Meillä on pihalla edellisten asukkaiden istuttama kultaherukka. Se on ihan komean kokoinen, kun joudun katsomaan sitä ainakin melkein ylöspäin tällä 177cm pitkällä varrellani. Komea pensas etenkin keväällä kukkiessaan, ja tekee se marjaakin, joka on syötävää, ja ihan hyvääkin ja terveellistä. Periaatteessa siis kaikki on hyvin.
No, ei kuitenkaan ehkä ole. Noissa marjoissa on se vika, että niissä on pitkät "tikut". Mikä se virallinen nimi lienee. Siis vastapäätä sitä kohtaa, mistä marjat roikkuvat pensaista. Se, mikä musta- ja punaherukalla on lähes olematon. Tuo tekee marjoista ikävän työläät perata. Ei niitä oikein jaksaisi käyttää, eikä mehun keitto oikein kiinnosta.
Toisekseen edelliset asukkaat ovat laiminlyöneet tuon leikkauksen. Itse leikkelin tuota keväällä, ja sain sitä vähän siistittyä, mutta en pystynyt ihmeisiin. Pitäisi melkein leikata alas asti, mutta samalla vaivalla vaihtaa pensaan. Kirvojakin tuossa on ihan pirusti.
Pohdin vähän kahden eri vaihtoehdon välillä. Joko japaninruusukvitteni tai sinimarjakuusama, eli hunajamarja, eli haskap. Jälkimmäistä meillä on mökillä, ja tänä kesänä saatiin ensimmäinen sato, eli söin neljä marjaa. Ruusukvitteniä taas on ollut lapsuudenkodissa, ja muistan siitä tehdyn hillon.
Molemmista sanotaan vähän lähteestä riippuen, että ovat joko ristipölytteisiä tai itsepölytteisiä, mutta hyötyvät toisesta lajikkeesta. Varminta olisi siis ottaa kaksi pensasta. Ruusukvittenin kohdalla internet kertoo, että noin 70-80cm olisi jo riittävä etäisyys pensaille, kun haskap vaatii 1-1.5m. No, tuossa olisi ehkä 90cm tilaa, mutta tuskin haskap osaa mitata tuota...
Pohdin, että kumpi olisi parempi. Ruusukvittenin kohdalla plussia ovat upea kukinta, ymmärtääkseni helppohoitoisuus sekä ihan käyttökelpoiset hedelmät. Haskapin puolesta puhuu se, että se on ymmärtääkseni vielä helppohoitoisempi, ja tekee todella terveellisiä marjoja. Ongelma on kuitenkin se, että marjat on pakko suojata rastailta.
Onko kanssapalstalaisilla kokemuksia ja mielipiteitä näistä? Tai muita suosituksia? Pihalla kasvaa jo mustaherukka ja karviainen sekä luumupuu. Punaherukkaa ei kannata ehdottaa, koska minua se tuppaa närästämään. Tuossa kohopenkissä, johon tämä tulisi, asustelee myös raparperi, ja pensaan pitäisi soveltua samaan multaan. Pensasmustikka on siksi ymmärtääkseni pois suljettu vaihtoehto.
Ja tavoitteena on siis löytää pensas, joka tekee myös syötävää satoa.