Mainos

Jatkoaika Music Awards 2014

  • 14 649
  • 103

mice

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Flames, Juventus, Parma
Nostetaan. Lisää vastauksia kaivataan!
 

Mäkelä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Durrels Palace
Vuoden albumi 1: Iced Earth - Plagues of Babylon
Vuoden albumi 2: Tesla - Simplicity
Vuoden albumi 3: Brother Firetribe - Diamond in the Firepit
Vuoden albumi 4: Haloo Helsinki! - Kiitos ei ole kirosana
Vuoden albumi 5: Magnum - Escape from the Shadow Garden

Vuoden biisi 1: Brother Firetribe - Trail of Tears
Vuoden biisi 2: Haloo Helsinki - Nainen jonka ympärille tuolit tuodaan
Vuoden biisi 3: Iced Earth - The End?
Vuoden biisi 4: Ten - Alone in the Dark Tonight
Vuoden biisi 5: Edguy - Love Tyger

Vuoden pettymys (albumi): Paskamittarit saivat väpättämään ainakin Stam1na, Within Temptation sekä Unisonic, mutta eiköhän se ylivoimainen ykkönen ollut kuitenkin Weezer - Everything Will Be Alright in the End
 

edekingi

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK, Werder Bremen
Vuoden albumi 1: Insomnium - Shadows of the Dying Sun
Vuoden albumi 2: Haloo Helsinki! - Kiitos ei ole kirosana
Vuoden albumi 3: Stam1na - SLK
Vuoden albumi 4: Amaranthe - Massive Addictive
Vuoden albumi 5: Scar Symmetry - The Singularity (Phase 1 – Neohumanity)

Vuoden biisi 1: Stam1na - Masiina
Vuoden biisi 2: Haloo Helsinki! - Kiitos ei ole kirosana
Vuoden biisi 3: Insomnium - While we sleep
Vuoden biisi 4: Sia - Chandelier
Vuoden biisi 5: John Legend - All of me

Vuoden pettymys (albumi): In Flames - Siren Charms

Vuoden ulkomainen tulokas: -

Vuoden kotimainen tulokas: SoftEngine

Vuoden moka: Cheek stadikalla

Vuoden keikka 1: -
Vuoden keikka 2: -
Vuoden keikka 3: -

Vuoden Blu-Ray/DVD: -

Vuoden musiikkivideo: Kaunis Kuolematon - En ole mitään
 

Vteich

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Vuoden albumi 1: MØ - No Mythologies to Follow
Vuoden albumi 2: Danger - July 2013 EP
Vuoden albumi 3: Shirobon - Pefect Machine (EP)
Vuoden albumi 4: Banks - Goddess
Vuoden albumi 5: Blues Pills - Blues Pills

Vuoden pettymys (albumi): Anathema - Distant Satellites. Melkoista kuraa tämä nyky-Anathema.

Vuoden ulkomainen tulokas: MØ
Vuoden kotimainen tulokas: Rauhatäti

Vuoden keikka 1: MØ @ Tavastia, Hki
Vuoden keikka 2: Moderat @ Melt Festival, Gräfenhainichen, Saksa
Vuoden keikka 3: Veronica Maggio @ The Circus, Hki

Vuoden musiikkivideo: Kiesza - Hideaway
 
Viimeksi muokattu:

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kaipa sitä uskaltaa jo äänestää, kun ei ole varsinaisesti suunnitteilla hankkia enää uusia äänitteitä tämän vuoden puolella.


Vuoden albumi 1: Nicole Atkins - Slow Phaser
Vuoden albumi 2: Manic Street Preachers - Futurology
Vuoden albumi 3: Jennie Abrahamson - Gemini Gemini
Vuoden albumi 4: Morrissey - World Peace Is None Of Your Business
Vuoden albumi 5: Tuomas Holopainen - Music Inspired By The Life And Times Of Scrooge

Aika monta vähintäänkin kohtalaista albumia tuli hankittua, mutta kärkikuusikko irtosi aika helposti - ensimmäisenä jäi ulkopuolelle Mirel Wagnerin kiekko. Nicole Atkinsin läpimurto antaa odottaa itseään - kolmas levy ei ole yhtä hyvä kuin edeltävä Mondo Amore, mutta vahvaa laulantaa ja biisinkirjoitusta edelleen. Manicsien uusi musiikillinen kultakausi jatkuu tiiviiseen tahtiin. Jennie Abrahamson tuli tutuksi Peter Gabrielin konsertista ja ennen kaiikkea Kate Bushin tuuraamisesta Don't Give Upissa, mutta omakin materiaali toimii ja neito heitti valitettavan tyhjälle Tavastialla hyvän keikan omillaankin syssymmällä.


Vuoden biisi 1: Morrissey - Staircase At The University
Vuoden biisi 2: Nicole Atkins - Red Ropes
Vuoden biisi 3: Tuomas Holopainen - The Last Sled
Vuoden biisi 4: Manic Street Preachers - Black Square
Vuoden biisi 5: Jennie Abrahamson - Entity

Laiskasti valitsin edellä mainituilta levyiltä suosikkibiisini ja laitoin ne järjestykseen. (Viimeistä ei näy löytyvän Youtubesta kuin huonolaatuisena liveversiona.)

Vuoden pettymys (albumi): Kent - Tigerdrottningen

Vaikea sanoa, onko tämä varsinaisesti pettymys, mutta ainakaan en parin kuuntelukerran jälkeen oli nähnyt tarpeelliseksi palata albumin pariin tai edes muista minkälaisia biisejä sillä oli.

Vuoden ulkomainen tulokas: The Common Linnets

Kelvannee tulokkaaksi, vaikka jäsenet konkareita onkin. Hollannin Euroviisuedustaja ja kautta aikain toinen artisti, jonka albumi on nimenomaan euroviisuesityksen kautta päätynyt hyllyyni.

Vuoden kotimainen tulokas: Nicolas Kivilinna

Päättäkööt übertuomari, kelpaako tulokkaaksi. Yksi 2013 julkaistu EP ja jotain demoja on tullut ulos, mutta pitkäsoittoa ei vielä ole. Tuli tutuksi Flow-festareiden kautta.

Vuoden moka: Cheek-hype

Tosi omaperäistä, mutta ei voi muutakaan valita

Vuoden keikka 1: Nicole Atkins - The Lexington, Lontoo
Vuoden keikka 2: Kate Bush - Hammersmith Apollo, Lontoo
Vuoden keikka 3: Andy Cairns - On The Rocks, Helsinki

Yksi vilkkaimmista keikkavuosistani ikinä ja voisin helposti listata tähän pitkälti toistakymmentä keikkaa. Poimin kuitenkin erityisen vaikutuksen tehneet - senkus tulkitsette, että kahden kärjellä haluan julistaa käyneeni ulkomailla.

Lokakuussa pääsin vihdoin bongaamaan jo muutamaan kertaan tässä äänestyksessä esiintyneen Nicole Atkinsin. Osasin päätellä kuvista, että ei tässä mihinkään O2 Areenalle olla menossa, mutta silti King's Crossin lähistöllä sijaitsevan The Lexingtonin intiimiys pääsi yllättämään. Alakerta tyypillinen brittimesta, yläkerrassa liveklubi, joka oli suunnilleen samaa luokkaa kuin Semifinal. Maestron itsensä lisäksi lavalla ei ollut kuin kitaristi ja rumpali, mutta enempää ei tarvita, kun lauluääni on pääinstrumenttina. Keikka alkoi ja loppui yleisön keskeltä - Nicole hiippaili vaivihkaa akustisen kitaran kanssa keskelle salia ja hieno Neptune City kajahti ilmoille ilman mitään vahvistusta. Illan viimeisenä biisi oli saman kaavan mukaan toteutettu yhteislaulu, cover Roy Orbisonin Cryingistä. Mutta keikasta jäi kaikkea muuta kuin haikea olo.

Kate Bushin livenä näkeminen tuli odottamatta ja hyvin tuo melkeinpä musikaaliksi väännetty setti säväytti.

Therapy?-nokkamiehen soolokeikka On The Rocksissa viehätti myös intiimiydellään. Andy veti komeita versioita tunnetuista ja tuntemattomammista Therapy-biiseistä ja akustinen kitara sai välillä sellaista kyytiä, että olisi voinut kuvitella kuuntelevan kokonaista bändiä. Ei mitään folkkailua.

Vuoden Blu-Ray/DVD: - (ei tullut hankittua mitään ja kun ilmeisesti tuo Kate Bush-DVD ei ehdi ilmestyä tämän vuoden puolella, pitää äänestää tyhjää)

Vuoden musiikkivideo: Nicole Atkins - Girl You Look Amazing

Aika laiskasti tulee etsittyä musiikkivideoita, mutta tuo on liki ainoa mieleenjäänyt tältä vuodelta. Jo kehumani albumin radioystävällisintä matskua
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Vuoden albumi 1: Motorpsycho - Behind the Sun
Vuoden albumi 2: Fink - Hard Believer
Vuoden albumi 3: Greylag - Greylag
Vuoden albumi 4: David Crosby - Croz
Vuoden albumi 5: Syd Arthur - Sound Mirror

Tämä oli vaikea sekä alku- että loppupäästä. Sijat 1-2 vaihtoivat paikkaa koko ajan, tämä nyt sattui jäämään järjestykseksi. Ehkä Motorpsychon tuoren levy on tasapainoisempi kokonaisuus, mutta Fink vie taas biisiosaston. Samoin Crosbyn jälkeen piti käyttää poissulkemismenetelmää, että sai jäännössijat jaettua.

Motorpsycho siis heitti sellaisen levyn, joka kamppailee mulla varmasti koko vuosikymmenen parhaan levyn tittelistä. En ollut aiemmin koko bändistä kuullutkaan, mutta pari helpoiten saatavilla olevaa levyä löysi samantien tiensä levyhyllyyni. Ja lisää tulee, jahka kerkiän tilailla. Samoin Fink on aivan tuore tuttavuus. Ei ehkä aukene yhtä helposti kuin Motorpsycho, mutta avauduttuaan räjäyttää tajunnan, vaikka todella vähäeleistä musiikkia onkin. Yksinkertainen on kaunista. Crosby taas jatkoi noita vanhojen ukkojen voimannäyttöjä, joista on tällä vuosikymmenellä saatu nauttia ihan urakalla. Kaikki eivät jumiudu omaan erinomaisuuteensa vanhetessaan, kuten esimerkiksi vanha bändikaverinsa Neil Young.

EDIT: Ja viime hetkellä Greylag kiilasi suoraan top-listalleni. Hyvä, ettei jopa kiilaa kärkikaksikon eteen tai väliin. Onnistui siis siirtämään Crozin pykälää alemmas. Pohditaan nyt vielä pari päivää, jos ja kun tuolta kiilaa vielä biisilistallekin joku helmi. Niitä levy on lähes pullollaan. Ehkä jopa albumilistaan tulee vielä muutoksia, kun tämä saa hiukan kuuntelukertoja.


Vuoden biisi 1: Fink - Looking Too Closely
Vuoden biisi 2: Motorpsycho - Cloudwalker (A Darker Blue)
Vuoden biisi 3: David Crosby - What's Broken
Vuoden biisi 4: Greylag - Another
Vuoden biisi 5: The Black Keys - Weight of Love

Olin pitkään aivan satavarma, että Motorpsycho vie myös biisikategorian kärkisijan. Mutta kalkkiviivoilla tuo Finkin kipale kampesi väkisin ohi. Yritin muuten aivan todenteolla valkata biisipuolelle eri esittäjiä, mutta ei voi mitään, kokonaisuutena parhaat levyt sisältävät myös parhaat biisit. Mulla oli kuitenkin listalla yli 20 levyä, mistä valita. Jos ääniä saisi antaa saman levyn biiseille, tässä olisi kolme Finkiä ja kaksi Motorpsychoa. Mutta säännöt ovat säännöt, näillä mennään. Olihan siellä sentään albumilistan ulkopuolelta "public under" The Black Keys, joka on hiljalleen uusiutumassa musiikillisesti. En väitä, että ennen kaikki oli paremmin ja ekan demon jälkeen on menty alas, mutta pieni linjattomuus vaivaa tuota uutta levyä. Avausbiisi on hiukan erilaista tavaraa ja toimii mulle kuin Buickin vessa, mutta sitten siellä on niitä typeriä rallatuksia seassa, kuten se Fever, joka soi jonkun kisakoosteen tunnarinakin ärsyttävyyteen asti. Oksettava biisi. EDIT: Niin se Greylag kiilasi tällekin listalle pudottaen Wye Oakin pois.


Vuoden pettymys (albumi): Eels - The Cautionary Tales of Mark Oliver Everett

Ei ole mitään kipinää jäljellä tuolla uutuudella. Harmi, koska kyseessä on yksi kaikkien aikojen suosikkiartisteistani. Jos olisin ostanut Foo Fightersin uutukaisen, se voisi yhtä hyvin olla tässä. Mutta annetaan sille edes mahdollisuus. Nyt mielikuvan muodostaa ainoastaan se dokkari, mikä kyllä muilta osin oli huippukamaa.


Vuoden ulkomainen tulokas: Greylag

Hold the press! Vuoden tulokas meni uusiksi, kun tutustuin tähän jenkkipumppuun. Jos Fleet Foxes tai Midlake uppoaa, tämä on pakkohankinta.


Loppuihin osioihin en halua antaa ääntäni. Suurimmaksi osaksi se johtuu siitä, että ei ole tarjokkaita. Varsinkin tuo vuoden moka on sellainen, mikä pitää ansaita. Jos joku ei pidä Cheekistä, niin äänestäkööt ihan vapaasti. Minä antaisin äänen sille vasta siinä tapauksessa, että stadikalle olisi mennyt muutama hassu kuulija.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
HIFK
Vuoden albumi 1: ac/dc: rock or bust
Vuoden albumi 2: vanderberg's moonkings: vanderberg's moonkings
Vuoden albumi 3: red dragon cartel: red dragon cartel
Vuoden albumi 4: uriah heep: outsider
Vuoden albumi 5: california breed: california breed

Vuoden biisi 1: metallica: ronnie rising medley
Vuoden biisi 2: bernie marsden feat. david coverdale: trouble
Vuoden biisi 3: ac/dc: rock the blues away
Vuoden biisi 4: bernie tormé: partytown
Vuoden biisi 5: nazareth: back 2b4

Vuoden pettymys (albumi): rival sons: great western valkyrie

Vuoden ulkomainen tulokas: vanderberg's moonkings

Vuoden moka: sue lehti lopetti ja rumba ilmestyy ensi vuonna vain 5 kertaa mokana siis kotimaisen rockjornalismin vähyys jatkossa

Vuoden keikka 1: kolmas nainen @ virgin oil
Vuoden keikka 2: deep purple @ jäähalli
Vuoden keikka 3: status quo @ puistoblues

Vuoden Blu-Ray/DVD: various artists celebrating jon lord @ royal albert hall

Vuoden musiikkivideo: ac/dc: rock or bust
 
Viimeksi muokattu:

Teloch

Jäsen
Vuoden albumi 1: Amaranthe - Massive Addictive
Vuoden albumi 2: Kaunis Kuolematon - Kylmä Kaunis Maailma
Vuoden albumi 3: Behemoth - The Satanist
Vuoden albumi 4: Profane Omen - Reset
Vuoden albumi 5:

Vuoden biisi 1: Kaunis Kuolematon - En ole Mitään
Vuoden biisi 2: Profane Omen - Sonic Wings
Vuoden biisi 3: Behemoth - Ora Pro Nobis Lucifer
Vuoden biisi 4: Amaranthe - Digital World
Vuoden biisi 5:

Vuoden pettymys (albumi): In Flames - Siren Charms
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Vuoden albumi 1: Kent - Tigerdrottningen
Vuoden albumi 2: Heikki Kuula - Heijastuksia täydelliseltä rundilta
Vuoden albumi 3: Anna Kokkonen - Salainen puutarha
Vuoden albumi 4: Haloo Helsinki! - Kiitos ei ole kirosana
Vuoden albumi 5: Paleface - Luova tuho

Vuoden biisi 1: Jenni Vartiainen - Vanki
Vuoden biisi 2: Kent - La Belle Epoque
Vuoden biisi 3: Anna Kokkonen - Salainen puutarha
Vuoden biisi 4: Haloo Helsinki! - Kuussa tuulee
Vuoden biisi 5: Heikki Kuula - Anorektinen skenaario

Vuoden pettymys (albumi):

Vuoden ulkomainen tulokas: Anette Olzon

Vuoden kotimainen tulokas: Aurora

Vuoden moka: En haluaisi nimetä CMX:ää tähän kategoriaan, mutta surullisen Herra Ylppö -yhteistyön uusimpana "hedelmänä" syntynyt absurdi Mamba-pastissi Rakkaudessa ja sodassa ei jätä muille mahdollisille vaihtoehdoille elintilaa... Vai jättääkö sittenkin? Kasmir nimittäin haastaa vahvasti Vadelmavene-ulinallaan.

Vuoden keikka 1: Jenni Vartiainen @ Hullu poro, Levi 8.11.
Vuoden keikka 2: Turmion Kätilöt @ Kerubi, Joensuu 10.10.
Vuoden keikka 3: Anna Kokkonen, Johanna Emilia & Viitasen Piia @ On the Rocks, Helsinki 4.12.

Vuoden Blu-Ray/DVD: PMMP - Viimeinen keikka

Vuoden musiikkivideo: Haloo Helsinki! - Vihaan kyllästynyt
Saavuttakoon yhtä upeissa maisemissa liikkuva Tove Styrken Borderline jaetun ykkössijan.

TÄYDENNETÄÄN...
 
Viimeksi muokattu:

Arnold

Jäsen
Suosikkijoukkue
SM2013
Vuoden albumi 1: Scooter - T5C
Vuoden albumi 2: Spekti - Macho Fantastico
Vuoden albumi 3: Telflon Brothers - Isänpäivä
Vuoden albumi 4: Jannika B - Siva
Vuoden albumi 5: Anna Abreu - V

Vuoden biisi 1: Kasmir - Vadelmavene
Vuoden biisi 2: Vilma Alina - Hullut asuu kallios
Vuoden biisi 3: Teflon Brothers - Maradona (Kesä '86)
Vuoden biisi 4: Lily Wood And The Prick - Prayer In C (Robin Schulz remix)
Vuoden biisi 5: Softengine - The Sirens

Vuoden pettymys (albumi): -

Vuoden ulkomainen tulokas: Robin Schulz

Vuoden kotimainen tulokas: Kasmir

Vuoden moka: Jukebox (hutiloimalla tehty tv-ohjelma, vaikka potentiaalia olisi ollut)

Vuoden positiivisuus: Musiikkiohjelmien runsas kirjo televisiossa
 

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
Hieman tuli päiviteltyäkin ja kuunneltua sellaisia bändejä, joita en muistanut. Kieltämättä varsinkin top5 biiseihin voisi laittaa melkein mitä tahansa varmaan 30 biisin joukosta. Sparzanzan tiputtamista mietin albumien joukosta, mutta se oli kuitenkin viime kevättalvella kovassa kulutuksessa. Loppuvuoden levyille tulee selkeästi etulyöntiasema kun näitä listoja miettii.

Vuoden albumi 1: Unisonic - Light Of Dawn : Paransivat debyytistä ja mukavaa, että uskalsivat powermetalliakin vääntää.

Vuoden albumi 2: In Flames - Siren Charms : Paljon parjattu levy, mutta minun korvaan loistava. Ihmiset odottavat edelleen paluuta ysärille ja haukkuvat kaikki uudet, kunnes seuraavan levyn kohdalla mainitsevat, että se edellinen oli vielä ihan kuunneltava. Se edellinenkin tyrmättiin, kuten kaikki sitten Reroute To Remainin jälkeen. Loistavaa synkkää poppimetallia. Anders Fridenin persoonallinen (puhdas)ääni miellyttää minun korvaa.

Vuoden albumi 3: Opeth - Pale Communion : Jopas maistui örinätön Opeth. Paljon tuli Porcupine Tree fiiliksiä ja hyvä niin. Ehkäpä vuoden positiivisin "yllätyslevy".

Vuoden albumi 4: Sparzanza - Circle : Olen pitänyt tätä bändiä tusina Radio Rock bändinä, mutta tämä levy jotenkin vaan upposi. Hyvää Heavyrockia. Vähän jopa Sentenced fiiliksiä tuli tästä levystä.

Vuoden albumi 5: Scar Symmetry - The Singularity : Vaihdoin Slipknotin tilalle tämän, koska oli ihan mielenkiintoinen uusi tuttavuus ja huomasin kuuntelevani mielummin tätä. Jopa ylemmäs oli ainekset, mutta ehkä enemmän olisi saanut olla iskevää metalliriffiä. Paikkapaikoin vähän tylsää. Kliinilaulu kuulosti hyvälle, eikä örinäkään ärsyttänyt.

Vuoden biisi 1: In Flames - Through Oblivion : Kertakaikkisen kova biisi.
Vuoden biisi 2: Opeth - Eternal Rains Will Come : Mukavan melodinen progepläjäys.
Vuoden biisi 3: Unisonic - Your Time Has Come : Pirteä powermetalbiisi
Vuoden biisi 4: Mustasch - I Hate To Dance : Mukaansa tempaava hittibiisi hyvillä riffeillä.
Vuoden biisi 5: Scar Symmetry - Neohuman

Bändejä joita tulee mieleen, jotka ehkä olisivat ansainneet listanoteerauksia: Gamma Ray, Machine Head, Kent, AC/DC, Motorpsycho (Kiitokset Leonille muistutuksesta tämän bändin olemassaolosta) Aurora iski aika hyvin.

Vuoden pettymys (albumi): Viikate - Panosvyö (Myös Stam1na - SLK).. SLK:ssa oli jotain hyvää...

Vuoden ulkomainen tulokas: ?

Vuoden kotimainen tulokas: Laitetaan tähän se Aurora, jos on tulokas.

Vuoden moka: Kaikkien itsestäänselvyyksien sijaan laitan tähän Viikatteen Motorhead albumin Panosvyön.

Vuoden positiivisuus: Paljon hyviä julkaisuja, joskaan ei montaa hyvää albumikokonaisuutta.

Vuoden keikka 1: Megadeth Qstock
Vuoden keikka 2: Volbeat Qstock
Vuoden keikka 3: Viikate Qstock

Vuoden Blu-Ray/DVD: ?
Vuoden musiikkivideo: Unisonic - Exceptional (Hirveän vähän näitä tulee kateltua, mutta Kiske ja Hansen samalla videolla on jo aika paljon)
 
Viimeksi muokattu:

Captain Slow

Jäsen
Suosikkijoukkue
KR69, K11ng Perrin, Bratislavan mm-miehistö 2019
Perkeleen palsta poistanut jo kahdesti mun viestin ennen lähetystä. Joten, säästän aikaa ja kerron lyhyesti vaan biisit ja jotkut kuppaiset perustelut:

Ei ollut mun mielestä mikään parhain vuosi niin rockmusiikin kuin konemusiikin saralla jos viimevuoteen vertaa. Mutta, se siitä ja sit asiaan:

Äänestysmalli:


Vuoden albumi 2: Heatbeat - Global Monster
Vuoden albumi 3: Cosmic Gate - Start to feel
(vain 2 albumia äänestän, ja vain sijoilla 2-3 koska ei nyt niin mahtavia albumeita ollut kummiskaan että täyden potin antaisin)

Vuoden biisi 1: Heatbeat - Aerys - Mahtava instrumentaali. Osittain kesämuistojenkin takia nousee tälle sijalle.. Ja on kova vieläkin.
Vuoden biisi 2: Hardcore Superstar - Glue - Biisi joka alkaa tarttuvalla riffillä ja on tiukka rockbiisi alusta loppuun. Tykkään.
Vuoden biisi 3: Sabaton - To Hell and Back - Kun ei Amaranthen uusin iskenyt niin nostetaan tää biisi sitten vuoden biisilistalle täyttämään rock-kiintiötä...
Vuoden biisi 4: Mark Knight - The Return of Wolfy - Koska reivipiano ja bassoraita. Ei lisättävää
Vuoden biisi 5: Rico Tubbs - The Return - Hyvä biisi, vaikkakin vähän erikoinen

Vuoden pettymys (albumi): Amaranthe - Massive Addictive. Siinä missä ekat kaksi albumia iski heti ekoilla kuuntelukerroilla, tämä teki päinvastaiset. Pari hyvää raitaa löytyi mutta odotukset oli korkeammalla.

Vuoden ulkomainen tulokas: -

Vuoden kotimainen tulokas: Softengine

Vuoden moka: Moka-osioon ois muuten yllättävän paljon tavaraa lisättävänä, mm. mokakoosteet v. 2013 sopisi tällekin vuodelle hyvin. Tehdääs siis pikakatsaus viimevuoteen, parilla uutuudella höystettynä:
- Cheekhype, part dos
- Vain Elämää, part tres(?)
- Idiots-tuomari Sabotagen uusin sinkku
- Mustan Barbaarin sekoilut Qstockissa
- Hakametsän jäähallin dj liigan finaaleissa v. 2014
Mutta Kapteeni Hitaan palkinto kategoriassa vuoden moka 2014 menee.. Kasmirille Vadelmaveneineen. Voi vittu mitä tuubaa. Tälle herralle pitää kyllä myöntää jonkinsortin erityispalkinto. Viime kesästä lähtien jäänyt vadelmaveneet kaupanhyllyille ja Hankoakin välttelen kuin ruttoa ja kuppaa konsanaan.

(lasketaanko näitä keikoiksi kun ei ole tullut paikanpäällä seurattua?)
Vuoden keikka 1: YleX Wappudancet
Vuoden keikka 2: - ll - Tapanin Dancet

Musiikkivideoksi voisi heittää Five Finger Death Punchin "The house of rising sun"
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Täydennän ja mahdollisesti muutan listaani vielä, joten jätän pari paikkaa tyhjäksi. Don't count these yet.

Vuoden albumi 1: Amaranthe - Massive Addictive
Vuoden albumi 2: Arch Enemy - War Eternal
Vuoden albumi 3: Sabaton - Heroes
Vuoden albumi 4:
Vuoden albumi 5:

Vuoden biisi 1: Sabaton - Far From The Fame
Vuoden biisi 2: Arch Enemy - You Will Know My Name
Vuoden biisi 3: Amaranthe - Digital World
Vuoden biisi 4: Eluveitie - King
Vuoden biisi 5:

Ruotsin vuosi. Heja Sverige!
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
Ainakin vielä tässä vaiheessa näyttää siltä, että 2014 jää historiankirjoihin melko pliisuna vuotena noin levyrintamalla. Muutama hyvä julkaisu sieltä tupsahti, mutta aika pahoja pettymyksiä tuli koettua. Pahimpana ehkä Agalloch, johon olin aikaisemmin luottanut kuin vuoreen. Sitten oli muutama (At the Gates ja Insomnium esim.) jotka lupasivat paljon, mutteivat sitten kestäneetkään kuuntelua odotetusti. Keikkarintamalla onneksi saatiin paljon hienoja kokemuksia, joten sikäli positiiviset 12 kuukautta musiikin parissa kuitenkin. Jonkinlaisen top-5 levylistan sain nyt kuitenkin aikaiseksi, biiseihin en jaksanut sen kummemmin keskittyä, vaan vedin viisi mieleen tulevaa hatusta.

Sen verran varataan oikeutta muutoksiin, että Primordialin Where Greater Men have Fallen ja Solstafirin Ótta ovat vasta postissa matkalla allekirjoittaneen residenssiin ja uusin Brother Firetribe sensijaan on ehtinyt pyörähtää soittimessa vasta pari kertaa.

Vuoden albumi 1: Triptykon - Melana Chasmata
Vuoden albumi 2: Bölzer - Soma EP
Vuoden albumi 3: Mysticum - Planet Satan
Vuoden albumi 4: Swallowed - Lunarterial
Vuoden albumi 5: Satanic Warmaster - Fimbulwinter

Vuoden biisi 1: Brother Firetribe - Close to the Bone
Vuoden biisi 2: Agalloch - Dark Matter Gods
Vuoden biisi 3: Edguy - The Eternal Wayfearer
Vuoden biisi 4: Triptykon - In the Sleep of Death
Vuoden biisi 5: Bölzer - Labyrinthian Graves

Vuoden pettymys (albumi): Agalloch - The Serpent & the sphere

Vuoden ulkomainen tulokas: -

Vuoden kotimainen tulokas: Swallowed (Meneekös tämä nyt virallisesti vielä tähän kategoriaan vai viekö tuo 500kpl painettu "EP" ulos tulokaskarinasta?)

Vuoden moka: -

Vuoden keikka 1: Mgla @ Black Flames of Blasphemy , Nosturi
Vuoden keikka 2: Inquisition @ Steelfest
Vuoden keikka 3: Archgoat @ Steelfest

Vuoden Blu-Ray/DVD: -

Vuoden musiikkivideo: -
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Aikani kuunneltuani tämän vuoden levysaldoa päädyin seuraavaan:

Vuoden albumi 1: Robert Plant: lullaby and... The Ceaseless Roar
Vuoden albumi 2: Jack White: Lazaretto
Vuoden albumi 3: Tom Petty & the Heartbreakers: Hypnotic Eye
Vuoden albumi 4: David Crosby: Croz
Vuoden albumi 5: Wilko Johnson / Roger Daltrey: Going Back Home

Robert Plant taisi viedä jo toisen kerran listallani vuoden albumi -tittelin. Tämä levy vaan on niin hieno, Plant ei ole jämähtänyt americanaan vaan levyllä on hienosti uusia elementtejä mm. kelttiläisestä musiikista. Tuoretta ja hallittua musiikkia, joka kestää ja kestää kuuntelua. Hänen äänensä on vanhentunut Zeppelin-ajoista, mutta se on edelleen tyylikäs ja hän käyttää sitä taiten.

Arvoin pitkään, olisiko Jack Whiten toinen soololevy paras, mutta jäi kakkoseksi. Jack Whitella on hieno kyky yllättää musiikillaan ja biiseissä on usein eriskummallisia komboja, jotka tekevät siitä mielenkiintoista. Anna anteeksi Jack, niin paljon kuin rakastankin vähän itkuista tenoriasi, niin pidän kuitenkin Robertista enemmän...

Tom Petty bändeineen pukkasi uuden levyn ensimmäistä kertaa 4-5 vuoteen ja odotus kannatti. Tähän pätee hyvin: jos ei se ole rikki, älä korjaa sitä. Ei tämä ihan Damn the Torpedoes ole, mutta levyllä on hyvä meininki ja se rokkaa tuoreesti ja reippaasti. Tomppa laulaa myös melkoisen hyvin tällä levyllä. Olen vähän myöhäissyntyinen Tom Pettyn kuuntelija, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

David Crosby on niitä vanhoja ukkoja, jotka ovat iän myötä vain parantaneet. Pidän tästä levystä ja sen hillitystä fiiliksestä enemmän kuin yhdestäkään Crosby Stills & Nashin levystä. Levyä kuunnellessa ei ikinä uskoisi laulajan olevan jo ikämies, niin kirkkaasti hänen äänensä soi vailla vanhan ukon kärinää.

Wilkohan oli kuolemaisillaan syöpäänsä ja Roger Daltrey kutsui hänet kanssaan studioon vielä kerran levyttämään ja tekemään, mitä ex Dr Feelgood -kitaristi ikinä haluaa. Tuloksena on tämä kahden karismaattisen äijän hieno levy, jossa Roger tulkitsee antaumuksella Wilkon musaa. Liekö levynteolla ollut parantava vaikutus, kun myöhemmin Wilko ilmoitti parantuneensa syövästä!

Vuoden biiseistä en sano tänä(kään) vuonna mitään.

Vuoden pettymys (albumi): Foo Fighters: Sonic Highway. FF:lle ja Dave Grohlille on käynyt klassiset. Koko homma on kasvanut elämää suuremmaksi ja levy on jäänyt pyörimään paikoilleen. Bändi ei ole kyennyt uusiutumaan millään tavalla ja jo edellinen levy oli pettymys. Tämä on järkyttävän tylsää musiikkia.

Vuoden ulkomainen tulokas: Ryley Walker. Kuunnelkaa ihmiset tätä kitarataituria, jonka musiikissa on mukava folkkis-fiilis.

Vuoden moka: Alkoi jo vituttaa se julki-itkeminen ja mediapaukutus siitä, kuka itki koko jakson eli Vain elämää. Toivottavasti sarjaa ei enää ikinä jatketa.

Vuoden keikka: Keikoilla tuli käytyä tänä vuonna aika harvakseen. Ehkä tähän voisi mainita Peter Gabrielin Hartwall Arenalla. Nostalgiapläjäys, jossa esitettiin So-levy alkuperäisen bändin säestyksellä. Bändi ja itse äijä soivat komeasti, mutta koreografia oli vähintäänkin kankeahkoa. Vuoden harmistus on Wilko Johnsonin kuulematta jäänyt keikka.
 
Viimeksi muokattu:

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ylhäältä kajahtaa:

Vuoden albumi 1: Judas Priest - Redeemer of souls
Vuoden albumi 2: Mors principium est - Dawn of the 5th era (Kerran Porissakin osataan jotain)
Vuoden albumi 3: Pepe Willberg - Pepe ja Saimaa
Vuoden albumi 4: Tom Petty & Heartbreakers - Hypnotic Eye
Vuoden albumi 5: AC/DC - Rock or bust

Vuoden biisi 1: Leader of the titans - Mors Principium Est
Vuoden biisi 2: Pepe Willberg - Elämän seppeleet
Vuoden biisi 3: Battle Cry - Judas Priest
Vuoden biisi 4: Sins of my youth - Tom Petty & Heartbreakers
Vuoden biisi 5: Got to move - Erja Lyytinen

Vuoden pettymys (albumi): U2 - Songs of innocence

Vuoden ulkomainen tulokas: Babymetal - Babymetal

Vuoden kotimainen tulokas: -

Vuoden moka: The WHOn perutut O2-keikat
Vuoden keikka 1: Carcass - Tuska, Helsinki
Vuoden keikka 2: Kvelertak - Jalometalli, Oulu
Vuoden keikka 3: Kreator - Forum, London

Vuoden Blu-Ray/DVD: -

Vuoden musiikkivideo: AC(DC - Let's play ball

Alamummolla mainioita täkyjä omassa listassa, pitääpä perehtyä!
 

Lämpö

Jäsen
Vuoden albumi 1: Heikki Kuula - Heijastuksia täydelliseltä rundilta
Vuoden albumi 2: Atomirotta - |
Vuoden albumi 3: V/A - Nyt kolisee
Vuoden albumi 4: Stepa - Ultramagneettinen
Vuoden albumi 5: Puppa J - Lasitimanttei

Vuoden biisi 1: Paleface - Mull on lupa
Vuoden biisi 2: Heikki Kuula - Ekstaasinappi
Vuoden biisi 3: Atomirotta - Älä pelkää (Atomirottaa)
Vuoden biisi 4: JVG - Mist sä tuut? ft. Gracias, Paperi T, Juno, Stepa, Särre, Gasellit & Kube
Vuoden biisi 5: Heikki Kuula - Ilonalle (Sydänlupaus)

Vuoden pettymys (albumi): Nopsajalka - Sun

Vuoden kotimainen tulokas: Rauhatäti

Vuoden musiikkivideo: Paleface - Mull on lupa
 

Wilzu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Charlestown Chiefs
Vuoden albumi 1: Sabaton - Heroes
Vuoden albumi 2: Bruce Springsteen - High Hopes
Vuoden albumi 3: Damn Seagulls - Let it Shine
Vuoden albumi 4: Baltix - Sun elämä
Vuoden albumi 5: Huojuva Lato - Lauluja menneiltä kesiltä

Sabaton on kyllä käsittämättömän huikea bändi. Bruce Springsteen ei pettänyt tälläkään kertaa. Damn Seagulls oli minulle täysin uusi tuttavuus Jurassic Rockissa, mutta toimi välittömästi. Mikkeliläisen Baltixin kohdalla on pakko vetää kotiinpäin, sillä kyseessä on vallan hienoa suomirockia 80-lukulaisilla mausteilla. Ja koska 1980-luku on luultavasti paras vuosikymmen koskaan, ei Huojuva Lato on pakko nostaa tälle listalle jo pelkästään siitä syystä, että tämän joensuulaisen country-yhtyeen levy tuli ostettua Valtimon Seiskasta. (Linkki vie YouTubessa olevaan live"taltiointiin".) Monta hyvää levyä jäi listalta pois, kuten kasariosastoa edustava Brother Firetriben uusin ja Kentin Tigerdrottningen. Melkein olisi voinut valita kymmenen parasta levyä.

Vuoden biisi 1: Sabaton - Soldier of 3 Armies
Vuoden biisi 2: Baltix - Elän ja hengitän
Vuoden biisi 3: Kent - Var är vi nu?
Vuoden biisi 4: AC/DC - Rock Or Bust
Vuoden biisi 5: Brother Firetribe - For Better Or For Worse

Jos joku bändi tekee Lauri Törnistä biisin, on bändin ja biisin pakko olla hyvä. Koska olen musiikin suhteen nykyisin lähes kaikkiruokainen (tosin Haloo Helsinkiä en pidä minään), on vaikea selittää miksi joku biisi kolahtaa ja miksi ei. Siksi tällekin listalle mahtuu kaikenlaista. Kuuntelen musiikkia eniten autossa

Vuoden pettymys (albumi): Coldplay - Ghost Stories

Tältäkin levyltä löytyy muutama oikeasti hyvä biisi, mutta kokonaisuutena jäi kyllä aika vaisuksi esitykseksi.

Vuoden ulkomainen tulokas: -
Vuoden kotimainen tulokas: Dreamferno

Ulkomaisista tulokkaista en pystynyt nimeämään ketään. Kotimaisen tulokkaan kohdalla vedetään taas kotiinpäin ja Juvalle, mistä tulee sinfonista metallia soittava Dreamferno. (Linkki avautuu Spotifyyn.)

Vuoden moka: Mustan Barbaarin janaroinnit.

Vuoden keikka 1: Aerosmith @ Hartwall Arena, Хельсинки
Vuoden keikka 2: Flogging Molly @ Jurassic Rock, Mikkeli
Vuoden keikka 3: Iiwanajulma @ Bar Ala, Juva

Piti ihan muistella, olenko edes nähnyt kolmea keikkaa tänä vuonna. En ole varma, mutta onneksi sentään kävin palloilemassa Jurassic Rockissa. Harvakseltaan keikoille eksyvälle Aerosmithin kaltaiset isot bändit ovat elämys. Flogging Mollyn tykitys Jurassic Rockissa oli toki odotetun hyvä. Iiwanajulma taasen soitti kotikylällään baarissa todella intensiivisen keikan.

Vuoden Blu-Ray/DVD:
Vuoden musiikkivideo:

Näihin osastoihin ei kyllä löydy mitään tarjokasta.
 
Viimeksi muokattu:

brazier

Jäsen
Suosikkijoukkue
New Jersey Devils
Vuoden albumi 1: Perusjätkät - Kotikutone
Vuoden albumi 2: Scar Symmetry - The Singularity (Phase I - Neohumanity)
Vuoden albumi 3: Stam1na - SLK
Vuoden albumi 4: Insomnium - Shadows Of The Dying Sun
Vuoden albumi 5: Arch Enemy - War Eternal

Vuoden biisi 1: Stam1na - Heikko Ehkä
Vuoden biisi 2: Insomnium - While We Sleep
Vuoden biisi 3: Scar Symmetry - Cryonic Harvest
Vuoden biisi 4: Paleface - Mull' On Lupa
Vuoden biisi 5: Perusjätkät - Motivoivaa

Vuoden pettymys (albumi): -

Vuoden ulkomainen tulokas: -

Vuoden kotimainen tulokas: Perusjätkät

Vuoden moka: Cheek Stadikalla

Vuoden keikka 1: Turmion Kätilöt @ The Circus 26.09.2014
Vuoden keikka 2: Within Temptation @ Kaapelitehdas 26.02.2014
Vuoden keikka 3: Children Of Bodom @ Tuska 27.06.2014

Vuoden Blu-Ray/DVD: Turmion Kätilöt - Kiitos 2004-2014

Vuoden musiikkivideo: Stam1na - Panzerfaust

Linkit vievät YouTube:en
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Laitetaanpas nyt omatkin äänet kehiin. Ihan mikään huikea täysosuma ei viime vuosi ollut omissa kirjoissani albumien osalta. Useita todella hienoja albumeja, mutta ei yhtään ns. viiden tähden levyä osunut kohdalle, mikä olisi iskenyt kokonaisvaltaisesti siten, että kuuntelee ja kuuntelee repeatilla tolkuttomasti.

Vuoden albumi 1: Insomnium - Shadows of the Dying Sun
Vuoden albumi 2: Sólstafir - Ótta
Vuoden albumi 3: Nightingale - Retribution
Vuoden albumi 4: Pink Floyd - The Endless River
Vuoden albumi 5: Asura - [ Radio Universe ]

Insomnium lopulta piti pintansa koko vuoden. Ehkä heiden ehein levytyksensä tähän saakka. Sólstafir kisasi tiukasti perässä ja tekivät jälleen kerran todella upean albumin. Nightingalen pitkään odotettu lätty ei myöskään tuottanut pettymystä. Pink Floydin joutsenlaulu teki vaikutuksen. Koko uraa lainaileva teos. Asura tarjosi kokonaisvaltaisesti toimivimman elektronisen musiikin pläjäyksen omissa kirjoissani.

Bubblin under: Primordial, Alpha Wave Movement, Krusseldorf, Entheogenic ja Ghost Brigade.

Vuoden biisi 1: Insomnium - While We Sleep
Vuoden biisi 2: Mike Oldfield - Nuclear
Vuoden biisi 3: Super8 & Tab - Code Red
Vuoden biisi 4: Anathema - Distant Satellites
Vuoden biisi 5: Sólstafir - Lágnætti

Insomnium oli ykköstä tässäkin. Oldfieldin hieman King Crimsonmainen biisi säväytti, vaikka albumi muuten oli vähän tasapaksu. Kotimainen Super8 & Tab vastasi parhaasta trance-biisistä joka tuli vastaan. Anatheman uuden albumin nimikkobiisi oli onnistunut, vaikka albumi muuten jätti vähän kylmäksi. Sólstafirin levyltä olisi voinut poimia vaikka mitä, mutta aloitusraita säväytti erityisesti.

Vuoden pettymys (albumi): Anathema - Distant Satellites

Vaikka ei nyt mistään huonosta albumista voidakaan puhua, niin pakko vaan todeta, että Anatheman uusin ei ihan lähtenyt sellaiseen liitoon kuin odotin. Jotain tuosta puuttui, että olisi mennyt syvälle mieleen ja sydämeen, kuten kaksi edellistä levyä tekivät. Koukut tahtoivat puuttua ja useimmat kappaleet tuntuivat sellaiselta "ihan kiva" rallattelulta.

Vuoden ulkomainen tulokas: -

Vuoden kotimainen tulokas: Puujumalat

Entisistä Lapinlahden Lintujen jäsenistä koostuva trio julkaisi ensimmäisen albuminsa. Singlejä toki julkaisseet aiempina vuosina, että venytän ehkä tulokaskäsitettä itse tässä hieman nyt.

Vuoden moka: Ei näitä nyt tule mieleen. Cheekistakaan ei nyt ainakaan jaksa enää innostua edes dissaamaan.

Vuoden keikka 1: Trentemöller @ Ilosaarirock
Vuoden keikka 2: Ott @ Club Venue
Vuoden keikka 3: Insomnium @ Circus

Keikkatarjontakaan ei ehkä ihan superisti sytyttänyt viime vuonna jostain syystä ja paljon tuli tietysti erinäisistä syistä skipattuakin. Jokunen todella hieno akti kuitenkin ja eritoten jäi mieleenpainuvana Trentemöllerin konsertti Ilosaarirockissa. Hieno yhdistelmä elektronista äänimaisemaa ja poppia.

Vuoden Blu-Ray/DVD: Eipä tullut katseltua/hankittua yhtäkään.

Vuoden musiikkivideo: Insomnium - While We Sleep

Pahemmin ei tule musiikkivideoita kyttäiltyä ja katseltua ja tämä nyt jäänyt ainoana mieleen. Ihan ok.
 
Viimeksi muokattu:

Sokea Vartija

Jäsen
Suosikkijoukkue
Panthers, Ässät, HIFK
Vuoden albumi 1: Mors Principium Est - Dawn of the 5th Era
Vuoden albumi 2: Arion - Last of Us
Vuoden albumi 3: Evergrey - Hymns for the Broken
Vuoden albumi 4: Tuomas Holopainen - Life And Times of Scrooge
Vuoden albumi 5: Triosphere - The Heart of the Matter

Mors Principium Est teki parhaan melodeath levyn viimeiseen viiteen vuoteen. Arion lunasti odotukset oivalla power metal debyytillään, jossa on raikkautta ja nuoruuden intoa kuin eräänkin kemiläisbändin esikoislevyssä. Evergrey palasi tasolleen muutaman heikomman tuotoksen jälkeen, ja Holopainen loihti taas levyllisen laadukasta sinfoniametallia, tällä kertaa vain soundtrack muodossa. Triosphere oli uusi power metal tuttavuus, jonka laadukas vokalisti + hyvät biisit oikeutti top 5 paikkaan.

Vuoden biisi 1: Mors Principium Est - Leader of the Titans
Vuoden biisi 2: Arion - Seven
Vuoden biisi 3: Pepe & Saimaa - Tällä Kadulla
Vuoden biisi 4: Sonata Arctica - Blood
Vuoden biisi 5: Mike Oldfield - Nuclear

Ei olis uskonu että Pepellä on asiaa meikän top listoille, mutta tyylikkään levyn tekivät ja Tällä Kadulla on parhaita suomirock/pop biisejä ikinä. Mike Oldfield tuli myös puskista, sillä luulin miehen jo lopettaneen musiikin teon. Nuclearin kuulin ekan kerran Metal Gear Solid V: Phantom Pain pelin trailerissa, upea kappale.

Vuoden pettymys (albumi): Stam1na - SLK
Ei huono, mutta bändin heikoin.

Vuoden ulkomainen tulokas: Twilight Force
En olis muistanut ilman Mahtiankan viestiä tässä ketjussa. Hieman geneeristä mutta silti toimivaa voimametallia.

Vuoden kotimainen tulokas: Arion
Last of Us on parhaita power metal debyyttejä ikinä.

Vuoden moka: Wintersunin pelleily (fanien pitäisi joukkorahoittaa bändille ikioma superstudio saunoineen kaikkineen, muuten ei tuu levyä)

Vuoden keikka 1: Rytmihäiriö @Pakkahuone
Vuoden keikka 2: Flogging Molly @Porispere
Vuoden keikka 3:

Vuoden Blu-Ray/DVD:

Vuoden musiikkivideo: Machine Head - Now We Die
 

Outsider

Jäsen
Vuoden albumi 1: Damn Seagulls - Let It Shine
Vuoden albumi 2: The Last International Band - We Will Reign
Vuoden albumi 3: AC/DC - Rock Or Bust
Vuoden albumi 4: Arch Enemy - War Eternal
Vuoden albumi 5: Slash - World On Fire

Vuoden biisi 1: Damn Seagulls - Let It Shine
Vuoden biisi 2: Blues Pills - High Class Woman
Vuoden biisi 3: The Last International Band - Wanted Man
Vuoden biisi 4: Brother Firetribe - For Better Or For Worse
Vuoden biisi 5: Marilyn Manson - Third Day Of A Seven Day Binge

Vuoden pettymys (albumi): Stam1na - SLK

Vuoden ulkomainen tulokas: The Last International Band

Vuoden kotimainen tulokas:

Vuoden moka:

Vuoden keikka 1: Metallica @ Sonisphere Helsinki
Vuoden keikka 2: Aerosmith @ Hartwall Arena
Vuoden keikka 3:

Vuoden Blu-Ray/DVD: Metallica - Trough The Never

Vuoden musiikkivideo:
 

Boomhauer

Jäsen
Vuoden albumi 1: Trust - Joyland
Vuoden albumi 2: Röyksopp - The Inevitable End
Vuoden albumi 3: Lykke Li - I Never Learn
Vuoden albumi 4: The Raveonettes - Pe'ahi
Vuoden albumi 5: Pepe Willberg - Pepe & Saimaa

Vuoden biisi 1: Pepe Willberg - Tällä kadulla
Vuoden biisi 2: Teksti-TV 666 - Piritorilta taivaaseen
Vuoden biisi 3: Mikko Joensuu - Land of Darkness
Vuoden biisi 4: The War on Drugs - Red Eyes
Vuoden biisi 5: Röyksopp - Monument (The Inevitable End Version)

Vuoden pettymys (albumi): -

Vuoden ulkomainen tulokas: Royal Blood

Vuoden kotimainen tulokas: Teksti-TV 666

Vuoden moka: -

Vuoden keikka 1: Magenta Skycode @ Logomo, Turku, 20.12. klo 15 (kahdesta samana päivänä järjestetystä jäähyväiskeikasta ensimmäinen, sillä myöhäisempään en ehtinyt saada lippuja)
Vuoden keikka 2: God Is an Astronaut @ Nosturi, Helsinki, 17.5.
Vuoden keikka 3: The Raveonettes @ Tavastia, Helsinki, 14.12.

Vuoden Blu-Ray/DVD: -

Vuoden musiikkivideo: Sólstafir - Lágnætti
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Vuoden albumi 1: Depeche Mode - Live in Berlin Soundtrack
Vuoden albumi 2: And One - Propeller
Vuoden albumi 3: Stephen Rennick - Frank: Music and Songs by Stephen Rennick
Vuoden albumi 4: Apulanta - Revenge of the A.L. People
Vuoden albumi 5: Xenturion Prime - Mecha Rising

Vuoden biisi 1: Michael Fassbender, Stephen Rennick & Darragh O'Kelly - All Broken
Vuoden biisi 2: And One - An Alle Krieger!
Vuoden biisi 3: Yerzmyey - Just Can't Get Enough
Vuoden biisi 4: Foo Fighters - Something from Nothing
Vuoden biisi 5: Xenturion Prime - Rise

Vähän piti miettiä että sain viisi levyä kasaan. Kai leffasoundtrack (Frank) listalle kelpaa?
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös