Ok analyysia. Harmi ettei keskikentälle ole laittaa oikein ketään Kamaran lisäksi, jotta joskus voisi realistisesti miettiä erilaisiakin strategioita, kuten vaikka pallonhallintaan perustuvaa puolustamista johtoasemassa jos johtoon joskus päästy. (Pukki on täsmäase vastahyökkäysjengille.)Ei vaan kukaan ei oleta Suomen dominoivan pallollista peliä vieraspelissä Ukrainaa vastaan, mutta tämän iltaista parempaan hyökkäyspeliin pitää pystyä.
Katse suuntautuu kahteen asiaan: 1. ryhmitykseen ja 2. valittuihin pelaajiin. Ehkä keskikenttä olisi kaivannut yhden miehen lisää, koska nyt keskikenttä hävittiin jo määrällisesti. Lisäksi keskikenttälle olisi voinut valita ehkä eri koostumuksen. Eihän toi valittu kolmikko (Shüller-Kamara-Kauko) vakuuttanut edes edellisessä Bosnia-pelissä, minkä vuoksi olin yllättänyt, että sillä lähdettiin tänään.
Muuten, samanlaisesti kävi Espanjalle pari päivää sitten Kreikkaa vastaan: johtavat kotona ennakkoon huonompaa vastaan, mutta sit vihulaiset saa rankkarin ja on tyytyminen tasuriin. Varmaan vituttaa espanjalaisia ja ukrainalaisia. Mutta näitten pelien identtisestä lopputulemasta huolimatta sanon, että Suomi pelasi vallan mainiosti päinvastoin kuin nuo antifutista säätävät euroopanmestarit vuodelta 2004.