Jatkoaika Music Awards 2014

[HeroForSale]

Vuoden albumi 1: Insomnium - Shadows of the Dying Sun
Vuoden albumi 2: Ghost Brigade - IV: One With The Storm
Vuoden albumi 3: In Flames - Siren Charms
Vuoden albumi 4: Accept - Blind Rage
Vuoden albumi 5: Mors Principium Est - Dawn Of The 5th Era

Vuoden biisi 1: In Flames - Through Oblivion
Vuoden biisi 2: Amoral - Prolong a Stay
Vuoden biisi 3: Ghost Brigade - Aurora
Vuoden biisi 4: Insomnium - The Promethean Song
Vuoden biisi 5: Accept - Wanna Be Free

Vuoden pettymys (albumi): In This Moment - Black Widow

Vuoden ulkomainen tulokas: -

Vuoden kotimainen tulokas: -

Vuoden moka: -

Vuoden keikka 1: Katatonia @ The Circus
Vuoden keikka 2: Insomnium @ The Circus
Vuoden keikka 3: Children of Bodom @ Rytmikorjaamo

Vuoden Blu-Ray/DVD: Katatonia - Last Fair Day Gone Night

Vuoden musiikkivideo: -

 

[ChosenTwo]

Vuoden albumi 1: Scar Symmetry - The Singularity (Phase I: Neohumanity)
Vuoden albumi 2: Steel Panther - All You Can Eat
Vuoden albumi 3: Sólstafir - Ótta
Vuoden albumi 4: Sixx: A.M. - Modern Vintage
Vuoden albumi 5: Exodus - Blood In Blood Out

Steel Panther ja Sixx: A.M. ovat molemmat julkaisseet aiemmin kaksi viiden tähden albumia. Kummankaan kolmannet tuotokset eivät kuitenkaan enää jatka samaa kokonaisvaltaista laatua.

Vuoden biisi 1: Stam1na - Panzerfaust
Vuoden biisi 2: Steel Panther - The Burden Of Being Wonderful
Vuoden biisi 3: Sixx: A.M. - Stars
Vuoden biisi 4: Exodus - Salt In The Wound
Vuoden biisi 5: Arch Enemy - As The Pages Burn

En osaa millään nimetä The Singularityn parasta biisiä, joten päädyin jättämään sitten Scar Symmetryn kokonaan ilman edustusta tässä kategoriassa. Kaikki listalle päätyneet biisit ansaitsevat kyllä pojonsa.

Vuoden keikka 1: Steel Panther - 19.2.2014 Pakkahuone, Tampere
Vuoden keikka 2: Stam1na - 5.4.2014 Hullu Pullo, Vaasa

Vuoden Blu-Ray/DVD: Anthrax - Chile On Hell

Anthrax tuntuisi olevan aina tiukassa tikissä livenä. Tätä julkaisua yrittää tosin kovasti laimentaa uusi kitaristi Donais, joka on ehkä maailman tylsin esiintyjä.

Vuoden musiikkivideo: Sólstafir - Lágnætti

Komeaa katseltavaa, joka sopii täydellisesti Sólstafirin tunnelmalliseen musiikkiin.

 

[turo-urpo]

Vuoden albumi 1: Ghost Brigade - IV: One With The Storm
Vuoden albumi 2: Insomnium - Shadows Of The Dying Sun
Vuoden albumi 3: Soen - Tellurian
Vuoden albumi 4: Solstafir - Ótta
Vuoden albumi 5: Alcest - Shelter

Vuoden biisi 1: Ghost Brigade - Electra Complex
Vuoden biisi 2: Soen - Pluton
Vuoden biisi 3: Insomnium - While We Sleep
Vuoden biisi 4: Solstafir - Ótta
Vuoden biisi 5: Alcest - La Nuit Marche Avec Moi

Vuoden pettymys (albumi):

Vuoden ulkomainen tulokas:

Vuoden kotimainen tulokas: Arion

Vuoden moka:

Vuoden keikka 1:
Vuoden keikka 2:
Vuoden keikka 3:

Vuoden Blu-Ray/DVD:

Vuoden musiikkivideo:

 

[ämjiijii]

Vuoden albumi 1: Alcest - Shelter
Vuoden albumi 2: Opeth - Pale Communion
Vuoden albumi 3: Sons of Crom - Riddle of Steel
Vuoden albumi 4: Devin Townsend - Casualties of Cool
Vuoden albumi 5: Perturbator - Dangerous Days

Vuoden biisi 1: Alcest - Delivrance
Vuoden biisi 2: Opeth - Eternal Rains Will Come
Vuoden biisi 3: Ghost Brigade - Elämä on tulta
Vuoden biisi 4: Sons of Crom - Master of Shadows
Vuoden biisi 5: Solstafir - Otta (vitut jaksa mitään väkäsiä kirjainten päälle alkaa etsimään)

Vuoden pettymys (albumi): Ei ollut tänä vuonna sellaisia albumeja jotka olisivat täyttäneet pettymyksen määritelmät, eli ns. yllättäneet paskuudellaan. Ne suosikkibändienkin albumit jotka olivat paskoja tiesin paskoiksi jo etukäteen. Pessimisti ei pety!

Vuoden ulkomainen tulokas: Sons of Crom (on puoliksi suomalainen, puoliksi ruotsalainen, mutta mennään nyt sillä tiedolla minkä Encyclopaedia Metallum antaa, eli että bändin kotimaa on Ruotsi) (Linkki vie metal-archives.com -sivustolle)

Vuoden kotimainen tulokas: Eipäs tule mieleen, ellei sit tuota edellisen kohdan valintaa voida laskea tähänkin.

Vuoden moka: Devin Townsend Project - Z2

Vuoden keikka 1: Alcest @ Klubi, Tampere 26.1.2014
Vuoden keikka 2: Mayhem @ Lutakko, Jyväskylä 9.11.2014
Vuoden keikka 3: Children of Bodom @ Lutakko, Jyväskylä 26.12.2014

Vuoden Blu-Ray/DVD: En tiedä yhtäkään viime vuonna julkaistua musiikki-DVD:tä.

Vuoden musiikkivideo: En katsonut varmaan yhtäkään viime vuonna ilmestynyttä musiikkivideota

 

[heavy]

Vuoden albumi 1: Sebastian Bach: Give ‘em Hell
Vuoden albumi 2: Accept: Blind Rage
Vuoden albumi 3: Snipe Drive: Headfirst
Vuoden albumi 4: Machine Head: Bloodstone & Diamonds
Vuoden albumi 5: Mastodon: Once more around the sun

Vuoden biisi 1: Sebastian Bach: Hell Inside My Head
Vuoden biisi 2: Machine Head: Game Over
Vuoden biisi 3: Snipe Drive: Superior
Vuoden biisi 4: Billy idol: Kings and Queens of the Underground
Vuoden biisi 5: Accept: Final Journey

Sebastian Bach teki parhaan levynsä sitten Skid Row aikojen ja Accept jatkaa pitkän nokan näyttämistä kaikille niille joiden mielestä Udo = Accept. Snipe Drive jatkaa yhtenä maamme aliarvostetuimmista rokkibändeistä, vaikka esim. Soundin arvostelija ymmärsi hyvän päälle. Machine Head teki jo kolmannen kovan levyn putkeen ja Mastodon suorittaa tasaisen varmasti. Billy idol yllätti Steve Stevensin kanssa pitkästä aikaa loistavalla albumilla.

Vuoden kotimainen tulokas: Arion

Vuoden moka: Helsingin Circus keikkapaikkana - paikka on ehtinyt harjoitella jo riittävästi, jotta kaiken pitäisi sujua, mutta ei. Aina joutuu miettimään meneekö jollekin keikalle, jos se on Circuksessa, kun tietää että siellä tietyt asiat alkavat suoraan sanottuna vituttamaan. Mm. Accept mentiin katsomaan ennemmin Tampereelle tämän takia.

Vuoden keikka 1: Cure, Eventim Apollo, Lontoo 21.12.2014
Vuoden keikka 2: Pearl Jam, First Direct Arena, Leeds 8.7.2014
Vuoden keikka 3: Sebastian Bach, Academy, Manchester 7.7.2014

Kymmenen vuotta sitten alkanut Cure fanitukseni kulminoitui aikaisena joululahjana, kun osittain sattumien kautta onnistuin pääsemään yhdelle joulun alla järjestetylle erikoiskeikoista Lontoossa. Kolme tuntia, neljäkymmentä biisiä korvasi kaikki ne kymmenen vuotta, jolloin bändiä en ollut onnistunut näkemään.

Pearl Jam jatkaa Suomen kaukaa kiertämistä , joten kolmatta kertaa joutui hakeutumaan muualle Eurooppaan bändiä katsomaan. Leedsin arena oli sopivan pieni halli joten bändin pääsi taas kokemaan muutaman metrin etäisyydeltä ja tietysti paikan huomioon ottaen sai kuulla mm. The Who coverin. Tämäkin keikka kesti lähes kolme tuntia, joten ei ollut turha pitkänmatkanreissu sekään.

Varsinkin kun reissu oli jo hankittu, niin saapui tieto edeltävänä päivänä naapurikaupungin Manchesterin Sebastian Bachin keikka. Bach on yksi parhaista laulajista ja koska uusi levykin on hemmetin hyvä, oli tämäkin pienen klubin keikka aivan mahtava. Toki muitakin huippukeikkoja oli viime vuonna kuten Accept ja Machine Head. Metallica oli hyytävistä olosuhteista riippumatta kova, mutta kunniamaininta menee minulle hieman vieraalle musiikkialueelle menneelle Hoedown klubille, jonka kesäinen "Treme” teemainen klubikeikka huippuvieraineen toi palasen New Orleans meininkiä Helsinkiin.

Vuoden musiikkivideo: Grendel: Escape to Oblivion - videot on hieman haastavia, mutta kotimaisen Grendelin video on varmaan eniten katsomani, joten valitaan nyt se vuoden videoksi.

 

[heavy]

Aika moni näyttää listaavan Arionia vuoden tulokkaaksi, lieneekö se mahdollinen. Bändihän osallistui Euroviisukarsintoihin jo 2013 ja muutama sinkku oli jo sinä vuonna ainakin Spotifyssä tarjolla?

 

[Ted Raikas]

Aika moni näyttää listaavan Arionia vuoden tulokkaaksi, lieneekö se mahdollinen. Bändihän osallistui Euroviisukarsintoihin jo 2013 ja muutama sinkku oli jo sinä vuonna ainakin Spotifyssä tarjolla?

Nämä on vähän pulmallisia usein. Missä sen rajan sitten vetää? Usein olen miettinyt siten, että ensimmäinen kokopitkä on tavallaan merkkipaalu siten, että uusi bändi on kunnolla astunut esiin. Ehkä näissä pitäisi jatkossa sopia tarkemmat säännöt.

Minun puolestani Arion menkööt nyt tulokkaana, kun tosiaan debyyttilevy ilmestyi 2014, jos tulee useita soraääniä niin hylätään orkesteri.

 

[Ted Raikas]

Annan vielä vuorokauden vaihtumiseen saakka aikaa vastailla. Sitten en enää hyväksy ääniä. Yritän saada torstain aikana tulokset esille. Tässä välissä vähän kiireitä, että aika on kortilla, mutta kuitenkin asap!

Eli äänestelkää vielä ihmiset!

 

[Tpip]

Menipäs tiukalle tämän muistaminen. Mulle tämä vuosi oli hyvin pitkälle kotimaisen musiikin vuosi.

Vuoden albumi 1: Jukka Nousiainen - Huonoa seuraa
Palautti uskon Suomirockiin. Uskomattoman hieno levy kokonaisuudessaan. Pekka Strengiä, Irwin Goodmania, Martti Syrjää. Tautisen kovaa.
Vuoden albumi 2: Heikki Kuula - Heijastuksia täydelliseltä rundilta
Kuula teki upean levyn. Radiohitit ovat ärsyttävän hyviä radiohiteiksi ja albumin nimi kuvaa kokonaisuutta täydellisesti. Tunneskaalat menevät laidasta laitaan. Gambinan maun saa kitalakeen kuunnellessa.
Vuoden albumi 3: Damn Seagulls - Let it shine
Olin jo osittain haudannut toiveen lokkien suhteen. Sieltä vaan jätkät päräyttivät ihan tautisen kovan rokkilevyn.
Vuoden albumi 4: Iisa - Iisa
Ihana Iisa. Rakkautta jo Reginan ajoilta ja soolodebyytti ei petä lainkaan.
Vuoden albumi 5: Atomirotta - I
Rotta ja Rane Raitsikka tiivistivät Notkean Atomiksi. Toimii.

Snadisti ulos: Reino Nordin - Bongo Rock, Eri esittäjiä - Nyt kolisee, Tuomo - The new mystique, Milky Change - Sadnecessary

Vuoden biisi 2: Teksti-TV 666 - Sä et tuu takaisin enää koskaan
Vuoden biisi 2: Heikki Kuula - Rataraato
Vuoden biisi 3: Hisser - Park Fiction
Vuoden biisi 4: Kepes Mode - Stressinkestävä
Vuoden biisi 5: Tuuttimörkö - Mä muutan Caliin

Voisivat hyvin olla listalla: Todd Terje - Delorean Dynamite, Nyrkkitappelu - Onko sulla lupa pitää kivaa?, Atomirotta - Hima taas, Aksim - Just niin biiberi, Milky Change - Stolen dance, Damn Seagulls - Let it shine, Laleh - Tusen bitar, Iisa - Sulkekaa baarit, Melrose - John Doe

Vuoden pettymys (albumi): Teflon Brothers - Isänpäivä

Vuoden ulkomainen tulokas: Milky Change

Vuoden kotimainen tulokas: Jukka Nousiainen

Vuoden moka: -

Vuoden keikka 1: The Cat Empire @ Pumpehuset, Kööpenhamina, 6.8.2014
Vuoden keikka 2: Notkea Rotta Allstars @ LPRHC FEST 1.8.2014
Vuoden keikka 3: Räjäyttäjät @ Lucky Monkeys, Lpr, 28.2.2014

Vuoden Blu-Ray/DVD: -

Vuoden musiikkivideo: Atomirotta - Aurinkoon

 

[Ted Raikas]

Kiitos kaikille osallistujille! Äänestyksiä ei enää oteta vastaan. Olen jo osan äänistä laskenutkin, mutta prosessi jatkuu. Yritän saada tulokset esille niin nopeasti kuin mahdollista kiireiltäni.

 

[Ted Raikas]

No niin. Tulokset saapuvat täältä pienellä viiveellä. Pahoittelut siitä.

Julistetaan voittajat sen pidemmittä puheitta:

Vuoden albumi:

I. Insomnium - Shadows of the Dying Sun: 29 pistettä (3 ykköstilaa)

II. Ghost Brigade - IV: One With the Storm: 24 pistettä (4)

III. Scar Symmetry - The Singularity, Phase 1: Neohumanity: 21 pistettä (2)

Raskaan musiikin tilille meni siis kolmosvoitto ja Pohjoismaihin kaikki nuo sijat. Kotimainen melankolia on ollut erityisesti valttia jatkoaikalaisten makuun. Voittaja kuitenkin siis Insomnium uusimmallaan, ei nyt selkeästi, mutta kuitenkin.

Alle sijoittuneita tulee tässä:

18 pistettä

Amaranthe - Massive Addictive (2)

15 pistettä

Sabaton - Heroes (1)

13 pistettä

AC/DC - Rock or Bust (1)
Machine Head - Bloodstone & Diamonds (1)

12 pistettä

Unisonic - Light of Dawn (2)

11 pistettä

Judas Priest - Redeemer Of Souls (2)
Gamma Ray - Empire of the Undead (1)
Solstafir - Ótta (-)
Opeth - Pale Communion (-)

10 pistettä

Triptykon - Melana Chasmata (2)
Mors principium est - Dawn of the 5th era (1)
Sonata Arctica - Pariah's Child (-)

9 pistettä

Heikki Kuula - Heijastuksia täydelliseltä rundilta (1)

8 pistettä

Alcest - Shelter (1)
Behemoth - The Satanist (1)
Damn Seagulls - Let it Shine (1)
Pepe Willberg - Pepe & Saimaa (-)
Evergrey - Hymns for the Broken (-)
In Flames - Siren Charms (-)
Haloo Helsinki! - Kiitos ei ole kirosana (-)

7 pistettä

Arch Enemy - War Eternal (-)

6 pistettä

Slash - World on Fire (1)
At The Gates - At War With Reality (-)
Soen - Tellurian (-)
Stam1na - SLK (-)
Arion - Last of Us (-)
Accept - Blind Rage (-)
Allen / Lande - The Great Divide (-)

Loppuja en jaksa listata. Varsin metallipainotteisissa merkeissä mennään muutoinkin. Mikä ei nyt liene yllättävää, kun Jatkoajassa on aika paljon raskaan musiikin ystäviä. Mahtuu sekaan toki muutakin.


Vuoden biisi:

I. Insomnium - While We Sleep: 17 pistettä

II. Pepe Willberg - Tällä kadulla: 16 pistettä

III. Sabaton - Soldier of 3 Armies: 15 pistettä

Vuoden biiseissä oli varsin paljon hajontaa, mielestäni ehkä enemmän kuin koskaan ja ei tuntunut mitään ihan huimia hittejä nousevan esiin. Insomnium niukasti veti voiton tässäkin ja toiseksi kiilasi Pepe Willberg hämmentämään tätä metallimusiikin voittokulkua menneiden aikojen hämyilyllään. Kolmossija sitten taas metallin sotaisaa tulitusta.

Alla muita sijoittuneita:

13 pistettä

Ghost Brigade - Elämä on tulta

10 pistettä

In Flames - Through Oblivion
Mors Principium Est - Leader of the Titans

8 pistettä

Unisonic - Your Time Has Come
Opeth - Eternal Rains Will Come

7 pistettä

Ghost Brigade - Electra Complex
Morrissey - Staircase at the University
Paleface - Mull on lupa

6 pistettä

Gamma Ray - Avalon
Unisonic - Exceptional
Mike Oldfield - Nuclear
Foo Fighters - Something from Nothing

Viisi pistettä tai vähemmän saaneita en jaksanut listailla.


Vuoden pettymys (albumi:

6 pistettä: In Flames - Siren Charms
3 pistettä: Anathema - Distant Satellites
2 pistettä: Viikate - Panosvyö, Stam1na - SLK, Timo Tolkki's Avalon - Angels of the Apocalypse

Ruotsin melosiden deathin pioneeribändin uusin oli monelle suurin pettymys melko suurella erolla muihin kandidaatteihin. Suomalaiset perinteiset menestysjyyrät Stam1na ja Viikate eivät myöskään lämmittäneet kaikkia.


Vuoden ulkomainen tulokas:

Kolmella äänellä voittaja tässä kategoriassa on fantasiasta ammentavan power metallin uusi nimi Twilight Force.
Kahteen pisteeseen ylsi brittiläinen Royal Blood.


Vuoden kotimainen tulokas:

Tässä kategoriassa melko selkeän voiton otti kuudellä pisteellä sinfonista metallia tuuttaava Arion. Hyväksyin nyt tämän tulokkaaksi, kun ensimmäinen lp ilmestyi tänä vuonna. Kahden pisteen ehdokkaita oli euroviisuissakin edustanut Softengine (joka toki sekin on ollut olemassa jo useamman vuoden yhtyeenä), Rauhatäti ja Aurora.


Vuoden moka:

Tässä oli tasainen kaksikko ja yhden äänen erolla "voittaja" on Cheek-ilmiö. Toisena viidellä pisteellä Mustan Barbaarin lavapullistelut Qstockissa.


Vuoden keikka:

8 pistettä: Aerosmith @ Hartwall-Areena
5 pistettä: Katatonia @ The Circus
4 pistettä: Within Temptation (Kaapelitehdas), Sólstafir (Circus) ja Carcass (Tuska)

Tässä kohdassa on aina luonnollisestikin suurta hajontaa ja irtopisteitä tulee kaikenlaisille keikoille ympäri Suomea ja ulkomaita myöten. Aerosmith nappasi voiton tässä pelissä.


Vuoden DVD/Blu-ray:

Muutama ääni tuli tähän kohtaan ja kahdella äänellä voiton vei Katatonia - Last Fair Day Gone Night.


Vuoden musiikkivideo:

Voiton vei Sólstafir - Lágnætti neljällä pojolla. Kahdella pisteellä mukana roikkui AC/DC - Rock or Bust ja Kiesza - Hideaway.


Siinäpä se. Kiitos kaikille osallistujille! Hieman vähemmän äänestäjiä kuin monena aiempana vuonna, tuntuisi. Kyllä ne voittajat sieltä siivilöityi kuitenkin varsin selvästi. Ensi vuonna taas.

P.S. Tuloksissa voi olla aina mahdollisuus virheisiin, joten jos sellaisen huomaat, niin mainitse ja korjataan erhe. Yritin olla tarkkana, mutta aina on mahdollisuus inhimilliseen kömmähdykseen.

 

[mice]

Isot kiitokset Tedille järkkäilystä ja ääntenlaskennasta! Kyllähän tuonne listoille sentään jokunen omakin ehdokas ylsi, vaikkei ihan kirkkaimpaan kärkeen toki. Ja tänä vuonna taisi äänestysinto tosiaan jäädä asteen verran aiemmista, olikohan sitten yleisesti ottaen kehnompi musiikkivuosi kuin aiemmat. Itselleni kyllä toimi tämäkin ja laadukkaita julkaisuja oli todella runsaasti.

 

[Eddie]

Tedille myös peukut ja täytyy ihmetellä kuinka vähän musiikista kiinnostuneita jatkoajassa on, kun näin vähän oli äänestäjiä. Metallimusiikin suosio kertonee, että täällä on vähän kokeneempaa jermua äänestämässä ja nettimusiikin sukupolvi loistaa poissaolollaan. Ehkä se musa on tärkeämpää niille, jotka ovat aikanaan hankkimalla hankkineet musiikkinsa??

Kai sitä tuolle Insomniumille pitää vielä mahdollisuus antaa. Kuuntelin tuon levyn kerran ja mielestäni se oli paskaa :). Tänä vuonna tuli paljon hyviä vinkkejä. Tuossa juuri tuota Alcestia(en ollut koskaan kuullutkaan) kuuntelin ja minusta tuli sen bändin suuri ystävä samointein. Henk. koht täytyy ihmetellä, miten tuo Sabatonin yliampuva testosteronihevi päihittää ihmisten mielissä esim. Unisonicin noin selvästi. Vaikka olen metallimusiikin ystävä niin tuo laulutyyli on aivan hirveä ja tuo tyyli ylipäätään niin yliampuvaa... No ehkä mulla on vaan pienemmät taulut.

Mutta oikeasti halusin kiitellä hyvistä musalöydöistä, jotka tein tämän topicin avulla.

 

[Rod Weary]

Metalli on musiikin Keskustapuolue. Kukaan tuttu sitä ei kuuntele, mutta äänestyksissä suosio mitataan.

 

[ufon_kaakao]

Mua ihmetyttää suuresti miten te kerkeätte kuuntelemaan niin paljon uutta musiikkia, että olette päteviä tällaiseen äänestykseen vastaamaan, kun vanhaakin lienee niin saatanasti kuulematta. Vai onko nykyajan musiikki niin ylivertaista, että sitä odottaa innolla?

Mutta oikeasti halusin kiitellä hyvistä musalöydöistä, jotka tein tämän topicin avulla.

Mun mielestä taas suurin osa on niin paskaa, että helmien etsiminen seasta ei innosta.

 

[DarkTower]

Eikö samaan ketjuun olisi sopinut "Jatkoaika Music Raspberrys 2014" (tyyliin huonoimmat levyt)? In Flames voittaisi sen meikän mielestä kevyesti, huonoin metallilevy vuonna 2014 eikä tee edes tiukkaakaan. Harmi, ettei bändi tajunnut lopettaa jo kymmenen vuotta sitten, sen verran paskaa se on tarjonnut sen jälkeen. Mutta joo, Tedille kiitoksia vaivannäöstä.

 

[Rod Weary]

Mua ihmetyttää suuresti miten te kerkeätte kuuntelemaan niin paljon uutta musiikkia, että olette päteviä tällaiseen äänestykseen vastaamaan, kun vanhaakin lienee niin saatanasti kuulematta. Vai onko nykyajan musiikki niin ylivertaista, että sitä odottaa innolla?

Helposti. Mulla soi töissä kuulokkeissa musiikki 2-4 tuntia normipäivänä. Joskus mennään ilman, kun on palaveriputki päällä. Etäpäivinä ehtii kuuntelemaan enemmän. Eli n. 10 tuntia ehdin kuuntelemaan työnteon ohessa musaa viikottain. Käytän tuon ajan hyväkseni nimenomaan uutta musiikkia etsimällä. Lähteinä useasti mainostamani Allmusicin viikottainen newsletter, josta kiinnostavat palat poimitaan Spotifyn avulla kuunteluun. Mulla oli äänestyksen pohjana n. 25 tämän vuoden julkaisua, jotka olen siis ihan CD:inä ostanut levyhyllyyni. Viimeisin edit ei sinne asti ehtinyt, mutta seuraavassa tilauksessa se on satavarmasti mukana, ellen satu löytämään Jäänsärkijästä sitä ennen (epäilen, koska ei taida olla täkäläisille metallimarkkinoille otollinen julkaisu). Kun levyt on saatu kotiutettua, ne käyvät koneessa mp3-mankeloinnin, minkä jälkeen ne siirtyvät ipodiin työmatkoja varten. Kun olen ostanut uuden levyn, olen luultavasti kuunnellut sen ensimmäisen kuukauden aikana 3-5 kertaa. Kerran Spotifystä ennen ostamista, pari kertaa kotisoittimesta heti ostamisen jälkeen ja sitten vielä työmatkalla kerran tai pari, jos vielä jaksaa kuunnella.

Kotona soi musiikki lähes taukoamatta tuossa cd-vaihtajassa. Jos noita nyt hiukan ynnäilee, työpäivät + matkat 20 h/viikko, iltaisin kotona 15 h/viikko, viikonloppuisin jotain 10 h siihen päälle. Jos tuota hiukan pyöristää, niin pyöristetään alaspäin, kun on myös hiljaisempia viikkoja syystä tai toisesta. Sanotaan, että 40 h/viikko saattaa olla aika lähellä totuutta. Vuodessa tulee siis kuunneltua musiikkia parituhatta tuntia. Mitä se sitten tekee levyinä laskettuna.

Jaa vanhaa musiikkia pitäisi myös kuunnella? Mulla pyörii tällä hetkellä kuuden levyn soittimessa

The Clash (kokoelma)
The Feelies (1986)
Procol Harum (1974)
Rory Gallagher (1978)
Santana (1974)
Fleet Foxes (2011)

Noistakin on jo kaksi levyä ehtinyt soimaan aamutoimien ohessa.

Onko mulla kompetenssia osallistua tälläiseen äänestykseen, kun en kuuntele metallia? Se on mun mielestä turhaa musiikkia.

 

[Ted Raikas]

Mua ihmetyttää suuresti miten te kerkeätte kuuntelemaan niin paljon uutta musiikkia, että olette päteviä tällaiseen äänestykseen vastaamaan, kun vanhaakin lienee niin saatanasti kuulematta. Vai onko nykyajan musiikki niin ylivertaista, että sitä odottaa innolla?

Jos jonkinlainen musiikillinen pätevöityminen olisi kriteerinä, että saisi osallistua tälläisiin äänestyksiin tai ylipäätään musiikkiaiheisiin keskusteluihin, niin siinä tapauksessa ainakin minun tulisi olla hiljaa joka topicissa.

Musiikista, sen tekemisestä, soittamisesta ja rakenteista en tajua yhtikäs mikään. Kuuntelen vain musiikkia ja nautin siitä. Se joko on mielestäni hyvää tai sitten ei ole. Tyylilajiin katsomatta, vaikka muutama genre nyt onkin sellainen mistä en oikein saa mitään otetta. Oman viiden kärjen muodostin n. 73 viime vuonna julkaistun albumin joukosta. Se on toki hirmu pieni otanta, vaikka voi määränä kuulostaakin aika suurelta. Paljon on kaikkea jäänyt kuulematta, sellaistakin joka ehkä kuultuna olisi voinut tuohon kärkijoukkoon rynnätä, mutta ihmisen resurssit on rajalliset, joten näillä mennään.

Ei tämän kai ole tarkoituskaan olla mikään musiikkialan ammattilaisten äänestys. Varmasti musiikin kanssa työskenteleviä on Jatkoajassakin, ei sillä, mutta ihan amatööripohjalta ja omien mieltymysten varassa tämä menee, ainakin minun mielestäni.

Enemmän äänestäjiä vaan jatkossa, niin saadaan ehkä myös enemmän musiikillista kirjoa mukaan ja yllättäjiä?!

 

[Rod Weary]

Oman viiden kärjen muodostin n. 73 viime vuonna julkaistun albumin joukosta. Se on toki hirmu pieni otanta, vaikka voi määränä kuulostaakin aika suurelta.

Kun sanoin, että mulla oli äänestyksen pohjana n. 25 levyn otanta, se tarkoitti vain niitä levyjä, jotka olin hankkinut. Määrä kuulostaa entistä pienemmältä tuon sinun 73 levyn rinnalla, mutta alkukarsinnasta eivät siis päässeet jatkoon ne n. 250 muuta levyä, jotka eivät kiinnostaneet edes vähän alusta. Kokonaan olen noiden 25 ostetun lisäksi kuunnellut ehkä 50 levyä, jotka menivät ihan ok kategoriaan, mutta eivät innostaneet toiseen kuunteluun. Taidan tehdä ihan piruuttani tämän vuoden äänestystä varten kattavan taulukon, mihin kirjaan ihan jokaisen kuuntelemani tai aloittamani levyn. Ihan vain siksi, kun kiinnostaa itseänikin.

 

[Ted Raikas]

Putkahti sellainen idea muuten mieleen, että jos Jatkoaika ja nämä äänestykset vielä jatkaa olemassaoloaan tuossa vuosikymmenen vaihtuessa, niin voisi vaikka järjestää erikoisäänestyksen, missä jokainen äänestäisi mielestään viisi parasta tällä vuosikymmennellä ilmestynyttä albumia. Toki ne viisi parasta biisiä voisi myös olla mukana.

 

[mice]

Mua ihmetyttää suuresti miten te kerkeätte kuuntelemaan niin paljon uutta musiikkia, että olette päteviä tällaiseen äänestykseen vastaamaan, kun vanhaakin lienee niin saatanasti kuulematta. Vai onko nykyajan musiikki niin ylivertaista, että sitä odottaa innolla?

Kai sitä kukin tekee sitä mistä on kiinnostunut. Onhan tuolla tätä äänestystä vastaava leffaketjukin, mutta eipä itselläni ole taas siihen asiaa, kun ei teatterissa tullut käytyä viime vuonna kertaakaan. Eikä tätä äänestystä pidä liian tosissaan ottaa. Tämän avulla näkee Jatkoajan yleistä otosta ja toisaalta saattaa löytää itseään kiinnostavia uusia bändejä/albumeita. Lisää vaan äänestäjiä ensi kerralla, niin saadaan toivottavasti hieman vielä laajempaa tyylikirjoa mukaan listoille!

Leon tuossa jo hyvin kuvasikin omia musiikinkuuntelutottumuksiaan. Itse olen aika pitkälle samoilla linjoilla. Uutuuksia tulee väijyttyä keskustelupalstoilta, alan lehdistä, levykaupoista, sosiaalisesta mediasta jne. Selvät tapaukset, esim. vanhojen hyviksi havaittujen bändien uutukaiset, hankin aina samantien levyhyllyyn. Tuntemattomampien orkestereiden osalta tulee levy kuunneltua ehkä kertaalleen Spotifyssä ainakin osittain, jotta tietää onko hankinta kannattava vaiko ei. Ja uudet albumit pyrin aina hankkimaan vinyylinä. Jos tuo ei ole mahdollista, niin sitten cd:nä, mutta niiden ostaminen on kyllä selvästi vähentynyt. Kaiken ostamani musiikin siirrän mp3-muotoon iPodille, joka soi sitten niin työmatkoilla kuin töissäkin ja toisinaan myös kotona, jos vinyyliä ei jaksa laittaa pyörimään.
Ne vinyylilevyt, jotka olen rahalla ostanut, voin myöntää lataavani netistä iPodille, koska mielestäni tähän olen oikeutettu siitä syystä, että aidon fyysisen kopion olen kaupasta jo ostanut. Joskus toki nykyään vinyylin mukana tulee jopa cd (kuten Leonard Cohenin ja Tom Waitsin viimeisimmillä julkaisulla) tai ainakin latauskoodi (Äxä kunnostautunut tässä varsinkin kotimaisten bändien osalta), jolla levyn digitaalisen kopion saa ladattua netistä.

iPodista on sitten helppo seurata sitä, miten paljon esim. vuoden 2014 levyjä on tullut hankittua ja miten paljon mitäkin on soitettu. Kun lisäksi pisteytän iPodiin jokaisen kappaleen tähtimäärällä, on jo soittojen ja tähtien perusteella aika helppoa ruveta haarukoimaan niitä vuoden parhaita albumeita.

Ja minä myönnän kuuntelevani metallia, varsinkin power-/heavy-tyylisuuntien edustajia, mutta myös muita ja varsin laajalti monenlaista.
Paljon siis tulee kuunneltua ensin kaikenlaista musiikkia, josta sitten itseäni kiinnostavat tulee hankittua. Ja toki sen voi myöntää suoraan, että varmasti on lukematon määrä albumeita, jotka toimisivat mainiosti itselleni, mutta niistä ei vain ole tietoinen. Kyllähän sitä huomaa useinkin, että ohhoh, onpahan hyvä bändi ja julkaissut jo useamman albumin, joihin alkaa sitten vasta tutustua tarkemmin. Primordial esimerkiksi itselleni tuli tutuksi vasta viime vuonna uusimman albuminsa myötä, ja kyllähän vanhempaankin materiaaliin piti sitten tutustua.

Niin ja Leonille kiitokset Allmusic-vinkistä. Lisätään seurantaan!

 

[heavy]

Putkahti sellainen idea muuten mieleen, että jos Jatkoaika ja nämä äänestykset vielä jatkaa olemassaoloaan tuossa vuosikymmenen vaihtuessa, niin voisi vaikka järjestää erikoisäänestyksen, missä jokainen äänestäisi mielestään viisi parasta tällä vuosikymmennellä ilmestynyttä albumia. Toki ne viisi parasta biisiä voisi myös olla mukana.

Mietin joskus samanlaista ideaa että olisi mielenkiintoista nähdä äänestys esim 2001-2010 parhaat. Näissä vuosiäänestyksissä on ongelmana että varmasti jää joku hieno levy ilmestymisvuotenaan huomiomatta. Tai sitten joku levy kuulostaa ilmestyessään hyvältä, mutta jota ei sitten viiden vuoden kuluttua tule lainkaan kuunneltua.

Toki myös nämä vuosilistaukset ovat mielenkiintoisia nimenomaan koska niiden avulla voi löytää musiikkia josta ei olisi muuten ikinä kuullut. Oli ihan jännä huomata että en ole kuunnellut radiosoittoa lukuunottamatta yhtään äänestyksen top-5 levystä. Ghost Brigade tuli joulun jälkeen ostettuakin, mutta se odottelee tuolla hyllyssä vielä muovikääreissä kuunteluvuoroaan. :-)

 

[Yläpesä]

Metalli on musiikin Keskustapuolue. Kukaan tuttu sitä ei kuuntele, mutta äänestyksissä suosio mitataan.

Metallin ulkopuolella ei tapahdu mitään ja kaikki musiikki on jo sävelletty.
Kiitos Tedille isännöinnistä. Insomniumia en vain ymmärrä.

 

[ufon_kaakao]

Kai sitä kukin tekee sitä mistä on kiinnostunut. Onhan tuolla tätä äänestystä vastaava leffaketjukin, mutta eipä itselläni ole taas siihen asiaa, kun ei teatterissa tullut käytyä viime vuonna kertaakaan. Eikä tätä äänestystä pidä liian tosissaan ottaa. Tämän avulla näkee Jatkoajan yleistä otosta ja toisaalta saattaa löytää itseään kiinnostavia uusia bändejä/albumeita. Lisää vaan äänestäjiä ensi kerralla, niin saadaan toivottavasti hieman vielä laajempaa tyylikirjoa mukaan listoille!

Näinhän se on, kunhan ihmettelin. Taitaa äänestyskäyttäytyminen kuvastaa sitä, että metallimusiikkilla menee kovaa nykyään ja Suomi on edelläkävijöitä näissä melodisen raskaan metallin piireissä. Ja ehkä metallimiehet on uskollisia ja innokkaan omistautuneita muusiikillensa (tulee mieleen eräskin teräsbetonin sanoituksista). Ja ehkä jääkiekon ja metallin yhtymäkohta on juntteus.

 

[Ollakseni]

Mitä, eikö Kuolemanlaakson huikea Tulijoutsen saanut yhtäkään ääntä vuoden levy kategoriassa? Itse rankkasin sen vuoden parhaaksi levyksi ja hyvänä kakkosena Triptykonin Melana Chasmata. Eikä tainnut Swansillekaan herua rakkautta täällä.

Tedin ehdotukselle peukkua täältä. Edellisen kymmenen vuoden tai vaikka 2001-2010 välin parhaita levyjä olisi mukava käydä läpi. Kaikkia helmiä sieltä kyllä löytyy.