Voi toimia pienillä paikkakunnilla, mutta esim. Helsingissä on toista tuhatta kippolaa. Tuskin kusipäätä silloin jaksaa kiinnostaa, jos kymmeneen tai sataan niistä on porttikielto, etenkin kun kaikki ko. paikkojen portsarit eivät välttämättä tiedä tai muista naamaa.
Hyvin tuo tuntuu toimivan helsingissäkin, toki pikku paikkahan tämä. Itselle kävi kumma episodi tuossa 90 - luvulla (kun vielä tuli baareissa juostua), että yks kaks en ollut tervetullut lähes ainoaankaan juottolaan koko helsingissä, no, ihan kauimmaisia lähiöitä ei tullut testattua sentään. Suuresti minua hämmästytti, että monella ovella sain tulikivenkatkuisen ryöpyn niskaani, että kuinka edes kehtaan näyttää nokkaani edellisen visiitin jälkeen (joukossa oli useita paikkoja joissa en koskaan ennen ollut edes käynyt) ja lopulta edessä oli elinikäinen porttikielto silloiseen kantapaikkaani tuolla punavuoren suunnalla. Sitten eräänä päivänä eräs ystäväni väitti minun kurvailleen sinisellä datsunilla keskustassa ja vaikka kaveri oli valoissa käynyt koputtelemassa sivuikkunaakin en ylpeyksissäni ollut häntä tuntevinaankaan. Sinistä tai minkään muunkaan väristä datsunia en ole kuunaan omistanut, tai moisella edes koskaan ajanut, mutta tässäpä oli viimein vastaus: minulla oli kaksoisolento ja pahatapaisuudessaan raivostuttava sellainen. Varmistus asiaan tuli sitten erään kerran, kun sattumoisin kävelin entisen kantapaikkani ohi ja ovimies juoksi perääni kadulle anteeksi pyytelemään ja kertoi, että tämä kaveri oli niin ilmetty minä, että kuka tahansa olisi erehtynyt luulemaan meitä samaksi henkilöksi. Sen verran loukkaantunut kohtelustani kantapaikassani kuitenkin olin, etten koskaan enää sinne jalallani astunut, vaikka porttikielto luonnollisesti kohdallani peruttiinkin. Niin kummallinen tämä kaksoisolentoni oli käytökseltään, että en päässyt kerran edes valkoiseen saliin konserttia kuuntelemaan, eikä kyseinen paikka ole edes ravintola! Muutamankin kerran kävi mielessä, kun ystävien kanssa oli mahdotonta mennä edes kaljalle, että jostain pitäisi tuo kaiffari löytää ja pitää hänelle esitelmä ravintolakäyttäytymisestä, mutta emme koskaan onnistuneet fyysisesti tapaamaan.
Kyllä tämä siis omakohtaiselta pohjalta katsottuna ihan helsingissäkin toimi jopa turhankin tehokkaasti, enkä henk.koht. tarvinnut edes rautoihin laittoa oppiakseni kuinka ravintolassa on käyttäydyttävä, toisaalta oli ilmiselvää, ettei raudatkaan mitään olisi tälle kaksoisolennolleni opettaneet.
Rautoihin laittaminen on väkivaltaa? Ei hyvää päivää.
Voin mielikuvitella, että rautoihin laitto ei edellytä väkivaltaa ainoastaan siinä tapauksessa, että jakkaroilla asiakkaita paiskova ja tuoppeja seiniin lennättelevä häirikkö on ehdollistettu aivopesun keinoin niin, että kun ovimies heiluttaa tälle rautoja toruva ilme kasvoillaan, hän lammasmaisesti itse tepsuttelee poken luo raudoitettavaksi. Muussa tapauksessa toimenpiteen suorittaminen edellyttää väkivallan käyttöä.
Tuo lauseesi sisältää niin julman summan (tahatonta?) komiikkaa, että olisi allekirjoituskamaa (niinhän tuo termi taitaa kuulua), mikäli sellaisia harrastaisin.
