Jalkapallon MM-kisat 2014

[teude]

Mikäli Argentiinakin hoitelee tänään oman matsinsa, ovat kaikki ns "isot" maat voittaneet oman neljännesvälieränsä.

Kyllä minä Uruguayn lasken isoksi futismaaksi, vaikka muuten pieni maa onkin.

 

[MustatKortit]

Kyllä minä Uruguayn lasken isoksi futismaaksi, vaikka muuten pieni maa onkin.

No joo, kyllähän sä olet oikeassa, että Uruguay on menestykseltään "isompi" futismaa, kuin Kolumbia. Olin henk.koht Uruguayn puolella, oli kisaveikkauksissa sijoittanut heidät pidemmälle.

Mutta mielestäni "isot" futismaat ovat tässä: Brasilia, Argentiina, Saksa, Italia, Espanja, Hollanti, Ranska.

Toki kaaviosta jne johtuen kaikki eivät aina ole loppupeleissä enää mukana, mutta tämä porukkahan se ratkaisee mestaruuksien kohtalon ja siltähän tämä näyttää tänäkin vuonna.

 

[Taitopelaaja]

Nämä kisat eivät välttämättä ole tuloksellisesti olleet niin älyttömän yllättävät, mutta ottelut ovat olleet suurimmaksi osaksi äärettömän tasaisia. Algeriat, Kreikat, Chilet, Meksikot ja Nigeriat ovat laittaneet kunnolla kampoihin suurille maille, joten tasoerot ovat olleet yksittäisissä peleissä pieniä. Sen lisäksi toki Costa Rica on napsinut komeita voittoja ennakkoon kovemmista maista.

Mielestäni on harmillista, että nykyisissä joukkueissa on kovin vähän ns. legendaarisia pelaajia mukana. Vaikea löytää sellaisia sympaattisia monien kisojen persoonia, joita ennen oli lähes kaikille MM-joukkueille. Vielä 10-15 vuotta sitten mukana olivat tietysti huippumailla omat legendaariset nimet, mutta myös pienemmillä mailla oli mukana mielenkiintoisia pelaajia. Turkilla oli Hakan Sükuria, Kroatialla Davor Sukeria, Chilellä oli Zamorano & Salas, Romanialla oli Hagi ja listaa voisi jatkaa vielä pitkään. Nyt moni maa on loppujen lopuksi aika persoonaton, vaikka hyvin pelaavatkin.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Kolumbialla lienee parhaimmat saumat mitaleille ns. yllättäjämaista. Brasilia ei ole vakuuttanut lainkaan ja viime pelin perusteella pitäisin Kolumbian mahdollisuuksia vähintään hyvinä. En jaksa uskoa Costa Rican mahdollisuuksiin Hollantia vastaan, mutta kaikki on tietysti mahdollista. Ranska voi voittaa Saksan, mutta toivottavasti saksalaiset jyräävät jälleen kerran mitalipeleihin. Tänään Argentiina ja Belgia lienevät jatkoonmenijät, mutta en oikein jaksa uskoa kummankaan joukkueen finaalipaikkaan.

Jos tällä hetkellä pitäisi veikkailla, niin uskoisin että finaalissa pelaavat Kolumbia - Hollanti. Olisi se kyllä vähän hienompaa nähdä finaalissa kaksi jättiläistä, kuten Saksa ja Argentiina. Noh, katsellaan.

 

[MustatKortit]

...

Mielestäni on harmillista, että nykyisissä joukkueissa on kovin vähän ns. legendaarisia pelaajia mukana...

Olen pitkälti samoilla linjoilla, esimerkiksi Messi on upea pelaaja, mutta hivenen puuttuu häneltäkin tätä karismaa verrattuna näihin vanhoihin starboihin.

Jos näistä kisoista haluaa muutaman karismaattisen pelaajan nostaa framille, niin kyllä minun mieleeni tulee ainakin Algerian huippuveskari Rais, hänessä oli sitä jotain!

Ja kyllä James Rodriguezissa samaten on vähän tätä x-factoria, verrattuna vaikkapa Messiin ja CRonaldoon.

ps. Pirlossa tietysti sitä wanhojen aikojen karismaa, keskikentän maestro.

 

[Jack of Spades]

Mielestäni on harmillista, että nykyisissä joukkueissa on kovin vähän ns. legendaarisia pelaajia mukana. Vaikea löytää sellaisia sympaattisia monien kisojen persoonia, joita ennen oli lähes kaikille MM-joukkueille. Vielä 10-15 vuotta sitten mukana olivat tietysti huippumailla omat legendaariset nimet, mutta myös pienemmillä mailla oli mukana mielenkiintoisia pelaajia. Turkilla oli Hakan Sükuria, Kroatialla Davor Sukeria, Chilellä oli Zamorano & Salas, Romanialla oli Hagi ja listaa voisi jatkaa vielä pitkään. Nyt moni maa on loppujen lopuksi aika persoonaton, vaikka hyvin pelaavatkin.

Näin on. Muunmuassa Bulgaria oli vielä 90-luvulla todella kova joukkue. -94 kisoissa heidän "kultainen sukupolvensa" oli parhaimmillaan. Hristo Stoichkov, Emil Kostadinov, Jordan Letskov, Krasimir Balakov etc.. olivat loistavia pelaajia tuolloin.

 

[Grand-Pierre]

Mielestäni on harmillista, että nykyisissä joukkueissa on kovin vähän ns. legendaarisia pelaajia mukana. Vaikea löytää sellaisia sympaattisia monien kisojen persoonia, joita ennen oli lähes kaikille MM-joukkueille. Vielä 10-15 vuotta sitten mukana olivat tietysti huippumailla omat legendaariset nimet, mutta myös pienemmillä mailla oli mukana mielenkiintoisia pelaajia. Turkilla oli Hakan Sükuria, Kroatialla Davor Sukeria, Chilellä oli Zamorano & Salas, Romanialla oli Hagi ja listaa voisi jatkaa vielä pitkään. Nyt moni maa on loppujen lopuksi aika persoonaton, vaikka hyvin pelaavatkin.

Vaikka tunne itselläni on sama että ns legendaarisia pelaajia ei ole niin kyllä se taitaa enempi olla yhdistelmä aika kultaa muistot + se että nykypäivänä jalkapalloa ja sen pelaajia näkee ihan eri tavalla kuin joskus 90-luvun alussa. Silloin taisi lähinnä tulla lauantaisin yksi peli englannista ja joku satunnainen eurocupin finaali. Nykyään on mahdollista katsoa yhtenä viikonloppuna sama määrä eri joukkuiden otteluita kuin vuosikymmeniä sitten koko syksynä. Tähän päälle vielä kaikki mitä internet tarjoaa eri muodoissaan. Niin kyllähän siinä pelaajat (ja sen myötä joukkueet) tulevat jo ennen kisoja niin tutuiksi että tunne on tämä. Kyllähän jotkut Messit ja Ronaldot olisivat aivan eeppisiä pelaajia jos ne näkisi kerran neljässä tai kahdessa vuodessa kisoissa muutaman matsin ajan.

 

[Taitopelaaja]

Näin on. Muunmuassa Bulgaria oli vielä 90-luvulla todella kova joukkue. -94 kisoissa heidän "kultainen sukupolvensa" oli parhaimmillaan. Hristo Stoichkov, Emil Kostadinov, Jordan Letskov, Krasimir Balakov etc.. olivat loistavia pelaajia tuolloin.

Lisäyksenä vielä, että nykyään ei tahdo edes näistä huippumaista löytyä esimerkiksi kolmea ns. legendaarista pelaajia. Aiemminhan Saksalta, Brasilialta, Hollannilta, Italialta, Englannilta, Portugalilta, Espanjalta, Ranskalta ja kumppaneilta pystyi välittömästi nostamaan useita hienoja pelimiehiä, jotka olivat maansa muotoisia pelaajia niin sanotusti.

Nyt kun miettii, niin ei oikein Saksan ja Espanjan lisäksi muilta löydy useita tällaisia pelaajia. Italialta löytyy Buffon ja Pirlo? Englannilta ehkä Gerrard ja Lampard? Nämä kisat olivat todennäköisesti kaikille näillä herroille vielä viimeiset MM-kilpailut, joten jatkossa tilanne on vielä heikompi. Toki aina uusia kasvoja nousee mukaan, mutta jotenkin tuntuu että entistä hitaammin tuollaisia persoonia nousee. Toki osasyynä on se, että nämä nykyiset ja entiset legendat ovat pelanneet huipulla 10-15 vuotta, eikä sinä aikana samoille pelipaikoille ole voinut nousta uusia tähtiä.

Ennen oli helppo ruveta symppaamaan pienempiä maita. Pystyi ottamaan vaikkapa Norjan, jolta löytyi Solksjaer ja "Flonaldo". Tai Tanskan, josta löytyi Schmeichelin lisäksi Laudrupit ja työmyyrä Gravesen. Ruotsiltakin löytyi Mellberg, Larsson, Brolin, Ravelli ja Ljungberg. Sitten oli nämä mainitsemasi Bulgarian pelaajat, Jugoslavian Mijatovic jne. Monilla mailla oli myös legendaarisia huippumaalivahteja. Tulee äkkiseltään mieleen Schmeichelin lisäksi Paraguayn Chilavert. Toki Italialla, Saksalla ja muilla huippumailla on aina ollut loistavia maalivahteja, mutta suuret persoonat alkaa olla vähentyvä voimavara.

 

[Taitopelaaja]

Vaikka tunne itselläni on sama että ns legendaarisia pelaajia ei ole niin kyllä se taitaa enempi olla yhdistelmä aika kultaa muistot + se että nykypäivänä jalkapalloa ja sen pelaajia näkee ihan eri tavalla kuin joskus 90-luvun alussa. Silloin taisi lähinnä tulla lauantaisin yksi peli englannista ja joku satunnainen eurocupin finaali. Nykyään on mahdollista katsoa yhtenä viikonloppuna sama määrä eri joukkuiden otteluita kuin vuosikymmeniä sitten koko syksynä. Tähän päälle vielä kaikki mitä internet tarjoaa eri muodoissaan. Niin kyllähän siinä pelaajat (ja sen myötä joukkueet) tulevat jo ennen kisoja niin tutuiksi että tunne on tämä. Kyllähän jotkut Messit ja Ronaldot olisivat aivan eeppisiä pelaajia jos ne näkisi kerran neljässä tai kahdessa vuodessa kisoissa muutaman matsin ajan.

Tämä on varmasti totta. Ja mielestäni Ronaldo ja Messi ovat nyt eeppisiä ja hienoja pelaajia, mutta heidän takaa Portugalista tai Argentiinasta on vaikeampi löytää samanlaisia pelaajia. Vielä kymmenen vuotta sitten Portugalilta löytyi Figoa, Coutoa, Rui Costaa, Vitor Baiaa ja kumppania. Argentiinalta löytyy "uusi Maradona" Ariel Ortega, Batistuta, Veron ja listaa voisi jatkaa vielä pitkään.

Yksi syy on varmasti vielä se, että tasoerot ovat kaventuneet. Nykyään on vaikeampi yltää koviin urotekoihin esimerkiksi MM-kisoissa, kun joukkueet ovat tasaisempia ja pitkän kauden uuvuttamia.

 

[MustatKortit]

...
Nyt kun miettii, niin ei oikein Saksan ja Espanjan lisäksi muilta löydy useita tällaisia pelaajia...

Saksan tapauksessa ainakin minulle on todella tärkeää, että nämä "Saksan näköiset pelaajat" omaavat hyvän potkutekniikan ja kyvyn laadukkaisiin kaukolaukauksiin. Tämä siis ei ole ainoa peruste, mutta kuitenkin tärkeä pointti listallani.

Mielestäni näitä pelaajia on tälläkin hetkellä paljon, eilisessäkin matsissa niin Kroos, Schweini sekä Lahm esittelivät tätä saksalaisfutiksen "klassista" osa-aluetta. Oli muuten pirun kova torjunta Raisilta se Lahmin vedon venytys!

 

[Espen]

Vaikka tunne itselläni on sama että ns legendaarisia pelaajia ei ole niin kyllä se taitaa enempi olla yhdistelmä aika kultaa muistot + se että nykypäivänä jalkapalloa ja sen pelaajia näkee ihan eri tavalla kuin joskus 90-luvun alussa. Silloin taisi lähinnä tulla lauantaisin yksi peli englannista ja joku satunnainen eurocupin finaali. Nykyään on mahdollista katsoa yhtenä viikonloppuna sama määrä eri joukkuiden otteluita kuin vuosikymmeniä sitten koko syksynä. Tähän päälle vielä kaikki mitä internet tarjoaa eri muodoissaan. Niin kyllähän siinä pelaajat (ja sen myötä joukkueet) tulevat jo ennen kisoja niin tutuiksi että tunne on tämä. Kyllähän jotkut Messit ja Ronaldot olisivat aivan eeppisiä pelaajia jos ne näkisi kerran neljässä tai kahdessa vuodessa kisoissa muutaman matsin ajan.

Täysin tämä. Nykyisin voi yhden viikonlopun aikana katsoa jalkapalloa putkeen pitämättä minuuttiakaan taukoa.

Toinen asia on se että jalkapallossa kehitys käy jatkuvasti kohti kovempaa huippu-urheilua. Tupakoivat Socratesit eivät voi nykyisin pelata huipulla futista. Pelien tempo ja ottelujen määrä on niin suuri että seuroilla on nykyisin iso rinki pelaajia joita kierrättää, kun joskus aikaisemmin pelattiin lähinnä samoilla avauksilla.

MM-kisoissakin joukkueet ovat käyttäneet melkein kaikkia kenttäpelaajiaan. Näin myös tehot jakautuvat suuremmalle joukolle. Pelin vaatimuksista johtuen ei varmaan koskaan ole jäänyt näin paljon pelaajia pois MM-kisoista loukkaantumisten myötä. Lisäksi pelaajia on loukkaantunut kisojen aikana, niin että osa pelaa vammojen kanssa ja osalla vammat estävät pelaamisen.

Kontrasti on huikea vaikka '90 kisoihin, jossa huippujoukkueista ainoastaan Argentiinan Nery Pumpidolla kisat jäivät kesken. Muuten porukat menivät varsin staattisilla avauksilla.

Aivan sama jääkiekossa. Gretzky, Lemieux ja kumppanit olivat muita edellä olleita supertähtiä. Nykyisin pistepörssien kärjessä tehot ovat matalat ja ne jakaantuvat tasaisemmin joukkueen kesken.

 

[aquanqua]

Ei pidä myöskään unohtaa oman vanhenemisen ja "aika kultaa muistot" -efektin vaikutuksia. Tottakai pikkuskidinä huippufutaajat olivat aivan älyttömiä idoleita, nyt aikuisena on hyvin vaikea kokea oman ikäisiä tai itseä nuorempia kavereita sellaisiksi yli-inhimillisiksi ihailun kohteiksi. Tietysti suhde urheiluun ylipäätään varmasti monella on muuttunut ajan kanssa ja "aikuistumisen" myötä.

Ne lapsuuden suosikit tuppaavat aina pysymään omissa silmissä suurempina hahmoina ja tähtinä kuin myöhempien sukupolvien suurpelaajat.

 

[Jack of Spades]

Lisäyksenä vielä, että nykyään ei tahdo edes näistä huippumaista löytyä esimerkiksi kolmea ns. legendaarista pelaajia. Aiemminhan Saksalta, Brasilialta, Hollannilta, Italialta, Englannilta, Portugalilta, Espanjalta, Ranskalta ja kumppaneilta pystyi välittömästi nostamaan useita hienoja pelimiehiä, jotka olivat maansa muotoisia pelaajia niin sanotusti.

Nyt kun miettii, niin ei oikein Saksan ja Espanjan lisäksi muilta löydy useita tällaisia pelaajia. Italialta löytyy Buffon ja Pirlo? Englannilta ehkä Gerrard ja Lampard? Nämä kisat olivat todennäköisesti kaikille näillä herroille vielä viimeiset MM-kilpailut, joten jatkossa tilanne on vielä heikompi. Toki aina uusia kasvoja nousee mukaan, mutta jotenkin tuntuu että entistä hitaammin tuollaisia persoonia nousee. Toki osasyynä on se, että nämä nykyiset ja entiset legendat ovat pelanneet huipulla 10-15 vuotta, eikä sinä aikana samoille pelipaikoille ole voinut nousta uusia tähtiä.

Ennen oli helppo ruveta symppaamaan pienempiä maita. Pystyi ottamaan vaikkapa Norjan, jolta löytyi Solksjaer ja "Flonaldo". Tai Tanskan, josta löytyi Schmeichelin lisäksi Laudrupit ja työmyyrä Gravesen. Ruotsiltakin löytyi Mellberg, Larsson, Brolin, Ravelli ja Ljungberg. Sitten oli nämä mainitsemasi Bulgarian pelaajat, Jugoslavian Mijatovic jne. Monilla mailla oli myös legendaarisia huippumaalivahteja. Tulee äkkiseltään mieleen Schmeichelin lisäksi Paraguayn Chilavert. Toki Italialla, Saksalla ja muilla huippumailla on aina ollut loistavia maalivahteja, mutta suuret persoonat alkaa olla vähentyvä voimavara.

Khyyl joop! Legendaarisia ja hyviä pelaajia on ollut eri mailla pitkin maailman sivun. Pohjoismaista juuttien listaan lisäisin suorilta Preben Elkjaerin. Puukenkämiehillä oli van Basten, van Breukelen, Koemannit, Rijkaard, Gullit...Helmut Pallittia ei sentään!

Mutta kyllä tässäkin kohtaa on varmasti totta, että aika osin kultaa muistoja ja tuohon aikaan tosiaan pelaajia ei nähnyt tv:ssä niin usein kuin nykyään. Uusia tähtiä silti syttyy koko ajan, he ovat vain paljon intensiivisemmän seurannan ja arvioinnin kohteina kuin entisaikaan ennen netin ja somen vempaimien aikakautta ja heidät myös tiputetaan täten nopeammin "messiaan asemasta" jos peli tökkii. Näissä kisoissa esim. Kolumbian Rodriguez on noussut häikäisevillä otteillaan valokeilaan.

Huomioitavaa on myös, että esim. moni eurooppalainen maajoukkue alkaa nykyään olla alkuperäiskansallisuuksiltaan melkoista sillisalaattia. Ranskalla paljon algerialaisia, Saksalla turkkilaisia, puolalaisia, Hollannilla on ollut pitkään puolijoukkuetta entisistä siirtomaistaan etc.. Etelä- ja Väli-Amerikan joukkueilla tälläistä suuntausta ei ole nähtävissä. Euroopan maillakin oli entisaikaan pitkälti vain omia alkuperäisiä kansalaisia joukkueissaan, mutta näköjään monet eurooppalaisista jalkapallomaajoukkueista ovat kokeneet muslimimaiden invaasion.

 

[Sambody]

Tuosta. Pahimmat puolustussumpun kautta jatkopeleihin päässeetkin saatu tiputettua jatkosta. Jatkuisiko nyt lohkovaiheessa nähty maali-iloittelu, kun lähtökohtaisesti bussin parkkeeraajat on laulukuorossa ja jatkossa olevat joukkueet vilisee toinen toistaan kirkkaampia hyökkäyspään tähtiä.

 

[Virveliä kainaloon]

Tuosta. Pahimmat puolustussumpun kautta jatkopeleihin päässeetkin saatu tiputettua jatkosta. Jatkuisiko nyt lohkovaiheessa nähty maali-iloittelu, kun lähtökohtaisesti bussin parkkeeraajat on laulukuorossa ja jatkossa olevat joukkueet vilisee toinen toistaan kirkkaampia hyökkäyspään tähtiä.

Costa Rica ja Hollanti, mitäs nämä kaksi ovat? Ja mikä siinä bussissa niin sylettää? Itse en kyllä yhtään perusta havaijipallosta ja tikitakajogabonitosta. Mielipideasioita, mutta minusta Kreikka vs. Costa Rica, "bussi vs. bussi" oli kisojen tähän asti paras matsi. Kolumbiakin tarjosi hiukan bussia Uruguayta vastaan. Ei se bussi kiellä hyökkäämistä, mutta ainakaan peli ei puuroudu keskiympyrään.

No, toivottavasti kohta nähdään punainen kaksikerroksinen USA:a vastaan.

 

[Sisäliitin]

Tuosta. Pahimmat puolustussumpun kautta jatkopeleihin päässeetkin saatu tiputettua jatkosta. Jatkuisiko nyt lohkovaiheessa nähty maali-iloittelu, kun lähtökohtaisesti bussin parkkeeraajat on laulukuorossa ja jatkossa olevat joukkueet vilisee toinen toistaan kirkkaampia hyökkäyspään tähtiä.

Kyllähän tuo keskialueen vitun tikitaka pallonrakastelu on jalkapallon syöpä,ei bussi. Onneksi tämäkin alkaa olla jo kuolevaa kansanperinnettä.

Ja onhan joku Kolumbiakin tosiaan vetänyt bussia parkkiin mutta heittänyt silti kiitettävän määrän maaleja.

 

[MustatKortit]

Yksi toisensa jälkeen kaikki "mustat hevoset" ja "positiiviset yllättäjät" ulostuvat kisoista.

Näin taitaa käydä lopula myös seuraavalla kiekalla, jolloin tie nousee pystyyn pirteältä Kolumbialta, taistelevalta Costa Ricalta ja jo nyt yllättävän pitkälle päässeeltä Ranskalta.

Näin ollen välieriin saadaan tutut ja turvalliset Saksa, Brasilia, Hollanti ja Argentiina, kuten toki tämän tason kekkereissä kuuluukin.

Kaikki kunnia toki yllättäjien yllätyksille, mutta aikansa kutakin.

 

[Andrew]

Näin ollen välieriin saadaan tutut ja turvalliset Saksa, Brasilia, Hollanti ja Argentiina, kuten toki tämän tason kekkereissä kuuluukin.

Saksa ja Hollanti välieriin varmasti menevät ellei ihmeitä tapahdu, mutta Argentiinasta ja Brasiliasta en olisi ollenkaan varma.

Pidän itse asiassa Kolumbiaa ennakkosuosikkina Brasiliaa vastaan. Kolumbian loistavat otteet vastaan yhden miehen (Neymar) Brasilia kotipaineiden uuvuttamana.

Argentiina on myös täysin voitettavissa, tulee vastus olemaan USA tai Belgia.

 

[Virveliä kainaloon]

-Saksa
-välieriin
-varmasti
-ellei ihmeitä tapahdu.

Kerro ihmeessä lisää?

 

[MustatKortit]

Saksa ja Hollanti välieriin varmasti menevät ellei ihmeitä tapahdu, mutta Argentiinasta ja Brasiliasta en olisi ollenkaan varma.

Pidän itse asiassa Kolumbiaa ennakkosuosikkina Brasiliaa vastaan. Kolumbian loistavat otteet vastaan yhden miehen (Neymar) Brasilia kotipaineiden uuvuttamana.

Niin, siis ei minullakaan mitään sitä vastaan ole, jos yllätyksiä tulee, mutta toistaiseksi "yllättäjä" toisensa jälkeen on tippunut neljännesvälierissä.

Saa nähdä, jos homma jatkuu samalla tavalla myös ensi kiekalla.

 

[Espen]

Tilastokatsaus neljännesvälierien jälkeen:

Kisojen kokonaismaalimäärä on 154 ja keskiarvo tällä hetkellä 2,75. Neljännesvälierissä tehtiin vain 18 maalia, joten viimeinkin hanat tukittiin vanhaan malliin. Neljä vuotta sitten neljännesvälierissä tehtiin 22 maalia. Kaikkien aikojen vähämaalisimmissa kisoissa Italiassa vuonna 1990 tehtiin neljännesvälierissä saman verran maaleja kuin nyt.

Kiosojen kokonaismaalimäärä ylitti jo useampi peli sitten Etelä-Afrikan kisojen kokonaislukemat (145 maalia).

Huomionarvoista on myös se että neljännesvälierien ensimmäisellä puoliajalla tehtiin ainoastaan kolme maalia. Toinen puoliaika tuotti kahdeksan maalia ja jatkoajat ennätykselliset seitsemän maalia. Jatkoaikapelien määrä oli myös neljännesvälierien ennätys. Peräti viisi ottelua meni jatkoajoille, joista kuitenkin kolmessa ratkaisu nähtiin peliajalla ja rankkareita potkittiin kahdesti. Pudotuspelijatkoaikojen ennätys tehtiin Italiassa '90, jolloin joka toinen ottelu (8) meni jatkoajalle. Näistä neljä kertaa oli neljännesvälierissä.

Edit. Jonkinlainen detalji voi olla myös se että neljännesvälieristä menivät kaikki lohkovoittajat jatkoon.

 

[Jaasin]

Nyt on toiset MM-kisat putkeen menossa, joissa valioliigapelaajien pelillinen panos on ollut hämmästyttävän pieni. Suhteessa pelaajien määrään ja "maailman kovin"-statukseen ainakin.

Näissäkin kisoissa onnistujapuolella tulee mieleen lähinnä Kompany.
Ja puhutaan nyt siis ukoista, joiden taso on ollut all stars-kamaa tai edes järkevästi spekuloituna lähellä sitä.

Jos miettii omalta kohdaltani jonkinlaista all stars-nippua, voisi se mennä jotenkin näin tässä kohtaa;


Neymar--------Benzema---------Robben
-------James-------------Messi
-----------------Gustavo
Marcelo---Kompany-Thiago Silva--Cuadrado
-----------------Keylor Navas


Eli juuri sen Kompanyn verran valioliigaedustusta. On se kovin vähän. Cuadradon tilalle olisi toppareista voinut hyvin valita myös Varanen, ovat olleet Silvan ja Kompanyn kanssa kaikki todella loistavia. Cuadradon sinne kuitenkin laitoin, kun sitä on laitapakkina vikoissa peleissä nyt nähty.

 

[MustatKortit]

Jos Saksa onnistuu voittamaan Ranskan, pelaa joukkue neljättä kertaa peräkkäin mm-kisojen mitalipeleissä.

Onko tällaiseen saavutukseen pystytty kenenkään toimesta aiemmin, vai ollaanko mahdollisesti tekemässä historiaa?

 

[Kole13]

Jostain luin että ei olisi koskaan ennen moiseen suoritukseen kukaan pystynyt, sitten jos ei voita mestaruutta niin on myöskin histoian ainoa joukkue joka on neljä kertaa putkeen ollut mitalipeleissä voittamatta turnausta. Hauska ennätys sekin sinänsä.

 

[Andrew]

Jos Belgia ja Hollanti voittavat puolivälierät niin tulisi kyllä loistava välierä. Ei sen enempää kuin Belgia-Hollanti. Peli mitä kumpikaan ei halua hävitä mistään hinnasta ja mistä varmasti puhuttaisiin vuosien päästä. Ei mennä asioiden edelle, mutta pakko spekuloida tämmöisellä.

 

[Virveliä kainaloon]

"Mielenkiintoinen" FIFAn tilasto. Belgia kisojen hyökkäävin joukkue, David Luiz kisojen paras pelaaja(?) ja Jan Verthongen(?!?!?!) viidenneksi paras. Linkki Fifan sivuille.