Jatkoajan leffakerho – kotimaiset elokuvat

[Datsun]

Tästä taitaa jo muodostua perinne, avasinhan jo kotimaisille sarjoillekin oman ketjunsa.
Tänne sitten otsikon mukaisesti keskustelua ainoastaan kotimaisista elokuvista, muuten menevät ja hukkuvat tuohon perinteiseen leffakerho-ketjuun.

Tänä iltana klo 23 TV1 pikauusii maanantaina esitetyn Kotikatsomo-elokuvan Raid joka olikin vallan mainio. No eihän sitä tietenkään kukaan tänään ehdi katsomaan jalkapallofinaalin vuoksi, mutta tallentaahan voi. Muutenkin Kotikatsomossa on tulollaan mielenkiintoisia elokuvia kesän mittaan, linkki niihin on tässä

Viime viikolla esitetty Jarmo Lampelan Joki toivottavasti tavoitti mahdollisimman monta katsojaa. Hienonhieno kuvaus erilaisista ihmiskohtaloista joita yhdistää asioiden samanaikainen tapahtuminen. Linkki yhteen arvosteluun on esimerkiksi täällä

Jossain vaiheessa voisin (ja olisi mukavaa jos muutkin jaksaisivat) pohtia omia kaikkien aikojen kotimaisia suosikkejaan. Useimmin kolahtaa Katsastus-tyyppinen huumori - mutta pidän kyllä vakavammastakin tarjonnasta.

Kaiken kaikkiaan pyrin katsomaan mahdollisimman paljon suomalaisia elokuvia, ja usein näiden äärellä todellakin tulee olo että: "tätäkään taideteosta ei olisi voitu tehdä missään muualla kuin Suomessa".

 

[thego]

Tänä iltana klo 23 TV1 pikauusii maanantaina esitetyn Kotikatsomo-elokuvan Raid joka olikin vallan mainio.
*CLIP*
Kaiken kaikkiaan pyrin katsomaan mahdollisimman paljon suomalaisia elokuvia, ja usein näiden äärellä todellakin tulee olo että: "tätäkään taideteosta ei olisi voitu tehdä missään muualla kuin Suomessa".

Kiitoksia muistuttamisesta. Raid on omia suosikkielokuvia ollut ilmestymisestään lähtien, samoin kuin vastaava TV-sarjakin. Ehkä Kai Lehtisen panos on se suurin yksittäinen tekijä mikä tästä elokuvasta tekee niin hyvän. Huikea näyttelijä kyseessä ja mieheltä kannattee tarkistaa ainakin seuraavat elokuvat: Poliisin Poika, Rikos & Rakkaus ja Mosku - Lajinsa Viimeinen.

Kaurismäen elokuvat ovat myös olleet kovassa käytössä. Mainittakoon erikseen Mies Vailla Menneisyyttä sekä loistavasti nauruhermoja kutkutteleva Calamari Union. "Hei, olen Frank."

Esa ja Vesa - Auringonlaskun Ratsastajat sekä Romanovin Kivet tuli nähtyä vuosia sitten ja olivat ilmeisesti jonkinlaisia uranuurtajia suomalaisten toimintaelokuvien saralla. Näitä kahta olen metsästänyt kissojen sekä koirien kanssa, mutta toistaiseksi tuloksetta (saa laittaa YV:tä jos tietää mistä voisin dvd:llä bongata).

Toivonkin nyt kanssakirjoittajien kertovan lisää loistavia suomalaisia elokuvia. Näiden kaikenmaailman Levottomien ja Hymypoikien ansiosta olen vältellyt uusimpia suomalaisia elokuvia peläten niiden olevan samaa skeidaa. Varmasti tällä vuosikymmenellä on joku muukin kuin Kaurismäki tehnyt laatuelokuvia?

 

[Ted Raikas]

Loistava ketjunavaus Datsunilta!

Väittää kuka sitten mitä muuta tahansa, niin Suomessa on tehty ja tehdään mainioita ellei loistavia elokuvia, joka vuosikymmeneltä löytyy taatusti omat helmensä. Näistä voisi kirjoittaa varmaan vaikka miten paljon ja eiköhän tätä ketjua tule seurailtua ja kommentoitua.

Kai lyhytelokuvatkin sallitaan tähän ketjuun?

Jos sallitaan, niin otan ehdottomasti esille Jani Volasen vuonna 2002 ohjaaman Rumblen. Kyseessä on puhdasverinen road movie, joita ei liikaa Suomessakaan ole tehty. Neljä raavasta jo parhaat päivänsä nähnyttä rokua kiertää cadillacillaan pitkin maanteitä ja elämä pyörii oluen, viinan ja (dillinger)pizzan ympärillä. Tuota herkkua sitten saalistavat kovalla vimmalla joka paikasta. Jatkuvaa sekoilua ja outoja tilanteita vyörytetään eteen ja leffa ei kyllä päästä otteestaan hetkeäkään. Kaikki roolityöt on mahtavia omalla tavallaan. Tommi Korpela on totutun karu ja uskottava ja kuin luotu esittämään teddyä. Jarit Nissinen ja Pehkonen on myös hulvattomia tyyppejä, mutta Vesa-Matti Loiri porukan nestorina on kuitenkin ihan pitelemätön ja omasta mielestäni yksi parhaista Loirin rooleista noin vanhoilla päivillään.

Ehdottoman suositeltava, jos ei ole vielä nähnyt. Etenkin nousuhumaloissa putoaa ihan täysillä, mutta muutenkin. DVD:nakin löytyy ja ei muistaakseni ole edes kallis. Helmi!

 

[Rinksu]

Calamari Union. "Hei, olen Frank."

Heh, kuuluu omiinkin Suomi-leffa suosikkeihin.

Lähiaikojen säväyttävin suomalainen leffakokemus on itselle ollut Tummien perhosten koti. Koulukotiin sijoittuva tummanpuhuva, koskettava ja kaunis kasvukertomus. Musiikit ja kuvaus myös maininnan arvoisia.

 

[Datsun]

Kai lyhytelokuvatkin sallitaan tähän ketjuun?

Totta helvetissä! Kaikki suomalainen käy joka vaan jollain tavalla elokuvaksi voidaan määritellä.

Jos sallitaan, niin otan ehdottomasti esille Jani Volasen vuonna 2002 ohjaaman Rumblen.

Tämän olen joskus nähnyt, ja unohtanut olemassaolon täysin. Tuo pitää hoitaa hyllyyn pika pikaa! Mahtavaa.

 

[Datsun]

Lähiaikojen säväyttävin suomalainen leffakokemus on itselle ollut Tummien perhosten koti. Koulukotiin sijoittuva tummanpuhuva, koskettava ja kaunis kasvukertomus. Musiikit ja kuvaus myös maininnan arvoisia.

Hyvä kuulla, tuo odottaa boksilla että vaan joutaisin sen katsomaan. Saako leuhottaa? Dome (ohjaaja) pelaa samassa joukkueessa säbää kun mä. No joo.

 

[Buddha]

Jaahans, vai että kotimaisia leffoja. No, laitetaan muutama suosikki tänne, jotta saa muutkin nauttia.

Ykkösenä ehdottomasti Siivoton juttu. Wikipedian linkki aiheeseen: http://fi.wikipedia.org/wiki/Siivoton_juttu ja jos et ole nähnyt, niin aivan must juttu; saa nauraa ja välillä meno on niin säälinsekaista, että ei tiedä, että itkiskö. ...Sitten kun ollaan rikkaita, niin mitä teet? Ostan anopille Niket! ( itselle Mersun, saa anoppi kävellä)

Kakkoseksi Johanneksen leipäpuu. Linkki esittelyyn: http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=90&t=&a=5582 josta suora lainaus: "Purettavaksi myytävästä hyppyrimäestä saa hyviä lautoja ruumisarkkuja varten. Laudat ovat höyläämätöntä raakalautaa, mutta ei muuta kuin verhoilua päälle ja bisnes pyörimään." Hautaustoimiston paikkakin on hyvä, kun on sairaalan vieressä... ( mutta tajuavat vähänajan päästä, että se onkin synnytyssairaala..)

Palaan aiheeseen...

 

[ditrim]

Oma suomalainen suosikkini on Madventuresin tekijöiden esikoiselokuva Monte Rosso. Elokuva kertoo tarinan kolmekymppisen Ekin viikonlopusta Helsingissä. Pätkä kestää vaivaiset 28 minuuttia joka tuntuu suunnilleen tunnilta muttei todellakaan pitkästytä.

Evääksi popkornien sijaan suosittelen jotain teetä vahvempaa.

Traileri

 

[jesse72]

Lähiaikojen säväyttävin suomalainen leffakokemus on itselle ollut Tummien perhosten koti. Koulukotiin sijoittuva tummanpuhuva, koskettava ja kaunis kasvukertomus. Musiikit ja kuvaus myös maininnan arvoisia.

Jep, hieno leffa näistä uusimmista kotimaisista. Eikä kannata unohtaa myöskään Rööperiä, jossa Samuli Edelman ja Peter Franzen tekevät hienot roolisuorotukset.

Vanhemmista on aina digannut Samulin ja Santeri Kinnusen tähdittämää Veturimiehet Heiluttaa, koskettava pätkä ystävyydestä ja kuinka parhaiden kavereiden tiet kulkevat kohtalokkasti eri suuntiin. Alun ja lopun kohtaukset sateisella hautausmaalla toimii, kuten kavereiden viimeinen kohtaaminen.

 

[leivoja]

Lyhäreistä tuli mieleeni EspooCinessä näkemäni Rare Exports. Aika tekele.

Tummien perhosten koti on vaikuttava ja synkeä elokuva. Jälki tästä jäi mieleen pitkäksi aikaa. Samoin jollain tavalla pidin Paha maa -rainasta. Sen synkeys on niin arkipäiväisen hienoa. Sulevi Peltolan roolihahmo kruunasi koko kemun. Mies on tosin lakonisten rooliensa kanssa muutenkin suuri suosikkini.

Tulevista kiinnostavat nämä kaksi etunenässä:

Skavabölen pojat

Haarautuvan rakkauden talo

 

[Mr.Fox]

Esa ja Vesa - Auringonlaskun Ratsastajat sekä Romanovin Kivet tuli nähtyä vuosia sitten ja olivat ilmeisesti jonkinlaisia uranuurtajia suomalaisten toimintaelokuvien saralla. Näitä kahta olen metsästänyt kissojen sekä koirien kanssa, mutta toistaiseksi tuloksetta (saa laittaa YV:tä jos tietää mistä voisin dvd:llä bongata).

Aleksi Mäkelä Collection on käsittääkseni ainoa julkaisu, jossa nuo elokuvat ovat DVD-muodossa.

Levy 1 - Romanovin Kivet (Romanov Stones) 1993
Levy 2 - Esa Ja Vesa - Auringonlaskun Ratsastajat (Sunset Riders) 1994
Levy 3 - Häjyt (Tough Ones) 1999
Levy 4 - Lomalla (South) 2000
Levy 5 - Pahat Pojat (Bad Boys) 2003
Levy 6 - Vares Yksityisetsivä (Private Eye Vares) 2004

Näihin kun lisätään vielä Ponterosa ja Veturimiehet Heiluttaa, niin kotimaisten elokuvien parhaimmisto alkaa olla käsitelty.

 

[Datsun]

...otan ehdottomasti esille Jani Volasen vuonna 2002 ohjaaman Rumblen......Helmi!

Nyt kun tarkemmin katson tuota postaamaani Kotikatsomon ohjelmakarttaa niin huomaankin että tämä Rumble esitetään maanantaina 15.6.!

Tässä vielä tuo linkki uudelleen

 

[-OO-]

Minulle kotimaisten elokuvien parhaimmistoa on yleensä edustaneet nämä "junttikomediat" tyyliin Katsastus, Siivoton juttu, Pohjanmaa jne. ja sitten myös osa Kaurismäen elokuvista. Kaurismäkienkään suhteen en ole ihan kaikkiruokainen vaan osa niistä ei putoa sitten ollenkaan, osa taas sitäkin paremmin. Tätä "työläis-trilogiaa" Varjoja paratiisissa, Mies vailla menneisyyttä & Laitakaupungin valot pidän ehdottomasti Kaurismäen parhaimpina tuotoksina, mutta myös vanha kunnon klassikko Calamari Union on uponnut.

Muiden "vakavampien" elokuvien kohdalla Suomi-elokuvaa vaivasi minun mielestäni pitkään sellainen vähän juosten kustu tuotanto verrattuna esim. Hollywood-tuotoksiin, mikä tietenkin osittain on ymmärrettävää koska budjetit liikkuu vähän eri lukemissa. Erityisesti kotimaisten elokuvien äänimaailma on ärsyttänyt minua vuosikausia aneemisuudellaan. Onneksi viime vuosina on alkanut tulla näitä uusia ohjaajia jotka tekevät jo visuaalisesti ihan kansainvälistä jälkeä. Tällainen ohjaaja on minusta esim. AJ Annila jonka elokuvat (Jadesoturi & Sauna) ovat olleet visuaalisesti todella komeita elokuvia. Hyvä että tähänkin puoleen on alettu panostaa enemmän, mutta sääli että samalla on tarinat jääneet vähän ohkaiseksi kun siihen visuaaliseen puoleen on ilmeisesti panostettu kaikki pelimerkit. Kultainen keskitie pitäisi vielä löytää.

Ehkä parhaiten tuo keskitie on löytynyt Tummien perhosten kodissa, joka minusta on yksi parhaita Suomi-elokuvia mitä viime vuosina on ulos tullut, ellei jopa paras. Mahtava synkkätunnelmainen elokuva jossa kaikki elementit tukevat toisiaan hienosti, sekä tarina että visuaalinen puoli ovat hyviä ja soundtrack jopa erinomainen.

Ja ei kai Suomalaisesta elokuvasta voi puhua mainitsematta edes nimeä Markku Pölönen. Pölönen on siitä hankala tapaus (vähän kuin Kaurismäki) että osa elokuvista on jopa erinomaisia ja osa ihan täyttä roskaa. Minusta Pölönen on parhaimmillaan ihan rehellisessä junttikomediassa (Kivenpyörittäjän kylä) tai tehdessään yksinkertaista tarinaa yksinkertaisesta hahmosta (Koirankynnen leikkaaja). Sitten kun lähdetään tekemään "taidetta" (Lieksa) niin mennään kyllä metsään ja syvälle.

Ja sanotaan Timo Koivusalosta mitä tahansa niin kyllä hänkin minusta on jonkun ihan onnistuneen elokuvan tehnyt. Kulkuri ja Joutsen sekä Rentun Ruusu ovat minusta ihan onnistuneita "nostalgiapätkiä" laulajalegendojen elämästä ja muusta Koivusalon tuotannosta pitää mainita Kalteva torni jossa Martti Suosalo tekee ihan tautisen kovan roolisuorituksen.

 

[Palstalegenda]

Onhan näitä. Katsastushan se omakin suosikkini on.

Paha maa on erinomainen elokuva, jossa useat näyttelijät tekevät loistosuorituksen. Elokuva sai aiheesta useita palkintoja, jopa pohjoismaisella tasollakin.

Viikonloppuna katselin Kalle Päätalosta tehdyn tuoreimman filmatisoinnin ja se oli mielestäni kovin kökkö taideteos. Sen sijaan ne 1980-luvun Mikko Niskasen ohjaamat erinomaiset Päätalo-elokuvat, Nuoruuteni savotat ja Elämän vonkamies, on tullut nähtyä lukemattomia kertoja, etenkin kuumeisena niitä kuumeisesti (ehhehe) hyllystä kouluaikoina etsiskelin ja nuo Päätalon elämänvaiheet taltioineet VHS-nauhat saivat usein toimia sairaslomalaisen seurana ja viihdepoolina.

Rentun ruusu toimii myöskin, olenhan sen verran juntti suomalainen.

Pakko se on tässä ketjussa mainita, että Tuntematon sotilas, Laineen versiona, on toki aina välillä mukava katsastaa.

 

[Datsun]

Yle Teemalla tänään

Teema 29.5.2009 klo 21:00 - 21:50
Valehtelija

(Suomi 1981) Elokuva nuoren miehen loputtomasta vaelluksesta kesäisessä Helsingissä. Pääosissa Aki Kaurismäki ja Pirkko Hämäläinen. Käsikirjoitus Aki Kaurismäki ja Pauli Pentti. Ohjaus Mika Kaurismäki.

En ole nähnyt enkä tiedä tästä mitään. Paitsi että tämän linkin takaa löytyy juoni tiivistettynä, joten älä lue jos haluat säilyttää "jännityksen". Heitän kuitenkin boksille tämänkin ja katson joskus kun tulee sopiva aika...tämä ilta on pyhitetty punaviinille ja ruotsalaisille dekkareille joita boksilla on paljonkin.

Miksei muuten suomalaista rikoselokuvaa (tai -sarjaa) tehdä juuri ollenkaan? Ihan käsittämättömän suuria budjetteja ei näihin nytkin pyöriviin Beck- ja Wallander-filmatisointeihin ole käytetty. Ja jos tuntuu ettei osaamista löydy niin perkele, lainataan Ruotsista.

Otto Kuhala-dekkarit pitää kuvata ihan ehdottomasti.

 

[Buddha]

Onhan näitä. Katsastushan se omakin suosikkini on.
..
clip
...
Pakko se on tässä ketjussa mainita, että Tuntematon sotilas, Laineen versiona, on toki aina välillä mukava katsastaa.

Kyllähän oli aikoinaan mieli maassa pitkään, kun ei ollut Katsastusta hyllyssä. Siinä yksi ehdottomista suosikeistani ja moni leffan sanonta onkin jäänyt elämään...

Ja muuten, pitääkö erikseen sanoa, että se vanha Tuntematon? Itse en ainakaan pidä uudempaa juuri minään ja kun katson, niin katson sen ainoan oikean, eli vanhan. Onkohan olemassa edes ihmisiä, jotka arvostavat uudemman vanhan edelle?

...ei näihin nytkin pyöriviin Beck- ja Wallander-filmatisointeihin ole käytetty. Ja jos tuntuu ettei osaamista löydy niin perkele, lainataan Ruotsista.

Ehkäpä on vain hyvä, että tehdään sitä, mitä osataan. Beckin ja Wallanderin kopioiminen saattaisi olla aika surkuhupaisaa.

Tähän ketjuun muuten kuuluu myös Populäärimusiikkia vittulanjänkältä.
Omalla tavallaan hienosti kuvattu pienen kyläyhteisön stereotypiat ja muutenkin, maailma pienessä koossa. Pervo kulkukauppias oli oma suosikkini ja myös diggasin siitä, kun pojat antoi isälle takaisin. Tulee mieleen oma lapsuus.
Häjyt ja Rentun ruusukin vetoaa tälläiseen, ainakin henkisesti ikuiseen renttuun jollain tavalla. Oman tien kulkijoita olen aina arvostanut.

Ja jos elokuvaksi lasketaan, niin se vanha Tuuliajolla on aika vitun hyvä.

 

[Claudius]

Miksei muuten suomalaista rikoselokuvaa (tai -sarjaa) tehdä juuri ollenkaan? Ihan käsittämättömän suuria budjetteja ei näihin nytkin pyöriviin Beck- ja Wallander-filmatisointeihin ole käytetty. Ja jos tuntuu ettei osaamista löydy niin perkele, lainataan Ruotsista.

Tätä olen itsekin ihmetellyt. Laadukkaita dekkarikirjailijoita Suomesta löytyy paljonkin, joten on outoa ettei kukaan ole vielä tarttunut härkää sarvista ja tuonut tarinoita valkokankaalle. Poikkeuksena tietenkin Vares-leffat, joista en itse ole pitänyt kummastakaan, vaikka eivät ne täysin surkeitakaan ole. Jotenkin niistä kuitenkin jää voimakas yliyrittämisen maku.

Hyvistä kotimaisista elokuvista haluan nostaa esille Kai Lehtisen esikoisohjauksen Umur. Omalla tavallaan hyvinkin simppeli ja naiivi rakkaustarina pitää otteessaan koko ajan. Lapin luonto tuodaan hienolla tavalla esille ja siihen kun lisätään mainiot roolisuoritukset niin hyvä elokuva on valmis. Varsinkin Esko Nikkari ja Oiva Lohtander tekevät loistavaa työtä tässäkin leffassa. Minna Turusta ei myöskään sovi unohtaa...

 

[ilman sukkia]

Populäärimusiikkia vittulanjänkältä oli hauska pätkä teatterissa katsottuna, pitääkin etsiä dvd jostain alelaarista. Pölöseltä uppoaa kaikki kivenpyörittäjästä kynnenleikkaajaan. Lieksa oli odotuksiin nähden heikko, olisi mennyt Koivusalon tuotoksesta. Ralliraitaa en ole nähnyt.

Bad luck lovesta, pidin ensin näkemältä joskus vuosia sitten, enää ei ole kovin selvää kuvaa pätkästä.

Samuli Edelmann munasillaan osasto on todella heikkoa, paha maa oli omalla tavallaan hieno teos.

Sotakuvauksista parhaimpana etulinjan edessä ja tali-ihantala. Näistä rajoista ja lupauksista jäi heikko vaikutelma vaikka yksittäisiä hienoja roolisuorituksia löytyy molemmista.

Parhainta kotimaista elokuvaa en pysty nimeämään, huonoimpia pystyy nimeämään todella paljon...

 

[Datsun]

Omaa suhteellisen lyhyttä DVD-hyllyä kun vilkaisin, niin ainoastaan yksi kotimainen elokuva sieltä löytyy. Eli Rampe ja Naukkis - kaikkien aikojen superpari! Klassikko-osastoa.

Kahlekuningas-leffasta pidin aikanaan todella paljon. Wikipedian juttu elokuvasta
Mitähän mahtaa kuulua pääosaa esittäneelle Miikka Enbuskelle nykyään? Mahtaako vielä näytellä?

 

[moby]

Onkohan olemassa edes ihmisiä, jotka arvostavat uudemman vanhan edelle?

Niitä ihmisiä on yllättävän paljon minä mukaanluettuna. Laineen tekele on sotaelokuvan irvikuva, joka olisi ollut ihan ok kamaa joskus 30-luvulla. Henkilöhahmot karikatyyrejä ja 10-20-vuotta liian vanhoja osiinsa.

Mollbergin näkemys kuvaa sotaa sellaisena kuin se on ja hakkaa tuon toisen tekeleen 100-0.

 

[L. Paraske]

Klaus Härön nimi on tainnut jäädä tässä ketjussa toistaiseksi mainitsematta. Härö on omasta mielestäni tämän hetken tärkein kotimainen elokuvantekijä, sillä ainakin toistaiseksi miehen kaikki elokuvat ovat edustaneet kotimaisen tuotannon huippua.

Varsinkin Härön esikoispitkä Näkymätön Elina on kerrassaan erinomainen, lasten ja aikuisen maailmoja yhdistelevä, nostalgisesti sodanjälkeistä Torniojokilaaksoa kuvaava teos, joka aivan ansaitusti sai huomiota kansainvälisestikin. Härön toistaiseksi tunnetuin elokuva, Äideistä parhain nousi sitten otsikoihin jo Suomessakin, ja elokuvana aika hyvin onnistuu jatkamaan Näkymättömän Elinan rinnalla, vaikkei omasta mielestäni ei aivan yhtä eheä leffana ollut, vaan vajoaa ajottain hieman suuren maailman tyyliin siirappisuuteen. Härön kaksi ensimmäistä elokuvaa olivat suomalais-ruotsalaista yhteistyötä, ja kolmas, Ruotsin lähihistorian arkaluontoisinta historiaa käsittelevä Uusi ihminen olikin sitten jo aika puhtaasti ruotsalaisleffa, sillä esim. näyttelijäkaarti koostui täysin länsinaapurilaisista. Elokuvana Uusi ihminen on varsin vaikuttava ja sen aihe ehdottoman ajatuksia herättävä.

Härön uusin elokuva Postia pappi Jaakobille onkin sitten miehen elokuvista ensimmäinen täysin suomalainen elokuva. Leffa pyöri keväällä teattereissa, mutta valitettavasti itse en tuota ehtinyt katsomaan. Kommentit elokuvasta ovat olleet varsin lupaavia, joten ainakin niiden perusteella vaikuttaisi että Klaus Härö jatkaa vaikuttavien elokuvien tekemistä.

 

[Apassi]

Itseltäni löytyy yksi kotimainen elokuva DVD-hyllystä ja se on Pi pi pil... pilleri. Joskus ihan pikkupoikana sen TV:stä yöllä salaa katselin ja ihmettelin, että mitäköhän toi Rölli nyt oikein puuhaa. Ihan nostalgisista syistä piti sitten joskus se ostaa, kun halvalla myynnissä näin.

Itse pidän muuten enemmän Tuntemattoman sotilaan uudemmasta versiosta, koska en pidä vanhan version ylinäyttelemisestä, mikä tosin siihen aikaan oli ihan tyypillistä. makunsa kullakin... Pyrin tosin välttämään kyseisen elokuvan katselemista, koska sain siitä yliannostuksen juniorina, kun faijani päätti aina jossain vaiheessa humalatilaansa sen katsastaa.

 

[Buddha]

Aika jännä juttu sinänsä, ettei kukaan ole nostanut esiin Uuno Turhapuroja. Itse ainkin olen kasvanut Uunojen mukana ja monet ( hyvät) lapsuuden muistot menee siihen, että olimme tsiikaamassa uutta Uunoa.

Armeijan leivissä lienee se paras, varsinkin sitten, kun sen oli suorittanut ja nähnyt ne mestat ihan livenä. Tosin, hiivapallerothan ei osaa käydä sotaa, me Merivoimat käytiin auttamassa heitä siellä Santiksessa..

 

[Evil]

Mikko Niskasen Kahdeksan Surmanluotia kiteyttää suomalaisen sielun synkkyyden niin pysäyttävästi, ettei vastaavaan ole kukaan eikä mikään pystynyt koskaan, ja tuskin pystyykään. Tämä elokuva (ennen kaikkea pitkänä tv-versiona) on suomalaisen elokuvataiteen Mona Lisa, Raamattu, Koraani, Sgt. Pepper, Citizen Kane ja Taistelevat Metsot yhdellä kertaa - mestariteos, johon ainakin minä vertaan tahtomattanikin kaikkea maassamme tuotettua liikkuvaa kuvaa. Yleensä jäävät gigamailien päähän.

 

[Datsun]

Kai lyhytelokuvatkin sallitaan tähän ketjuun?

Jos sallitaan, niin otan ehdottomasti esille Jani Volasen vuonna 2002 ohjaaman Rumblen. Kyseessä on puhdasverinen road movie, joita ei liikaa Suomessakaan ole tehty. Neljä raavasta jo parhaat päivänsä nähnyttä rokua kiertää cadillacillaan pitkin maanteitä ja elämä pyörii oluen, viinan ja (dillinger)pizzan ympärillä. Tuota herkkua sitten saalistavat kovalla vimmalla joka paikasta. Jatkuvaa sekoilua ja outoja tilanteita vyörytetään eteen ja leffa ei kyllä päästä otteestaan hetkeäkään. Kaikki roolityöt on mahtavia omalla tavallaan. Tommi Korpela on totutun karu ja uskottava ja kuin luotu esittämään teddyä. Jarit Nissinen ja Pehkonen on myös hulvattomia tyyppejä, mutta Vesa-Matti Loiri porukan nestorina on kuitenkin ihan pitelemätön ja omasta mielestäni yksi parhaista Loirin rooleista noin vanhoilla päivillään

Raikkaan Tedille ja muillekin vielä kerran tiedoksi, että tänäänhän tuo Rumble sitten esitetään TV1:n Kotikatsomossa alkaen klo 21. Pitää kiireen vilkkaa vaihtaa kanavaa kunhan nuorten jalkapallo-ottelu päättyy. Tässä Telkku.com:in lyhyt esittely