualpa.


2.) Määrittele lyhyesti termi ekologinen imperialismi ?

-Ottaa haltuunsa toisen maan luonnonrikkaudet ja vie ne pois jättäen murusia tuotantomaahan, mutta isot ympäristöhaitat.

3.) Ranskan Frans I:stä käytettiin nimitystä le Roy très Chrestien , suomennettuna ”kaikkein kristillisin kuningas”. Mitä hyvin lisänimensä kanssa ristiriitaista Frans lopulta teki?

-Murhautti hugenotit.

4.) Silminnäkijäkertomuksia eräästä taistelusta:
…sitten näin vihollisia, jotka taistelivat rintamassa. Meitä oli kuitenkin koko tasamaa täynnään. Aloimme ajaa vihollista takaa kaikkien sotkeutuessa toisiinsa ja kaikki ampuivat. Näimme sotilaitten perääntyvän nopeasti ja kompastelevan virranuomaan kuin pakenevat puhvelit…

…suurin osa meistä yhtyi heidän edessään ja me syöksyimme hevosilla heidän päälleen. Samaan aikaan meitä ratsasti heidän molemmille puolilleen ja kiersi heidän taakseen, kunnes he olivat saarrettuja…

…vihollinen ampui monia laukauksia, mutta me ammuimme takaisin ja he kaatuivat kuolleena maahan…kun tulimme mäelle, ei yhtään vihollista ollut enää elossa. Pitkätukka makasi kuolleena muitten joukossa…

… siinä missä viimeinen taistelu käytiin, Pitkätukka seisoi kuin maissilyhde, kaikki tähkät pudonneina ympärilleen…

Mikä taistelu on kyseessä?


-Little Big Horn ja pitkätukka on kenraali Custer.

5.) Vuonna 1453 Konstantinopolin puolustuksen heikko kohta oli kaupungin merellinen puoli. Millä keinolla kaupungin puolustajat pyrkivät tätä puolta osmaneilta suojelemaan, tässä epäonnistuen?

-Jos Kansojen historiasta oikein muistan, niin lahden poikki vedettiin metalliketju ja vanhaa kunnon kreikkalaista tulta käytettiin laivoja kohtaan.

6.) Kirjallisuuskysymys: fiktiivinen sankarinelikko löi vetoa bastionin valtaamisesta ja lounaan syömisestä paikan päällä ja voittivat vedon. Mistä romaanista on kyse?

-Kolme muskettisoturia.

7.) Ranskalainen diplomaatti J.Castera ynnäili aikanaan yhteen Katariina Suuren ”sänkykamarikuluja” (palkkioita, eläkkeitä, lahjoja, tiluksia) ja huomasi laskuissaan summan nousseen huimaan 92 820 000 ruplaan. Tuosta summasta oli Casteran tietojen mukaan yli 50 000 000 ruplaa maksettu eräälle kuuluisalle sotamarsalkalle ja Katariinan rakastajalle. Kenestä on kyse? (sukunimi riittää)

-Potemkinista.


8.) Mitä erikoista oli Muammar Gaddafin henkivartijoissa?

-Olivat naisia.

9.) 1600-luvulla Espanja eli kultakautensa loppua johtavana siirtomaaherrana. Maata koettelivat myös jatkuvat sodat ja konfliktit, sekä niistä seuranneet taudit ja nälänhädät.

Mitä tapahtui Espanjan väkiluvulle arvioiden mukaan?


a) väestö kasvoi yli 20%
b) väestö kasvoi yli 10%
c) väestö pysyi jotakuinkin ennallaan
d) väestö väheni yli 10%
e) väestö väheni yli 20%


-a

10.) Yhdysvaltain sisällissodan ensimmäistä isoa yhteenottoa seurasi sen loppuhetkillä ja välittömästi sen jälkeen kummallinen episodi, jota voisi ehkä kuvailla jonkinasteiseksi ”liikennekaaokseksi”.

Mistä oikein oli kyse?


-Paikalle oli tullut runsaasti uteliaita katsojia seuraamaan mukavaa sotaviihdettä. Kun huomasivat, että ei ollutkaan mukavaa, niin tuli liikennekaaos.

JOKERI)

Sveaborgin linnoituksen rakennustyöt olivat Ruotsin valtakunnan suurimpia voimainponnistuksia 1700-luvulla. Mikäli suunnitelmat olisivat täysimääräisinä toteutuneet, olisi Helsingin kaupunki tänä(kin) päivänä varsin eri näköinen.

Minkä Helsingin nykyisenkin kaupunginosan nimi juontaa juurensa noihin (monelta osin toteutumattomiin) suunnitelmiin?

-Liekö Vallila -nimi jäännös suunnitelluista valleista?





 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
SOTAHISTORIA-VISA, OSA 3

1.)
Kuka surullisenkuuluisa hallitsija ja sotapäällikkö? Hän maksoi valtaisat lunnaat kullassa ja hopeassa vangitsijoilleen henkensä pitimiksi, mutta nämä pettivät hänet aarteen saatuaan ja lopulta teloittivat.


Tää oli varmaan se inkojen joku jamppa, jota kusipäiset espanjalaiset valloittajat veti ihan alta lipan. Civilization IV:stä muistan semmosen inkahallitsijan ku Huyana Capac, vastaan sen.

2.) Määrittele lyhyesti termi ekologinen imperialismi ?

Ööö... semmosta että hankitaan paljon siirtomaita eritoten raaka-aineiden takia, niinku jonkun kumin ja vittu nikkelin sen sellasen takia. Ei oo kyllä mitään tajua mistä oikeesti on kyse.

3.) Ranskan Frans I:stä käytettiin nimitystä le Roy très Chrestien , suomennettuna ”kaikkein kristillisin kuningas”. Mitä hyvin lisänimensä kanssa ristiriitaista Frans lopulta teki?

Oisko tää se kaveri joka jotenkin sai aikaan Paavin kirkonkirouksen.

4.) Silminnäkijäkertomuksia eräästä taistelusta:


…sitten näin vihollisia, jotka taistelivat rintamassa. Meitä oli kuitenkin koko tasamaa täynnään. Aloimme ajaa vihollista takaa kaikkien sotkeutuessa toisiinsa ja kaikki ampuivat. Näimme sotilaitten perääntyvän nopeasti ja kompastelevan virranuomaan kuin pakenevat puhvelit…

…suurin osa meistä yhtyi heidän edessään ja me syöksyimme hevosilla heidän päälleen. Samaan aikaan meitä ratsasti heidän molemmille puolilleen ja kiersi heidän taakseen, kunnes he olivat saarrettuja…

…vihollinen ampui monia laukauksia, mutta me ammuimme takaisin ja he kaatuivat kuolleena maahan…kun tulimme mäelle, ei yhtään vihollista ollut enää elossa. Pitkätukka makasi kuolleena muitten joukossa…

… siinä missä viimeinen taistelu käytiin, Pitkätukka seisoi kuin maissilyhde, kaikki tähkät pudonneina ympärilleen…

Mikä taistelu on kyseessä?

No jenkit siinä inkkareita varmaankin tappavat, sanotaan että Little Bighornin taistelu ja Istuva Härkä siinä Pitkätukan lisänimellä ottaa koteloon.

5.) Vuonna 1453 Konstantinopolin puolustuksen heikko kohta oli kaupungin merellinen puoli. Millä keinolla kaupungin puolustajat pyrkivät tätä puolta osmaneilta suojelemaan, tässä epäonnistuen?

Siihen rantaveteen ne kaikenlaista estettä väsäsivät, upottivat laivoja ja sen sellasta.

6.) Kirjallisuuskysymys: fiktiivinen sankarinelikko löi vetoa bastionin valtaamisesta ja lounaan syömisestä paikan päällä ja voittivat vedon. Mistä romaanista on kyse?

No muskettisoturit ja D'Artagnan varmaankin kyseessä, mutta mikäs sen perkeleen romaanin nimi on.. vastaan Kolme muskettisoturia kun en muutakaan keksi.

7.) Ranskalainen diplomaatti J.Castera ynnäili aikanaan yhteen Katariina Suuren ”sänkykamarikuluja” (palkkioita, eläkkeitä, lahjoja, tiluksia) ja huomasi laskuissaan summan nousseen huimaan 92 820 000 ruplaan. Tuosta summasta oli Casteran tietojen mukaan yli 50 000 000 ruplaa maksettu eräälle kuuluisalle sotamarsalkalle ja Katariinan rakastajalle. Kenestä on kyse? (sukunimi riittää)

Ääh, vaimo just kuunteli tästä tädistä tehtyä äänikirjaa, minäkin siinä sivukorvalla välillä lauseen tai pari kuulin mutta eipä jäänyt ketään nimiä mieleen. Sergei Fedorov on vastaukseni.

8.) Mitä erikoista oli Muammar Gaddafin henkivartijoissa?

Ne oli kaikki yli kaksimetrisiä.

9.) 1600-luvulla Espanja eli kultakautensa loppua johtavana siirtomaaherrana. Maata koettelivat myös jatkuvat sodat ja konfliktit, sekä niistä seuranneet taudit ja nälänhädät.

Mitä tapahtui Espanjan väkiluvulle arvioiden mukaan?


a) väestö kasvoi yli 20%
b) väestö kasvoi yli 10%
c) väestö pysyi jotakuinkin ennallaan
d) väestö väheni yli 10%
e) väestö väheni yli 20%

Tässä on varmaan joku ikävä kompa. Tai sitten just haetaan sitä että nyt kaikki aattelee että tässä on kompa, vaikkei ookaan. Hahaa! Minä vastaan e), kaikki kuoli!

10.) Yhdysvaltain sisällissodan ensimmäistä isoa yhteenottoa seurasi sen loppuhetkillä ja välittömästi sen jälkeen kummallinen episodi, jota voisi ehkä kuvailla jonkinasteiseksi ”liikennekaaokseksi”.

Mistä oikein oli kyse?

Jaa.. höyrylaivoja oli kauhea kasa siellä tappeluspaikan läheisyydessä, eikä ne sitten mahtuneet oikein mitenkään jostain joenuomasta tai muusta kapeasta kohdasta menemään sovussa.

JOKERI)

Sveaborgin linnoituksen rakennustyöt olivat Ruotsin valtakunnan suurimpia voimainponnistuksia 1700-luvulla. Mikäli suunnitelmat olisivat täysimääräisinä toteutuneet, olisi Helsingin kaupunki tänä(kin) päivänä varsin eri näköinen.

Minkä Helsingin nykyisenkin kaupunginosan nimi juontaa juurensa noihin (monelta osin toteutumattomiin) suunnitelmiin?

Hmmm. Ullanlinna tulee mieleen, oisko sinne ollu suunnitteilla joku linnake mikä sitten jätettiinkin tekemättä, mutta nimi jäi. Kukahan helvetti se Ulla on sitten ollut? Varmaan joku ruotsalainen kova jätkä, niillä on noi lempinimet vielä tänäkin päivinä tommosia Foppaneita niin varmaan joku sotapäällikkö-Ulrich on sit ollu Ulla, ja sen kunniaksi oltiin linna nimetty suunnitelmissa Ullanlinnaksi. Joo. Näin se on.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös