Tätä ottelua katsellessa - ei, en lähtenytkään hiihtämään - voi hyvin allekirjoittaa ajatukset siitä, että Pikkaraisen pelikirjalla on menty jo pidemmän aikaa. Aivan samanlaista pupellusta alusta loppuun. Onnetonta näennäissuorittamista.
Hiihtäisit useammin, niin kunto kasvaisi ja sen myötä näkisit taas valot ja värit. Tsekkailin tässä, että keistä Jatkoajan nimimerkeistä on tykätty, niin Ishmael oli kärkiryhmässä. Loogistahan se. Toki tähän ikinegaajien ryhmään kuuluu myös mm. Kantor sekä pari muuta. Melko ihmeellistä, että kaikesta positiivisestakin yritetään aina hakea jotain negatiivista.
Pikkarainen pääsi nyt eroon oppi-isästään ja jatkaa yksin matkaa. Annetaan hänelle kaikki tuki tällä yhteisellä matkalla ilman Atua, joka piiskaa porilaiset pudotuspeleihin jo ensi kaudella.