Ja isona minusta tulee...

[Juulia]

Nuorempana halusin matematiikan opettajaksi... Huh, onneksi en sitä uraa sitten valinnutkaan! Jossain vaiheessa elämää haaveilin poliisin ammatista... Pelkkä ajatus jo naurattaa! Ja kävinpä tuossa muutama vuosi sitten hakemassa vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakupaperit, mutta onneksi en niitä hakupapereita ikinä postittanut. Tässä vaiheessa tikahdun jo nauruun. Silkkaa hauskuutta ovat minun haaveammattini olleet...

Mutta asiaan...

Eli ilman parempaa vaihtoehtoa mennä tupsahdin peruskoulun jälkeen kauppikseen ja tein sen alan töitäkin muutamia vuosia. Kun mieheni vihdoin ja viimein lopetti opiskelut ja sai vakituisen työn, päätti tämä tyttö vaihtaa alaa toimistohommista terveellisempään (?) terveydenhuoltoon. Joo, fiksua lähteä opiskelemaan kahden pienen lapsen äitinä ja miehen tehdessä reissuhommia vähän väliä... No, tässä sitä taaperretaan kohti lähihoitajan tutkintoa, jonka saavutan tänä keväänä. Jippii! Mutta hullu kun olen, ajattelin tästä vielä hakea amk:hon. Aluksi kiinnosti sairaanhoitajan hommat vaikkapa syöpäsairaiden parissa,mutta nyt olen miettinyt että alkaisin kätilön uraa suunnittelemaan... Juu, saa nähdä mitä tuleman pitää. Mies ei kyllä ole innostunut mun jatko-opiskeluista, mutta jos hän sai opiskella yhteensä n. 7-8 vuotta nykyiseen ammattiinsa, niin kai mulla on oikeus opiskella 6½ vuotta....

Parempaa huomista odotellessa....

 

[Satellite]

Joskus 5-6v ikäisenä halusin...metron/junan kuljettajaksi! Se oli hauskaa, ja leikin sitä usein.

Yläaseen aikana sain ensimmäisen tietokoneeni, ja aikomus oli samantien suunnata kohti tietotekniikan opintoja. Suuntaus pysyi aina lukion toiselle asti, jolloin olin vieläkin aika varma että pyrin lukemaan teknilliseen korkeakouluun tietotekniikkaa..

Lukion kakkosella olin pyrkinyt tutustumaan TKK:n tarjontaan tietotekniikkaopetuksessa, jolloin tajusin että sieltähän ei löydy meikäläisen toivehommia. Ensimmäisen kierroksen jälkeen totesin hluavani Tuotantotalouteen: taloutta ja tekniikkaa samalla. Tutkinto on kuitenkin todella arvostettu, ja sinne pääsemiseen tarvitsee aika tiukkaa matikkapäätä. Silti päädyin TuTaan. Toisen kerran luettuani TKK:n (kyllä - tekniikkopinnot on se paras vaihtoehto, jotain filosofiaa olisi kyllä voinut harkita) suuntautumisvaihtoehdot, bongasin sieltä Automaatiotekniikan koulutusohjelman. Tällä hetkellä olen abi, kohta penkkarit jne. Hakupaperit lähtee ensisijaisena TKK:n automaatiotekniikan puolelle - toiselle sijalle tietotekniikkaa. Ajattelin myös varmuuden vuoksi hakea yliopistoon lukemaan matematiikkaa, opiskelupaikka on hyvä olla jos ei pääsisi tekniikan puolelle. Tuntuu siltä että saan vähintään eximian matematiikan yo-kirjoituksista, ehkä jopa laudaturin. Eximian riittävyys Helsingin yliopiston matematiikan linjalle papereilla mietityttää, mutta olen luottavainen siitä että saan laudaturin. Ja lehmät osaavat lentää...

Ala kiinnostaa ihan oikeasti - minulla ei oikeasti ole mitään hajua minkä verran palkkaa tulen saamaan. DI:n papereilla pitäsi jonkunlaista palkkaa kyllä saada: ei pitäisi ihan tyhjän päälle jäädä. Jos työpaikka ei heti irtoa, rupean sitten kirjoittamaan tohtorin tutkintoa.

Tällä hetkellä kuvio on selvä...Toivottavasti on myös kesällä kun pääsykokeiden tulokset saapuvat.