Bluesbrother kirjoitti:
Työn perässähän sitä. Ei perse kestäisi maksaa kaikkia reissuja omasta pussista. Hyvä jos kaksi reissua vuodessa menee loman merkeissä. Viime vuonna tuli n. 200 matkapäivää ja eipä tämäkään vuosi näytä kovin paljon tuosta jäävän. Ikävä puoli alituisessa matkaamisessa on ettei pääse riittävän usein lätkäkatsomoon. Kaikilta muilta puolin matkustaminen on parasta mitä tiedän.
Itse olen vähän eri mieltä. Väsymys on suurin ikävä puoli.
Joskus aikoinaan kun tuli matkusteltua vähän enemmän ja istuttua esim. 100 lentoa puolessa vuodessa niin silloin oli sellainen tilanne, että vapaa-aika oli viikolla full nolla ja kun kone laskeutui niin sitä tuli mentyä lähettämään koneessa kirjoitetut mailit, tekemään jotain raporttia, mikä kesken tms. Sitten laukun pakkausta ja ehkä seur. pvänä heti taas matkaan klo 6 kentän suuntaan. Yleensä rennointa oli matkalla, kun illalla pääsi ehkä semiaikaisin hotellille ottamaan pari kaljaa ja katsomaan pikkasen telkkaria. Kotona oli pirun kiireistä aina jos ehti käymään. Matkustaminen kyllä väsyttää fyysisesti, vaikka nukkuisikin ja kun sitä tekee paljon niin väsymys kumuloituu. Kun sitten tulee loma kuten esim. joulu niin silloin sitä nukkuu koko pyhät.
Toinen ikävä puoli on se, että yleensä kaupunkeja ei ehdi nähdä ollenkaan. Itselläni on plakkarissa lukemattomia kaupunkeja, mistä tiedän vain lentokentän ja lentokentän Hiltonin tai Sheratonin, missä kokouksia pidetty tai/ja pari toimistorakennusta. Keskustassa ei ole ollut tarvetta käydä, koska jos meeting loppu tai muuten hommat saatu hoidettua on tullut liipaistua saman tien seuraavalla koneella pois joko kotiin tai esim. frankfurtin sheratoniin, josta helpompi liipaista seur. aamuna taas toiseen kaupunkiin.
Yksi huono puoli työnpuolesta matkustamisessa on myöskin se, että sitten kun se menee överiksi ei enää jaksa matkustaa vapaa-aikana. Läheiset puhuvat matkustamisesta ja ehdottelevat sitä, mutta itse on kurkkua myöten täynnä ja on valmis maksamaan siitä, ettei tarttisi mennä minnekään. Siitä toipuu ja vapaallakin matkustaminenkin on taas ihan kivaa, mutta toki oppii sen, että kaiken pitää toimia. Ei vapaa-aikanakaan enää jaksa paskoja hotelleja tai muuten jonkun homman toimimattomuutta tai onnettomia kohteita. Ei sitä huvikseen minne tahansa mene, vaan matkustamisen pitää olla mukavaa, eikä veemäistä hampaat irvessä menemistä.
Hyviä puolia matkustamisessa on kaupunkien ja maiden tuntemaan oppiminen silloin, kun on aikaa, erilaisten ihmisten tapaaminen. Sen lisäksi itse pidän jossain määrin hotellielämästä kunhan ei liikaa, koska siellä on aikaa kelailla asioita. Ja muutama muu siihen päälle. Varsinkin kun suomi on niin ahdistavan tylsän homogeeninen paikka niin pakko sitä on matkustaa kuitenkin semiusein, koska muuten varmaan sekoaisi lopullisesti.