Millä tavalla Suomi kykenisi tuottamaan sähköä edullisemmin kuin Venäjä? Käsittääkseni itänaapuri ei ole sotkeutunut näihin päästöoikeuspelleilyihin lainkaan.
Ensinnäkään päästökauppa ei ydinvoiman kustannuksiin vaikuta. Toisekseen suomen etu venäjään on mm. sijainti. Sähkön kuljetus on suhteellisen tehotonta, joten Venäjältä ei Ruotsiin sähköä helposti viedä. En ole mikään asiantuntija, mutta ymmärtääkseni etu on myös valmis kantaverkko.
Kun otetaan huomioon nykytilanne, jossa Suomen sähkönkulutuksesta jopa viidennes (lähteenä wikipedia) tuodaan ulkomailta ja omastakin sähköstä merkittävä osa tuotetaan fossiileilla, niin aika merkittävästi uusiutuvia + ydinvoimaa pitäisi lisätä jo pelkästään oman kulutuksen turvaamiseksi, saati sitten edulliseen vientiin.
Kyllä, merkittävästi sitä olisi lisättävä. Uusiutuvat ja edullinen eivät samaan lauseeseen mahdu, joten kyse olisi siis ydinvoimasta. Jos Ruotsi ja Saksa ydinvoimasta luopuvat, niin sähkön hinta nousee merkittävästi, joten ei sen vietisähkön sinänsä halpaa tarvitse olla. Edullisempaa vain kuin kilpailijansa.
Suomen sähkönkulutuksesta tuotetaan nyt 25% ydinvoimalla (2 671 MW). Olkiluoton rakenteilla olevan yksikön teho on 1 600 MW. Niinpä nopealla laskutoimituksella antamalla luvat vielä kahdelle voimalalle saataisiin tuo 20% katettua ja jäisi vielä reilusti myyntiin. Yksikin voisi riittää.
Ydinvoima on toistaiseksi halpaa, mutta kuinka kauan? Missä vaiheessa EU, ilmaston ja ympäristön hyvinvoinnin edelläkävijä, alkaa tutkia radioaktiivisen jätteen loppusijoituksen todellisia ongelmia? Milloin EU alkaa rajoittaa ydinvoiman tuotantoa? Millaiset määräykset jätteen loppusijoitukselle säädetään? Kysymys on mielestäni aiheellinen, sillä mikäli useat jäsenvaltiot ajavat alas ydinvoimaa, niin silloin myös Brysselissä on enenevissä määrin ydinvoimaan kielteisesti suhtautuvia parlamentaarikkoja. Länsimainen malli, eli roudataan jätteet Venäjälle ja maksetaan niille siitä että kippaavat ne jonnekin joutomaalle, ei tule menemään loputtomasti läpi. Suomihan noudattaa kiltisti määräyksiä ja menee kahden kilometrin syvyyteen peruskallioon, mutta sekään lysti ei halpaa ole.
Perusteltuja kysymyksiä. Nämä tietenkin rationaalisesti puoltaisivat nopeita päätöksiä, ennenkuin mitään uusia rajoituksia tulee. Suomessa kun tuo sijoituspaikkakysymyskin on kunnossa about parhaiten maailmassa. Sitä pitäisi / kannattaisi hyödyntääkin, mutta ei tietenkään ilmaiseksi.
Sivukommenttina lisäisin, että investointikustannuspuheet jaksavat aina huvittaa. Suomen valtion ei tarvitse panostaa senttiäkään ydinvoiman rahoitukseen, sillä vapailta markkinoilta löytyy aivan riittävästi vapaaehtoisia rahoittajia. Ja vaikka kävisikin niin että niiden budjetit eivät pitäisi kuten Olkoluoto 3:ssa, niin sekään ei ole valtiolta pois sillä edelleenkin ne ovat yksityisten sijoittajien rahoja. Sähkön hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan, joten siihenkään budjettien ylitykset eivät vaikuta. Eivät he saa sähköstä yhtään enempää pyydettyä kuin markkinahinnan.
