Jalkapallon MM-Kisat Saksassa 2006

  • 88 636
  • 800

Emilio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Newcastle
Semmoinen kysymys näin kisoihin liittyen, että kun ollaan porukalla lähdössä viikoksi Saksaan ja kaupunkien välejä joutuu otteluiden takia reissaamaan ja juna on varmasti paras vaihtoehto matkantekoon, niin onnistuuko junalippujen hankkiminen kuinka helposti Suomesta käsin ja kannattaako se? Sitten vielä olisi mukava tietää Frankfurtin takseista ja yleensäkin liikkumisesta alueella...
 

Bayern

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Leijonat, Huuhkajat
Timi kirjoitti:
Hildebrand olisi nimenomaan kakkosveskana, jos Kahn kieltäytyy kisoista.
Nythän Kahn oli myöntynyt alahuuli väpättäen kakkoseksi. Kolmoseksi Hildebrand on varmasti hyvä vaihtoehto, olisi ollut kakkoseksikin.

Täytyy muuten ihmetellä Klinsmannin kuvioita, joista sai lukea mm. Urheilulehdestä pari viikkoa sitten. Aika kokemattomalla joukkueella aikoo lähteä kisoihin. No, eipä se minua purista miten Saksa kisoissa pärjää, koska Hollanti on ollut jo parikymmentä vuotta ykkössuosikkini.
 

sele

Jäsen
Emilio kirjoitti:
Semmoinen kysymys näin kisoihin liittyen, että kun ollaan porukalla lähdössä viikoksi Saksaan ja kaupunkien välejä joutuu otteluiden takia reissaamaan ja juna on varmasti paras vaihtoehto matkantekoon...
Käsittääkseni tikettejä pystyy hankkimaan Suomesta käsin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Saksassa on sellainen hieno lippu kuin Schönes-Wochenende-Ticket, jolla saa viikonloppuna yhtenä päivänä matkustaa maksimissaan viisi ihmistä niin paljon kuin haluaa. Tämä lippu maksaa muistaakseni noin 30 EUR eli ei ole pahan hintainen.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Emilio kirjoitti:
niin onnistuuko junalippujen hankkiminen kuinka helposti Suomesta käsin ja kannattaako se?

Se onnistuu yhtä kätevästi kuin Turkuun matkustaminen. Kannattavaksi sitä tuskin saa mitenkään. Italiaan tuumasin jostain syystä ostaa etukäteen. Kaverilla kuka liittyi joukkoon myöhemmin ei lippua ollut. Ostaminen kesti 10 sekuntia paikan päältä ja maksoi kolme kertaa vähemmän. Eikä se Helsingin rautatieasemalla ollut edes yhtä nopeaa, siinä sai jonkun aikaa odotella, kun VR:n tyttö selvitti asiaa.

Saksasta olen useasti ostanut lippuja asemilta ja junista. En keksi ainuttakaan syytä mihin etukäteen ostettua lippua tarvitsisi. Italiassa sitä paitsi VR:ltä saatu lippu oli ihan erinäköinen kuin asemalta hankittu, joten enneminkin sai sitä jännittää, että käyköhän se ollenkaan. Konduktööri kuitenkin hyväksyi sen mukisematta.
 

Bayern

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Leijonat, Huuhkajat
Emilio kirjoitti:
Semmoinen kysymys näin kisoihin liittyen, että kun ollaan porukalla lähdössä viikoksi Saksaan ja kaupunkien välejä joutuu otteluiden takia reissaamaan ja juna on varmasti paras vaihtoehto matkantekoon, niin onnistuuko junalippujen hankkiminen kuinka helposti Suomesta käsin ja kannattaako se? Sitten vielä olisi mukava tietää Frankfurtin takseista ja yleensäkin liikkumisesta alueella...
Junalla matkustaminen on Saksassa pääsääntöisesti kallista. Tosin noita Schönes Wochenende-lippuja ja muita alennuslippuja löytyy, mutta niiden käyttöajat/-alueet ovat yleensä jotenkin rajoitettuja. Jos olette menossa porukalla niin ehdotan, että vuokraatte auton. Joku joutuu tosin uhrautumaan kuskiksi, mutta Saksan liikenne on kuitenkin suunniteltu autoilun ehdoilla ja Autobahnia pitkin pääsee nopeasti kaupungista toiseen.

Edit: Tietysti, jos katselette kisoja lähellä toisiaan olevissa kaupungeissa, junamatkustelukin voi olla hyvä vaihtoehto. Ristiin rastiin Saksaa sukkuloidessa auto on paras vaihtoehto.
 

ranger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, Die Mannschaft
Bayern kirjoitti:
Nythän Kahn oli myöntynyt alahuuli väpättäen kakkoseksi.

Kahnin viimeisimpien kommenttien myötä näyttää toden totta siltä, että hän olisi kuin olisikin suostumassa penkille.

Paitsi, että "Der Titan" osoittaisi tällä mielestäni suuruutensa, olisin tyytyväinen kyseisestä päätöksestä myös käytännön syistä. Kahnilla voi olla joukkueelle annettavaa kotikisojen infernaalisissa paineissa ilman peliminuuttejakin auktoriteettinsa, karismansa ja johtajanominaisuuksiensa puolesta. Luonnollisesti tämä olisi hyvä uutinen ihan siksikin, että kesken kisojen tapahtunut ykkösveskarin loukkaantuminen ei merkitsisi paljoakaan. Kenties yksi riski voisi toisaalta olla Lehmannin keskittymiskyky Kahnin hengittäessä niskaan, mutta tuskin sellaisesta suurta vaaraa on huippuammattilaisen kohdalla.


Luultavasti Kahnin vaakakupissa painaa paljon se yksinkertainen tosiasia, että kysymyksessä ovat once-in-a-lifetime MM-kotikisat, ja Saksahan voi - perhana vieköön - mennä vaikka loppuun asti. Jos näin sattuisi käymään, siinä joukkueessa on ehkä sittenkin parempi olla mukana kuin olla olematta, vaikka ylpeyden takia nielemistä riittääkin. Jalkapalloilijalla ei voi olla liikaa MM-mitaleita, puhumattakaan kultaisesta unelmasta kotiyleisön edessä. Sitä paitsi, kuka tietää, EM-kisat ovat kahden vuoden kuluttua, ja pelasihan Peter Shiltonkin MM-kisoja vielä 40-vuotiaana.

Toivottavasti yksi jalkapallohistorian parhaista maalivahdeista nähdään ensi kesänä Die Mannschaftin kokoonpanossa, avauksessa tai ei.



Ranger
 

Kuvernööri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mängimies kirjoitti:
Jep, Basualdo tosiaan pelasikin yhden pelin. Romania-matsin lisäksi Basualdoa ei kentällä nähtykään yhdessäkään pelissä. Siksipä ei oikein voi sanoa, että Basualdo kuuluisi "ihannekokoonpanoon". Ortega sen sijaan pelasi Nigeria-peliä lukuunottamatta kaikissa peleissä.

Nooh, Basualdo menee mun ihannekokoonpanoon ihan tunnesyistä, samoin kuin Ortega jää niiden ulkopuolelle (täysi idiootti).

Andreas Brehme tosiaan taitaa myös tuon oikean jalan käytön. Joku ehkä muistaa 90-kisoista Hollanti-ottelun, jossa Brehmen "kaunis kierteinen laukaus" ratkaisi ottelun. Tuota pilkkua ei nyt hirveästi viitsisi muistella. Oliko muuten brasilialainen tuomari? Kostosta oli selvästi kyse...
 

ranger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, Die Mannschaft
Kuvernööri kirjoitti:
Joku ehkä muistaa 90-kisoista Hollanti-ottelun, jossa Brehmen "kaunis kierteinen laukaus" ratkaisi ottelun.

Mm. juuri tätä kutia tuli esimerkkinä tuossa pari viestiä sitten muisteltua. Van Breukelen saattoi vain katseella seurata, kun banaanikierre puri. Myös Klinsmannin osuma oli kyseisessä neljännesvälierässä ikimuistoisen, niin kuin kuumaverisyydessään ja viihdyttävyydessään koko klassikko-ottelukin.

Finaalipilkku oli epäilemättä kyseenalainen, mutta toisaalta selvä sellainen jäi aiemmin viheltämättä. Yhtä kaikki, edes pahin "anti-Saksaaja" ei voi vakavissaan väittää, että loppuottelun perusteella mestaruus olisi mennyt väärälle joukkueelle.


Kisavertailusta sen verran, että kokonaisuudessaan kieltämättä tylsät, vähämaaliset ja rumaotteiset MM-kisat armon vuonna 1990, siitä ei pääse minnekään. Tosin ei vähiten juuri Argentiinan "ansiosta".


EDIT: Unohtui mainita - finaalin viheltänyt tuomari oli mexikolainen.



Ranger
 
Viimeksi muokattu:

Kuvernööri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
ranger kirjoitti:
Kisavertailusta sen verran, että kokonaisuudessaan kieltämättä tylsät, vähämaaliset ja rumaotteiset MM-kisat armon vuonna 1990, siitä ei pääse minnekään. Tosin ei vähiten juuri Argentiinan "ansiosta".

Vähämaaliset kieltämättä, rumaotteiset kyllä. Mutta tylsät, siitä olen eri mieltä. En ole niiden kisojen jälkeen nähnyt vielä kertaakaan sellaista eläimellistä taistelua ja henkeä missään MM-kisoissa. Ei siellä väsyneet supertähdet käyneet kääntymässä. Niissä kisoissa oli tunnetta enemmän kuin yksissäkään sen jälkeen. Kaikki neljän parhaan joukossa pelatut ottelut ovat jo kuolemattomia, uskomattomia taisteluita elämästä ja kuolemasta vihreällä veralla. Näiden joukkueiden tie siihen asti oli värikäs ja toisistaan poikkeava. Yksi konemainen materiaalihirmu, yksi hurmoksessa pelaava kisahuuman nostattaja, perus-Englanti joka jyräsi kenties viimeisellä "perusbrittijoukkueellaan" pitkälle, ja puolustava maailmanmestari, joukkue jonka runko oli hämmästyttävän samankaltainen verrattuna vuoteen 86, mutta parhaat päivät jo takana. Ottelu kerrallaan taistellen eteenpäin.

Harvoissa kisoissa niin moni pelaaja on noussut esiin värikkyydellään ja persoonallaan. Caniggia, Schillaci, Baggio, Gascoigne, Klinsmann ja lukuisat lukuisat vanhat konkarit.

Viime MM-kisoissa nähtiin väsyneitä zidaneja joiden menestyksennälkä oli täynnä jo ajat sitten. Italian kisoissa 90 nähtiin jotain aivan muuta. Toivottavasti hehkutus ei mennyt yli.
 

ranger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, Die Mannschaft
Kuvernööri kirjoitti:
Vähämaaliset kieltämättä, rumaotteiset kyllä. Mutta tylsät, siitä olen eri mieltä. En ole niiden kisojen jälkeen nähnyt vielä kertaakaan sellaista eläimellistä taistelua ja henkeä missään MM-kisoissa. Ei siellä väsyneet supertähdet käyneet kääntymässä. Niissä kisoissa oli tunnetta enemmän kuin yksissäkään sen jälkeen. Kaikki neljän parhaan joukossa pelatut ottelut ovat jo kuolemattomia, uskomattomia taisteluita elämästä ja kuolemasta vihreällä veralla. Näiden joukkueiden tie siihen asti oli värikäs ja toisistaan poikkeava. Yksi konemainen materiaalihirmu, yksi hurmoksessa pelaava kisahuuman nostattaja, perus-Englanti joka jyräsi kenties viimeisellä "perusbrittijoukkueellaan" pitkälle, ja puolustava maailmanmestari, joukkue jonka runko oli hämmästyttävän samankaltainen verrattuna vuoteen 86, mutta parhaat päivät jo takana.

Ehkäpä näinkin.


Tosin 1990 ei mielestäni nähty Englannin viimeistä "perusbrittijoukkuetta", pikemminkin ensimmäinen "moderni", sillä Paul Gascoignen huippukisat osuivat kesiin 1990 ja 1996, ja väitän, ettei Englanti vain sattumalta ole juuri näinä vuosina pelannut parhaita arvokisojaan melkein neljäänkymmeneen vuoteen.

Ja jalkapalloilijana Gazza oli kaikkea muuta kuin perusbritti. Ennen kaikkea hän oli/on "puuttuva palanen".



Ranger
 

Andi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, Tappara
Kuvernööri kirjoitti:
Andreas Brehme tosiaan taitaa myös tuon oikean jalan käytön. Joku ehkä muistaa 90-kisoista Hollanti-ottelun, jossa Brehmen "kaunis kierteinen laukaus" ratkaisi ottelun. Tuota pilkkua ei nyt hirveästi viitsisi muistella. Oliko muuten brasilialainen tuomari? Kostosta oli selvästi kyse...
Kyllähän Brehme oli laukaustensa puolesta kyllä kisojen eliittiä, mutta laukausten yhteydessä en malta olla mainitsematta Saksan joukkueesta Matthäusta, joka pari kertaa tinttasi sellaisen pommin verkkoon noissa kisoissa että alta pois.

Matthäus oli noissa kisoissa ylivertaisen keskikentän paras pelaaja, ja yhdessä loistavan keskuspuolustuksensa kanssa nuo seikat jo pitkälle mestaruuden Saksalle takasivatkin.

Siinä yhdyn tiettyihin aikaisempiin nimimerkkeihin, että todella ikimuistoiset ja värikkääthän nuo Italian kisat olivat.
 

ranger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, Die Mannschaft
Andi kirjoitti:
Kyllähän Brehme oli laukaustensa puolesta kyllä kisojen eliittiä, mutta laukausten yhteydessä en malta olla mainitsematta Saksan joukkueesta Matthäusta, joka pari kertaa tinttasi sellaisen pommin verkkoon noissa kisoissa että alta pois.

Ja kyllähän se on sellainen pyssy, että ota tuota nyt sitten.

- Pentti Salmi välieräottelun rankkarikisassa Matthäuksen ammuttua.



Ranger
 

Mdawg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Rankkarikisoista puhutaan aivan turhaan muutenkin "arpapelinä", koska Saksan kohdalla kyseessä kaikkea muuta. Jos nyt aivan oikein muistan niin saksalainen rankkarinampuja on viimeksi epäonnistunut rangaistuspotkussa arvokisoissa vuonna 1986 Meksikon MM-kisoissa Saksa-Ranska-välierässä (Saksa tosin tuonkin rankkarikisan voitti ja ottelu itsessäänkin on klassikko.)

Sen jälkeen on pelattu kahdeksat arvokisat ja Saksa on voittanut jokaisen käymänsä rangaistuspotkukilpailun onnistumisprosentin ollessa 100, ja sama koskee myös pelitilanteessa ammuttuja rangaistuspotkuja. Saavutus on verrattavissa Saksan lähes uskomattomattomaan MM-karsintahistoriaan: lähes 90-vuoden aikana Saksa on hävinnyt tasan 2 karsintaottelua.
 

ranger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, Die Mannschaft
Mdawg kirjoitti:
Rankkarikisoista puhutaan aivan turhaan muutenkin "arpapelinä", koska Saksan kohdalla kyseessä kaikkea muuta. Jos nyt aivan oikein muistan niin saksalainen rankkarinampuja on viimeksi epäonnistunut rangaistuspotkussa arvokisoissa vuonna 1986 Meksikon MM-kisoissa Saksa-Ranska-välierässä (Saksa tosin tuonkin rankkarikisan voitti ja ottelu itsessäänkin on klassikko.)

Sen jälkeen on pelattu kahdeksat arvokisat ja Saksa on voittanut jokaisen käymänsä rangaistuspotkukilpailun onnistumisprosentin ollessa 100, ja sama koskee myös pelitilanteessa ammuttuja rangaistuspotkuja. Saavutus on verrattavissa Saksan lähes uskomattomattomaan MM-karsintahistoriaan: lähes 90-vuoden aikana Saksa on hävinnyt tasan 2 karsintaottelua.

Jep, MM-karsintojen historiassa Saksan on kaatanut vain kaksi maata: Portugali ja Englanti, joista viimeksi mainittu opetti germaaneille nöyryyttä noin neljän vuotta sitten 1-5-teurastuksellaan, Saksan kotikentällä. Englanti nappasi suoran kisapaikan syösten Saksan jatkokarsintoihin, mikä sittemmin osoittautui joukkuetta hitsanneeksi, suoraan persuksiin osuneeksi muulinpotkuksi...


Korjataan kuitenkin sen verran, että Mexikon MM-kisoissa 1986 Länsi-Saksa kohtasi puolivälierärankkareissa juuri isäntämaan ja meni jatkoon epäonnistumatta laukauksissa kertaakaan. Sen jälkeen Mannschaft on joutunut arvokisoissa rankkarikisaan vain kahdesti: MM-välierässä Englantia vastaan 1990 ja EM-välierässä niin ikään Englantia vastaan 1996. Näissäkin laukausten osumisprosentti on todella hämmästyttävästi 100, siis kolmet viimeiset PSO:t putkeen.

1982 Länsi-Saksa kaatoi MM-välierän klassikko-ottelussa Ranskan rankkareilla, muttei onnistunut jokaisella yrittämällä. Ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran (Länsi-)Saksa on hävinnyt rankkarikisan 1976 EM-finaalissa Tshekkoslovakiaa vastaan. Siihen muuten katkesi yksi jalkapallohistorian huikeimmista putkista: 1972 Euroopan mestaruus, 1974 maailmanmestaruus, 1976 EM-hopeaa.


Editointia vielä ikuisesta kliseestä eli "arpapelin" vaikutuksesta rankkarikisoissa: olen hyvin pitkälti täsmälleen samaa mieltä. Voimasuhteet voivat tietenkin kääntyä päälaelleen, mutta tuurin kanssa sillä ei tarvitse olla mitään tekemistä. Korkeintaan tarvitaan huonolta sellaiselta välttymistä, aivan niin kuin varsinaisessa ottelussa sinälläänkin. Kenttäpelaaja laukoo ja maalivahti yrittää torjua, siinä lähtökohtaisesti mistään säkästä ole kysymys, vaan tarkkuudesta, maalivahtipelistä ja ennen kaikkea henkisestä kantista. Arvokisojen huippuammattilaiset panevat treeneissä pallon pilkulta verkkoon todnäk. yhdeksän kertaa kymmenestä, mutta jyvät akanoista erotellaan silloin, kun on tosi kyseessä.

Silloin erotellan brehmet ja hässlerit beckhameista ja deboereista, kylmäveriset paskahousuista, ruotsalaiset suomalaisista.



Ranger
 
Viimeksi muokattu:

Mdawg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
ranger kirjoitti:
Korjataan kuitenkin sen verran, että Mexikon MM-kisoissa 1986 Länsi-Saksa kohtasi puolivälierärankkareissa juuri isäntämaan ja meni jatkoon epäonnistumatta laukauksissa kertaakaan. Sen jälkeen Mannschaft on joutunut arvokisoissa rankkarikisaan vain kahdesti: MM-välierässä Englantia vastaan 1990 ja EM-välierässä niin ikään Englantia vastaan 1996. Näissäkin laukausten osumisprosentti on todella hämmästyttävästi 100, siis kolmet viimeiset PSO:t putkeen.

Näinhän se tosiaan meni. Vuoden 1982 klassikosta puhuin eli siinä tapauksessa saksalaisten täydellisyys rankkareissa kattaa 9 arvoturnausta. Saksa-Ranskahan oli välieränä myös vuonna '86, mutta ottelussa ei nähty samanlaista draamaa kuin neljä vuotta aiemmin vaan Saksa voitti 2-0 Brehmen ja taisi olla Völlerin osumilla.

Saksalaista luonnetta kuvaa muuten hyvin juuri tuo vuoden -96 EM-kisojen rankkariskaba. Andreas Möller oli saanut ottelussa keltaisen kortin, mikä tiesi sitä, että Möller olisi sivussa loppuottelusta, mutta niin vain Möller asteli viimeisenä vetäjänä pilkulle ja laittoi pallon kylmänrauhallisesti maaliin.
 

Kuvernööri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ja tuo Andy Möllerin tuuletushan aiheutti varmasti noin miljardissa maailman asukkaassa välittömän halun vetää saksalaista turpaan.

Epäonnekkaisiin pilkunvetäjiin voidaan lukea puolestaan Clarence Seedorf, jonka rankkarien ampumiset maajoukkueessa eivät ole menneet ihan putkeen. Kierre alkoi jo muistaakseni 1996 puolivälierässä Ranskaa vastaan (olenko väärässä), ja kaikki lopulta huipentui siihen, kun Seedorf päätti omin lupineen ottaa vastuuta Turkkia vastaan MM-karsinnoissa 2002, ja ryssi myös Hollannin kisamatkan. Väliin mahtui myös 1998 välierässä tapahtunut oikeaoppinen sisäteräsyöttö Claudio Taffarelin syliin. Myöskään Ajaxissa 1996 ei ollut sihti ihan kohdallaan, Litmasen vaikutteista huolimatta.

Ilman pienintäkään rasistista viittausta rankkareihin pätee yleensä seuraava nyrkkisääntö: älä laita "tummaihoista" tai vasenjalkaista brittiä vetämään. Puolestaan latinot ja arjalaiset ovat perineet rankkaritaitonsa vähintään keskiajalta saakka.

Edit: Ja mitä Paolo Maldiniin tulee, niin herrahan on harvinaisen epäonnekas ollakseen niinkin menestynyt pelaaja. Maldinin MM-kisahistoria: 1990 kotikisoissa pilkuilla turpaan välierässä, 1994 pilkuilla turpaan finaalissa, 1998 pilkuilla turpaan puolivälierässä. 2002 jatkoajalla tuomariselkkausten takia. EM-kisoista voidaan tietysti mainita 2000 hyytyminen kalkkiviivoilla. Viime kevään Istanbul aiheutti ainakin minussa suurta sääliä Maldinin puolesta. No, on sillä ollut hetkensä. Luoja paratkoon, jos Paolo olisi aikanaan päätynyt Inter Milaniin...

Ja koskaanhan Paolo ei ole itse ampunut rankkaria.
 
Viimeksi muokattu:

ranger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, Die Mannschaft
Kuvernööri kirjoitti:
Ja tuo Andy Möllerin tuuletushan aiheutti varmasti noin miljardissa maailman asukkaassa välittömän halun vetää saksalaista turpaan.

Möller taisi myöhemmin haastattelussa väittää, että "kanatuuletus" oli kuitti sille Wembleyn englantilaiskatsomonosalle, joka teki Natsi-tervehdyksiä Saksan kansallishymnin kaikuessa. Tiedä toki sitten, oliko moinen silkkaa selittelyä.

Möller ei muuten kuulunut viiteen ensiksi nimettyyn. Hän oli kuudes ampuja ja todella varmuudella ulkona mahdollisesta finaalista. Ennen kuudensia pareja kaikki kymmenen vetäjää olivat onnistuneet, kunnes tuli Gareth Southgaten vuoro. Muistaakseni juuri tämän ottelun ratkettua Englannin televisiolle ottelua kommentoinut Gary Lineker - turhautuneena unelma-alun, parissa minuutissa syntyneen johtomaalin, jatkoajan täydellisten avopaikkojen (mm. tolppakuti) ja viiden onnistuneen rankkarisuorituksen riittämättömyydestä - lausui kuolemattomat sanansa jalkapallon syvimmästä olemuksesta. Saatan kuitenkin muistaa lausumisajankohdan tai -ottelun väärin.


Monet irvileuat käyvät vieläkin: What is the quickest way out of Wembley? - Southgate.



Ranger
 

sixtus

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Barcelona
Andi kirjoitti:
Kyllähän Brehme oli laukaustensa puolesta kyllä kisojen eliittiä, mutta laukausten yhteydessä en malta olla mainitsematta Saksan joukkueesta Matthäusta, joka pari kertaa tinttasi sellaisen pommin verkkoon noissa kisoissa että alta pois.

Matthäus oli noissa kisoissa ylivertaisen keskikentän paras pelaaja, ja yhdessä loistavan keskuspuolustuksensa kanssa nuo seikat jo pitkälle mestaruuden Saksalle takasivatkin.

Siinä yhdyn tiettyihin aikaisempiin nimimerkkeihin, että todella ikimuistoiset ja värikkääthän nuo Italian kisat olivat.

Samaa mieltä. Itselle ikimuistoisimmat kisat jo pelkästään sen takia, että ovat ainoat kisat joita on saanut todistaa paikan päällä.

Yksi seikka vielä, mikä varmasti vaikutti Saksan menestymiseen kisoissa eli järjettömän laadukas syöttöpeli. Mielenkiintoinen fakta tilastojen syövereistä on se, että kisoissa saksalaisten jakamista syötöistä vain joka 17. oli harhasyöttö! Ai miten niin konemainen?
 

JWill

Jäsen
Suosikkijoukkue
Teppo Winnipegs
Saksa ee helevete. :) Ei näin pojat, ei näin. Yksi positiivinen asia saksalaisista kuitenkin on jäänyt mieleen. Nimittäin Klinsmannin uskomaton ulkosyrjäveto 16 pinnasta EM-kisoissa ´96. Olikohan se Venäjää vastaan? Uskomattoman kaunis maali. Pudotti persiilleen silloin ja muutaman kerran sen jälkeenkin Eurosportia katsellessa.

Näihin MM-kisoihin lähdetään perussuosikkien Hollannin ja Englannin kautta. KUN nämä tiimit putoavat jatkosta kannatetaan sitten aina sitä vähiten vastenmielistä vaihtoehtoa. Viime kisoissa hunttasin "pienistä" Senegalia, tällä kertaa kunnian saa Didier Drogban johtama Norsunluurannikko. Ghanan poikia pitää myös tarkkailla. Essien nostaa osakkeita...
 

Kuvernööri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Argentiina 1998

Loistava joukkue, joka hyytyi muutaman epäonnistuneen yksilösuorituksen takia (Passarella, Ortega) jo puolivälierävaiheessa. Toki loistavalle Hollannille, mutta silti - MM-kisat 1998 olivat taas yksi epäonnistuminen ja mestaruus olisi ollut täysin mahdollinen.

78-kotikisojen kapteeni valmentaja Passarella näki oman sädekehänsä ehkä hieman turhan suurena ja meinasi tosissaan ryssiä koko homman jo ennen kisoja. Pitkätukat ei kuulemma hänen joukkueessaan pelaa, ja niinpä nuori Real Madridin kone Fernando Redondo ei pelannut kisoissa kun ei suostunut hiuksiaan leikkaamaan. Redondon kommentti: "Voi olla, että kadun tätä myöhemmin, mutta minun ei tarvitse leikata hiuksiani MM-kisojen takia". Argentiinan onneksi uransa huipulla Fiorentinassa maaleja tykitellyt Batigol Batistuta päätti nöyrtyä, tosin tätä kompensoi negatiivisesti Ariel "Aasi" Ortegan hiustenleikkuu, joka saatiin mukaan ryssimään nämäkin kisat.

Lohkohan oli naurettavan helppo ja siellä kellistyi Japani, Jamaika ja Kroatia. Toisella kierroksella saatiin ainoa positiivinen muisto näistä kisoista, kun yhdessä MM-kisahistorian dramaattisimmissa otteluissa kaatui Englanti. Harvoin on allekirjoittanut elänyt näin voimakkaasti Argentiinan mukana kuin tässä ottelussa. Tämä peli muistetaan ehkä jostain aivan muusta, mutta tuo Argentiinan toinen maali Zanettin toimesta, huikean vapaapotkukuvion seurauksena oli ehkä kisojen upein maali. Myös maalin jälkeiset tuuletukset ovat jääneet pysyvästi mieliin. Englannin manageri Glenn Hoddle päätti luovuttaa pelin jo ennen rankkareita pistämällä Paul Incen ja David Battyn laukomaan. Tällä kertaa ei valitettavasti nähty yhtään vasuria laukomassa - ainoa vasuri Gay Le Saux oli jo vaihdettu pois.

Niin, tuli sitten puolivälierä ja Hollanti. Ortega - tulin, ryssin ja hävisin - tarvitseeko muuta sanoa. Ihan nätin maalin Bergkamp teki ja kiistatta parempi jengi meni jatkoon. Argentiina kaatui näissä kisoissa puutteelliseen puolustukseen sekä turhan kapeaan hyökkäyskalustoon, Ortegan rahkeet eivät ole koskaan riittäneet tällä tasolla. Crespoa ja Batistutaahan ei valitettavasti oikein voi samaan aikaan peluuttaa. Toinen maailmanluokan toppari olisi tarvittu, eikä joukkueen pääkoppa tuntunut olevan ihan oikealla tasolla. Liideri puuttui tästä joukkueesta valitettavasti. Diego olisi ollut vasta 37-vuotias...

Argentiinan vakiokokoonpano 1998:

Lopez-Batistuta-Ortega

Simeone-Veron-Almeyda

Chamot-Sensini/Vivas-Ayala-Zanetti

Roa
 

Liverpooligan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liverpool FC
Kuvernööri kirjoitti:
Argentiina kaatui näissä kisoissa puutteelliseen puolustukseen sekä turhan kapeaan hyökkäyskalustoon, Ortegan rahkeet eivät ole koskaan riittäneet tällä tasolla. Crespoa ja Batistutaahan ei valitettavasti oikein voi samaan aikaan peluuttaa. Toinen maailmanluokan toppari olisi tarvittu, eikä joukkueen pääkoppa tuntunut olevan ihan oikealla tasolla. Liideri puuttui tästä joukkueesta valitettavasti. Diego olisi ollut vasta 37-vuotias...
Mutta taisi olla tuolloin jo 137-kiloinen...

Argentiinalla oli mahtava lähtö kisoihin ja alkulohko hoitui kuin puolivaloilla pelaten. Samanlainen inho minullekin on näistä kisoista jäänyt Ortegaa ja Passarellan takatukkarasismia kohtaan. Kaikkein eniten minua harmittaa Batigolin puolesta. Yksi suurimmista maalintekijöistä jäi ilman maajoukkueuransa kruunua. Itse olisin myös halunnut nähdä kentällä Crespon Batigolin rinnalla. Mikä on se sellainen sääntö, joka tämän parin toimimisen estää..? Nyt ei voi enää muuta kuin jossitella.

Bergkamp'n nerous oli lopulta silti vain yksinkertaisesti liikaa Argentiinalle.
 

kaizu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Canucks
Liverpooligan kirjoitti:
Itse olisin myös halunnut nähdä kentällä Crespon Batigolin rinnalla. Mikä on se sellainen sääntö, joka tämän parin toimimisen estää..? Nyt ei voi enää muuta kuin jossitella.

Viime skaboissahan molemmat olivat jengissä, mutteivat tainneet olla samaan aikaan kentällä ?

Onkos teillä ennemmän jalkapalloa seuraavilla hajua, millaisella kokoonpanolla Argentiina noin suunnilleen lähtee kisoihin ?
 

floikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Heh, meinasin juuri itse kysellä argentiinan kokoonpanosta kisoihin, mutta nimimerkki kaizu ehti ensin.

En todellakaan ole enempää jalkapalloa seuraava tyyppi, joten toivattavasti porukka oikaisee virheelliset käsitykseni. Ensinnäkin millainen on argentiinan ryhmitys. Jostain olen saanut sellaisen päähänpinttymän, että pekerman pelaisi eräänlaisella 4-1-3-2 muodostelmalla. Tai keskikentän "timantti" -kuviolla. Tämä ihan mutua.

Lienee selvää, että Argentiinan vaihtopenkki tulee jokatapauksessa olemaan hirmuinen varsinkin keskikentän osalta. Mahtuvatko Aimar ja Riquelme yhtä aikaa kentälle? Onko Aimar edes pelikunnossa tuolloin? Myös kärkimiehistä on runsaudenpulaa.

Tässäpä meikäläisen teksti-tv tason arvaus kokoonpanosta

Abbondanzieri(?)
Zanetti - Ayala - Samuel - Heinze(!?)
Marcherano
Messi(?) - Sorin(?)
Riquelme/Aimar
Tevez - Crespo​

No sittenhän se nähdään osuuko meikäläisen hahmotelma lähellekään.
 

Kuvernööri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Argentiinan 23 pelaajan rosteri on suht. helppo ennustaa, mutta itse pelaavaa kokoonpanoa ei sitten niinkään helppo. Argentiinan pelejä kun ei ole päässyt katselemaan telkkarista muuten kuin viime Copa American. Eli aika pitkälti varmaan kaikki liikutaan teksti-tv-tasolla.

Pekermanhan on tykännyt käyttää Sorinia ja Zanettia myös ns wing-backeina, mutta Sorinia voi peluuttaa myös tuossa yllä näytetyllä tavalla. Mutta vaikuttaisi siltä että tällä kertaa ei mennä klassisella 4-3-3-systeemillä. Selviä ovat maalivahti Abbondanzieri ja puolustuksesta Zanetti, Samuel, Ayala. Jos Heinze pääsee huippukuntoon niin hän on myös selviö. Kärjessä pelaa tottakai Crespo ja myös Tevezin paikka avauksessa vaikuttaa aika varmalta. Jäljelle jäisi neljän keskikenttä...Riquelme on luottopelaaja ja myös Messi pelaa, jos vain toipuu reisivammastaan riittävän ajoissa. Jäljelle jää sitten pari muuta paikkaa, Sorin on varmasti keskikentällä ellei joudu tuuraamaan Heinzeä puolustajana. Muita kandidaatteja voisivat olla juuri Marcherano, Cambiasso tai sitten Copassa loistaneet Luis Gonzales tai Ajaxin Pablo Rosales, joka tosin joutuu kilpailemaan lähinnä Messin kanssa. Aimar taitaa jäädä penkille. Aikamoista runsauden pulaa on jokatapauksessa tuohon keskikentälle.

Kärkeenhän on kovia vaihtoehtoja, lähinnä Delgado ja Figueroa. Myös nuori superlupaus Aguero saattaa mahtua jengiin.

Tuota lopullista muodostelmaa on ihan mahdotonta ennustaa mutta veikkaisin itse jotain tämän suuntaista. Joustava 4-3-3/4-4-2 riippuen vähän Messin pelipaikasta.

Tevez-Crespo-Messi

Sorin-Riquelme-Cambiasso

Heinze-Samuel-Ayala-Zanetti

Abbondanzieri
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös