Jääkiekossa tapahtuva kiusaaminen ja syrjintä

[HampaatOn]

Vastauksena @juhaht::

Vahva tämä. Vastaushan kysymykseesi on, ettet mitenkään.
Tähän kun yhdistetään vielä oman lapsen tekemisten sormien lävitse katselu, (omasta mielestäni toleranssi oman muksun huonoa käytöstä kohtaan tulisi olla nolla) niin ollaan tilanteessa, jossa kovaa vaatimustasoa (mm. huutamalla) ylläpitävän valkun lapsi purkaa sitä pahaa oloa muihin treenikavereihin.

Jos valmentajan/huoltajan lapsi on yksi pahimmista kiusaajista ja isäukko katselee läpi sormien, et todellakaan voi avata suutasi. Lopputuloksena on vain lisää paskaa niskaan. Yleensä näillä kovimmilla kiusaajilla on oma jenginsä joukkueen sisällä, joka sitten kyykyttää ujompia, hiljaisempia oikein urakalla. Ainoa reitti on vanhempien kautta, eikä sekään ihan ongelmaton aina ole.

Omassa tiedossani on lukuisa joukko monenlaista kiusaamista ja jopa käsiksi käymistä, johon ei ole puututtu. vaikka valmentaja/toimihenkilö on nähnyt.

 

[läpy]

Ainoa asia, jolla voi olla tehoa kiusaamisen estämisessä, on julkisuus. En tosin ole itse huomannut Suomessa mitään suurempaa julkisuuskampanjaa jääkiekossa, mutta muissa lajeissa paska on alkanut tulla esille ihmisten alettua avautua ongelmista. Vanhemmat, toimihenkilöt, joukkueet, seurat jne. ovat yleensä niin käpertyneet oman edun tavoitteluun, että kellään ei ole aitoa intressiä ja mahdollisuutta tarttua oikeasti epäkohtiin. Usein joukkueissa "ulkokehällä" olevat vanhemmat suorastaan ovat tyytyväisiä, kun joku psyko-idiootti rääkkää oman muksun pahimpia kilpailijoita, vaikkakin ulospäin ollaan hyvin huolissaan siitä, miten rääkätyn psyyke kestää.

 

[ernestipotsi]

Ainoa asia, jolla voi olla tehoa kiusaamisen estämisessä, on julkisuus. En tosin ole itse huomannut Suomessa mitään suurempaa julkisuuskampanjaa jääkiekossa, mutta muissa lajeissa paska on alkanut tulla esille ihmisten alettua avautua ongelmista. Vanhemmat, toimihenkilöt, joukkueet, seurat jne. ovat yleensä niin käpertyneet oman edun tavoitteluun, että kellään ei ole aitoa intressiä ja mahdollisuutta tarttua oikeasti epäkohtiin. Usein joukkueissa "ulkokehällä" olevat vanhemmat suorastaan ovat tyytyväisiä, kun joku psyko-idiootti rääkkää oman muksun pahimpia kilpailijoita, vaikkakin ulospäin ollaan hyvin huolissaan siitä, miten rääkätyn psyyke kestää.

Toki julkisuudessakin on se ongelma, että julkisuus itsessäänkin voi aiheuttaa kiusaamista. Esimerkiksi niin että valmentaja tai pelaaja sanoo jotain mikä ei oikeasti loukkaa ketään, mutta härski läppä päätyy someen ja soppa on valmis.

 

[läpy]

Julkisuutta voi käyttää hyvin tai huonosti, mutta valo on joka tapauksessa hyvää antiseptiikkaa mikrobeja vastaan.

 

[Since 1953]

Julkisuutta voi käyttää hyvin tai huonosti, mutta valo on joka tapauksessa hyvää antiseptiikkaa mikrobeja vastaan.

Avoin epäkohtien käsittely on ainoa tie kehittymiseen. Muutoin toiminta mätänee sisältä päin. Joo, joo ihmiset ja toisin ajattelevien savustaminen ulos toiminnasta johtaa väistämättä tuhoon.

 

[Since 1953]

Siinä Topi Jaakkolan ajatuksia käsitelleessä jutussa olisi muuten paljon lääkkeitä tähän. Juttu löytyy osoitteesta Näyttelijä Tommi Korpelan sanat syöpyivät jääkiekon maailmanmestarin mieleen – Topi Jaakola havahtui 10 vuotta sitten epäkohtaan, jota tutkittiin nyt ensimmäistä kertaa

 

[läpy]

Kiitokset Sincelle linkistä. Kysymys pehmeä johtaminen vs kova johtaminen on ollut ja tulee olemaan jatkuva kiistan aihe. Itse olen sitä mieltä, että kumpikin voi toimia, kunhan johtaminen/valmentaminen on oikeudenmukaista. Juniorijääkiekossa on äkkiseltään ajateltuna kolme tärkeää tekijää valmentamisessa: 1) oikeudenmukaisuus, 2) rehellisyys ja 3) välittäminen. Oikeudenmukaisuus on aivan ehdoton joukkueurheilussa. Jos valmentaja jakaa joukkueen pelaajat suosikkeihin ja inhokkeihin, on homma taputeltu ja kausi käytännössä ohi. Toisinaan apuvalmentaja voi vesittää päävalmentajan työtä muodostamalla joukkueeseen kuppikuntia, mitä myös kiusaamiseksi kutsutaan. Rehellisyys tarkoittaa mm. sitä, että valmentaja ottaa vastuun joukkueesta. Juniorijoukkueissa liian usein kuulee sitä, että valmennus on parasta mahdollista, mutta pelaaja-aines heikkoa. Kontrasti on toisinaan melkoinen, kun karskin näköiset äijät siirtävät vastuuta pennuille - tissiposkimeininkiä väitän. Välittäminen on tässä sitä, että valmentaja oikeasti haluaa hyvää kaikille pelaajille. Jos valmentaja on oikeudenmukainen, rehellinen ja hyvää tarkoittava, ei valmennuksen teknisen tason välttämättä tarvitse olla huippua: pelaajat kehittyvät, koska hallille on mukava mennä. Tällöin pelaaja usein alkaa kantaa vastuuta myös itse tekemisistään. Kaikki yllä oleva on kuitenkin naivia puhetta niissä seuroissa, joissa toimintaa ohjaa täydellinen moraalittomuus. Lasten harrastukseen tarvittaisiin oikeasti jokin laki, johon perustuen viranomainen voisi ottaa tutkittavakseen ainakin räikeimmät ylilyönnit. Jääkiekko ei ole vakava asia, mutta lasten ja nuorten kohtelu on.

 

[Since 1953]

Idässä kiekkoilun uusi alku jäi puolitiehen. Junnuorganisaatiossa olisi ollut kuullun perusteella vähintään yhtä suuri tilaus tuuletukselle, kuin edustuksessa.

 

[läpy]

Yleisellä tasolla on todettava, että juniorijääkiekkoseura ei eroa mistään muusta ihmisten muodostamasta organisaatiosta, jossa huono johto tuhoaa toiminnan. Juniorijääkiekossa on erityisen suuri riski, että seuraan pesiytyy suoranainen kiusaamiskulttuuri. Jääkiekko lajina vetää puoleensa huonoa ainesta, kaikenlaisia oman edun tavoittelijoita ja elämän oikojia - huonoja ihmisiä siis. Jos seuran johtoon pääsee näitä henkilöitä, voi kiusaamisesta ja huonosta moraalista tulla eräänlainen hyväksytty normi.

 

[Since 1953]

Yleisellä tasolla on todettava, että juniorijääkiekkoseura ei eroa mistään muusta ihmisten muodostamasta organisaatiosta, jossa huono johto tuhoaa toiminnan. Juniorijääkiekossa on erityisen suuri riski, että seuraan pesiytyy suoranainen kiusaamiskulttuuri. Jääkiekko lajina vetää puoleensa huonoa ainesta, kaikenlaisia oman edun tavoittelijoita ja elämän oikojia - huonoja ihmisiä siis. Jos seuran johtoon pääsee näitä henkilöitä, voi kiusaamisesta ja huonosta moraalista tulla eräänlainen hyväksytty normi.

Vaan nyt kiirii Idästä jo sellaisia tietoja, että voi todeta, että on löydetty aivan uskomattomia keinoja alittaa lasten/nuorten urheiluseuratoiminnan standardit. Mihinhän johtaa? Popcornit esiin!

 

[Rene Saari]

Vaan nyt kiirii Idästä jo sellaisia tietoja, että voi todeta, että on löydetty aivan uskomattomia keinoja alittaa lasten/nuorten urheiluseuratoiminnan standardit. Mihinhän johtaa? Popcornit esiin!

Villi veikkaus: tällä kertaa lähtijät eivät ole pelaajia.

Mihin tällä viitataan?

 

[läpy]

Rene Saaren kysymystä aasinsiltana käyttäen on todettava, että toisinaan sitä on ihmetellyt, miksi seuroissa toimihenkilöinä olevat ovat valmiita lokaamaan oman maineensa jääkiekon seuratoiminnan takia. Annetaan siis vähintäänkin hiljainen hyväksyntä seuratakki päällä kaikelle epäasialliselle kohtelulle, vaikka oma maine yrittäjänä, työntekijänä ja ihmisenä ryvettyy kaiken paskan keskellä. Syitä sietämiselle on ainakin:
- oma etu. Oma lapsi kuuluu sisäpiirihyötyjien joukkoon, joten miksipä sitä olla kauhean huolestunut muista.
- Tyhmyys. Kun paska ei kolahda omaan tuulettimeen, ei moni edes älyä, miltä seuratoiminta joistakin kiusaamisen kohteena olevista saattaa tuntua.
- Sadismi. Kun varsinaisissa töissä ei pääse ketään komentelemaan, on juniorijääkiekko hyvä paikka paikata vaillinaista egoa. Samalla voi tietenkin omaa poikaa viedä kohti änäriä.
- Yhteisöllisyyden ja paremmuuden tunne. Joillekin yhteisöllisyys tarkoittaa kaiken muun ohella myös sitä, että on olemassa vastapuoli. Toimihenkilöt ja varsinkin valmentajat pitävät itseään parempana porukkana muiden ollessa luusereita, jotka eivät vain tajua mistään mitään. Tulee kiva olo saunaillassa, kun kuuluu siihen eliittijoukkoon.

(Jääkiekko)hullut vanhemmat ovat usein mukana seuratoiminnassa tiedostaen, että kaikki ei taida mennä putkeen. Kiima on vain niin kova, että ollaan valmiita munaamaan oma maine jääkiekon takia. Näitä lapasia on aika paljon jäähalleilla. Kyllä elämä on ihmeellistä.

 

[Since 1953]

Mihin tällä viitataan?

Tulee varmasti aikanaan esille.

 

[Since 1953]

Rene Saaren kysymystä aasinsiltana käyttäen on todettava, että toisinaan sitä on ihmetellyt, miksi seuroissa toimihenkilöinä olevat ovat valmiita lokaamaan oman maineensa jääkiekon seuratoiminnan takia. Annetaan siis vähintäänkin hiljainen hyväksyntä seuratakki päällä kaikelle epäasialliselle kohtelulle, vaikka oma maine yrittäjänä, työntekijänä ja ihmisenä ryvettyy kaiken paskan keskellä. Syitä sietämiselle on ainakin:
- oma etu. Oma lapsi kuuluu sisäpiirihyötyjien joukkoon, joten miksipä sitä olla kauhean huolestunut muista.
- Tyhmyys. Kun paska ei kolahda omaan tuulettimeen, ei moni edes älyä, miltä seuratoiminta joistakin kiusaamisen kohteena olevista saattaa tuntua.
- Sadismi. Kun varsinaisissa töissä ei pääse ketään komentelemaan, on juniorijääkiekko hyvä paikka paikata vaillinaista egoa. Samalla voi tietenkin omaa poikaa viedä kohti änäriä.
- Yhteisöllisyyden ja paremmuuden tunne. Joillekin yhteisöllisyys tarkoittaa kaiken muun ohella myös sitä, että on olemassa vastapuoli. Toimihenkilöt ja varsinkin valmentajat pitävät itseään parempana porukkana muiden ollessa luusereita, jotka eivät vain tajua mistään mitään. Tulee kiva olo saunaillassa, kun kuuluu siihen eliittijoukkoon.

(Jääkiekko)hullut vanhemmat ovat usein mukana seuratoiminnassa tiedostaen, että kaikki ei taida mennä putkeen. Kiima on vain niin kova, että ollaan valmiita munaamaan oma maine jääkiekon takia. Näitä lapasia on aika paljon jäähalleilla. Kyllä elämä on ihmeellistä.

Hyvin kirjoitettu. Se on säälittävää, kun organisaatio ei itse näe ja ymmärrä, että yksikin mätä omena vie aina enemmän, kuin antaa koskaan takaisin päin.

 

[korkki]

Eri laji, mutta tuli mieleen siitä kun kiusaamisen paljastajaa sanotaan ämmämäiseksi. Kyllähän tytötkin kiusaa.

Jälkikasvun joukkueessa alettiin ihmetellä että miksi niin moni lopettaa ja uudet pelaajat ovat vain muutamat treenit eivätkä jatka lajia. Selvisi pitkällisen selvittelyn että tuolla on pari siskosta jotka kiusasivat muita. Myös joukkueen tähtipelaajaa (joka siirtyi sittemmin Suomen ykkösseuraan) nämä olivat koittaneet kiusata, mutta eivät onnistuneet. Jatkuvaa tökkimistä ja nälvimistä treeneissä, tahallisia huonoja syöttöjä ja sen jälkeistä haukkumista ynnämuuta. Ja vielä sosiaalisessa mediassa kaikenlaista paskaa. Siskosten vanhemmat olivat vielä seuran toiminnassa mukanakin, joten vaikeaa oli saada selville tuota touhua.

Homma loppui kun nämä kiusaajat siirtyivät kalastajakylään pelaamaan, muka parempaan joukkueeseen ja tekivät oikein Instagramiin videon missä polttavat pelipaitansa. Eipä se pelaaminen sielläkään auvoa ole ollut, peliaikaa on tullut aika vähän. Eniten tässä kuitenkin harmittaa että ikäluokat on niin pieniä että joukkue on menettänyt pari ikäryhmäjoukkuetta siihen ettei tyttöjä riitä. Onneksi nuoremmissa on taas parempi tilanne.

 

[maskimies96]

Siskosten vanhemmat olivat vielä seuran toiminnassa mukanakin, joten vaikeaa oli saada selville tuota touhua.

Todellinen ongelma. Voihan olla, että vanhemmat myös ovat kiusaajia.

 

[MacRef]

Idässä kiekkoilun uusi alku jäi puolitiehen. Junnuorganisaatiossa olisi ollut kuullun perusteella vähintään yhtä suuri tilaus tuuletukselle, kuin edustuksessa.

Vaan nyt kiirii Idästä jo sellaisia tietoja, että voi todeta, että on löydetty aivan uskomattomia keinoja alittaa lasten/nuorten urheiluseuratoiminnan standardit. Mihinhän johtaa? Popcornit esiin!

Mihin tällä viitataan?

Tulee varmasti aikanaan esille.

Nää on aina huikeita. Heitetään ilmoille joku täky, missä kerrotaan vihjataan jonkun asian olevan ihan vitullaan, mutta mitään asiasta ei kuitenkaan edes kysyttäessä kerrota.

Eikö olisi kanssalukijoille parempi kertoa asioista enemmänkin? Tai jos ei pysty mitään kertomaan, niin kannattaako silloin mitään täkyäkään asiasta laittaa? Nyt asian selville saaminen jää täysin sen kanssalukijan vastuulle. @Since 1953

 

[Lapajäähän]

Homma loppui kun nämä kiusaajat siirtyivät kalastajakylään pelaamaan, muka parempaan joukkueeseen ja tekivät oikein Instagramiin videon missä polttavat pelipaitansa.

Ei jumalauta. Melkoista touhua. Toki koko toiminta, ei pelkästään paitojen polttaminen joka nyt sinetöi koko roskan.