Alkuun pieni haukkaus reaaliteettivoileivästä, ettei totuus unohtuisi. Hollanti saa olla tyytyväinen, että se enää ylipäätään taistelee jatkopaikasta. Saksalta se sai yhden pisteen ottelun loppuvaiheilla enemmän tai vähemmän Ruudin ainoan taidonnäytteen ja kosketuksen ansiosta (jota muuten sivumennen sanoen edelsi Saksalle päivänselvä, mutta viheltämättä jäänyt, vapari), ja Tshekkiä vastaan puolustuspeli oli sitä luokkaa, että Norsunluurannikollakin olisi tekemistä. Ilman Van der Saarin paria loistotorjuntaa Tshekki olisi itse asiassa murjonut vielä paljon pahemmat loppulukemat.
Tshekki on omalla pelillään ansainnut aseman, jossa se voi ottaa viimeisen Saksa-ottelun harjoitusten kannalta. Vain Hollanti on syypää siihen, ettei Hollannilla ole tässä vaiheessa kuin yksi piste. Jokainen pelaa omaan pussiinsa, Tshekillä ei todellakaan ole mitään velvollisuutta taistella Hollannin puolesta, eikä tulppaanimaa kannattajineen voi sellaista mielestäni odottaakaan. Täsmälleen sama koskee Italiaa, mitäs ovat voitoitta. Jos Tanska ja Ruotsi pelaavat esim. 2-2-tasurin, se ei muuta sitä tosiasiaa, että Italia voi syyttää tukalasta asemasta vain ja ainoastaan itseään. Lohkon kaikkia otteluita kun ikävä kyllä vain ei voi pelata yhtä aikaa. Tätä taustaa vasten otteluohjelmaan vetoaminen kuullostaa lähinnä luuserien selittelyltä.
Saksa oli kertakaikkiaan totaalisen saamaton. Tällainen ottelu selkeää altavastaajaa vastaan osoitti Saksan hyökkäyspelin puutteet kaikessa karmivuudessaan. Pelissä ei ollut mitään mielikuvitusta. Tuntui melkein siltä, että Saksa pelaa ilman kärkipelaajia, koska sen enempää Kuranyillä, Bobicilla kuin Klosellakaan ei ollut joukkueelleen mitään annettavaa. Kaiken huipuksi erinomaisena pääpelaajana tunnettu Klose onnistui loppuhetkillä puskemalla hukkaamaan täydellisen avopaikan, jollaisesta hän yleensä onnistuu yhdeksän kertaa kymmenestä.
Toisaalta Latvialle on annettava täysi tunnustus. Sen ottelu Tshekkiä vastaan ennen viimeistä kymmenminuuttista oli hyvin pitkälti samanlainen. Latvia puolustaa erittäin tiiviisti ja iskee vaarallisesti harvoista vastahyökkäyksistään. Hollanti voi lähteä viimeiseen otteluunsa kaikkea muuta kuin takki auki.
Olen kaikesta huolimatta luottavainen. Tshekin voitto Hollannista saattoi olla Saksalle lottovoitto (huom, tai sitten ei). Tshekki ei ainoastaan varmistanut jatkopaikkaa, vaan se on myös varmuudella lohkovoittaja jo ennen päätöskierrosta. Näin Saksa pelaa viimeisessä ottelussaan kirjaimellisesti täysin ilman panosta höntsäilevää Tshekkiä vastaan, kun Hollanti kohtaa samaan aikaan erittäin hankalan Latvian, jolla silläkin on vielä täydet mahdollisuudet jatkopaikkaan pelaten siis alusta loppuun sata lasissa. Mikä siis parasta, on täysin mahdollista, että Saksalle riittää viimeisestä ottelusta tasapeli. Luottavaisuutta lisää myös se, että jos Saksa suinkin räpiköi itsensä puolivälieriin, se on edelleen ja kaikesta huolimatta pelannut lähes täydellistä puolustuspeliä ollen siis pudotuspeleissä mahdollisimman inhottava vastustaja kelle hyvänsä.
Tshekin vapautuneisuus voi tietenkin johtaa myös siihen, että se hyökkää ns. kieli poskessa. Saksan kaltaiselle joukkueelle se voi olla paras mahdollinen tilanne, tai sitten ei. Keskiviikkona nähdään. Joka tapauksessa, ellei Saksa tästäkään tilanteesta onnistu selviämään pudotuspeleihin, se ei sitä totta vie ansaitsekaan. Tilanne on siis mentaalisesti kristallinkirkas ja selvä. Varmaa on kuitenkin se, että Tshekki saa vastaansa vihaisen, huippumotivoituneen ja näytönhaluja uhkuvan moninkertaisen mestarin.
EM-kisat ovat muuten jälleen kerran osoittaneet tasonsa ja tasaisuutensa. Voimasuhteissa olevat erot eivät ole lähellekään niin suuria, kuin median ennakkohypetyksestä voisi päätellä. Ennen päätöskierrosta vain yksi joukkue on selvittänyt tiensä puolivälieriin, ja sekin vain muutama minuutti ennen päätösvihellystä tekemällään voittomaalilla. Toisaalta samaan aikaan vain kaksi joukkuetta on varmuudella ulkona, eikä Tshekkiä lukuun ottamatta yksikään ennakkosuosikki ole vakuuttanut. Mielenkiintoa siis riittää.
Ranger