Jääkiekon filosofia

[Jupa]

`Liigajoukkueiden voimasuhteet kaudella 2019-2020`-ketjun keskustelun inspiroimana päätin avata tämän ketjun.

Ajatukseni on, että tänne voisimme koota yhteen sellaiset keskustelut, mitkä eivät suoranaisesti mahdu muiden ketjujen topiceihin, mutta joille on silti oma tilauksensa. Ristiriitaiset asiat sopivat tänne. Asiat, jotka tuntuvat jakavan mielipiteitä.

Avaan pelin tällä.

TOPIC 1: `Miten joukkueiden paremmuus mitataan jääkiekossa`

Näkemys 1: jääkiekko-ottelussa paremmuus mitataan tehtyjen maalien määrällä. Eniten maaleja tehnyt joukkue voittaa ottelun.

Näkemys 2: jääkiekko-ottelussa paremmin pelannut joukkue voi hävitä ottelun

TOPIC 2: `Jos annetaan sukeltamisesta rangaistus, ´rikkovaa´ pelaajaa ei pidä rangaista´

Näkemys 1: Jos pelaaja sukeltaa, ei`rikkovaa´ pelaajaa pidä rangaista

Näkemys 2: Jos pelaaja sukeltaa, rikkova pelaaja on silti voinut tehdä rangaistuksen arvoisen rikkeen ja ansaitsee rangaistuksen

En tiedä onko tällaiselle ketjulle mielestänne tilausta, mutta mielestäni tällaiselle on.

Toivon, että jos ketjulle mielestäsi on oma paikkansa, esittäisit vaihtoehdot esimerkkini mukaisesti. Toki niin, että näkemyksiä saa olla enemmänkin kuin 2, mutta olkoon miniminä se 2.

Jupa

 

[Hupsu]

TOPIC 1:

Jääkiekko-ottelussa paremmin pelannut joukkue voi hävitä ottelun. "Pelaamisella" tarkoitetaan kaikkia pelin osa-alueita, ei pelkästään maalintekoa. Toki lopputulokseen vaikuttaa se, kumpi tekee enemmän maaleja, mutta peliin kuuluu todella paljon muutakin. Pitkässä juoksussa toki paremmin pelannut joukkue voittaa useimmin, mutta yksittäisessä ottelussa sattuma näyttelee suurta roolia. Tästä poliisihallitus on varmaan eri mieltä.

TOPIC 2:

Jos pelaaja sukeltaa, rikkova pelaaja on silti voinut tehdä rangaistuksen arvoisen rikkeen ja ansaitsee rangaistuksen. Tämä on mielestäni ilmiselvää. Esimerkiksi koukkaaminen ei vaadi sitä, että koukattava pelaaja kaatuu jotta tilanne on rangaistava. Jos rangaistava koukkaaminen tapahtuu, mutta koukattu pelaaja yrittää selkeästi myydä tilannetta tuomareille, tottakai molempia voidaan rangaista.

 

[Jupa]

Hyvä startti, kiitos @Hupsu !

Jupa

 

[Glove]

Voihan sen ajatella puolustuksen kautta, vähemmän maaleja päästänyt voittaa.

 

[Jupa]

Voihan sen ajatella puolustuksen kautta, vähemmän maaleja päästänyt voittaa.

Juuri näin. Joskin oman avaukseni tarkoitus oli saada tänne lisää keskustelua näistä kestoaiheista. Eikä pelkästään tästä.

Jupa

 

[vastaantulija]

TOPIC 1
Tämä on ehkä kysymys, mikä kuvastaa kiekkokannattajan persoonaa samalla tavalla kuin kysymys siitä, onko lasi puoliksi täynnä vai tyhjä. Toiset näkee aina vaan tehdyt maalit ja toiset näkee vaan päästetyt maalit.


TOPIC 2
Tästä ymmärrän kyllä, että välillä tilanteessa on selvä rike, jota korostetaan sukeltamalla, jolloin jäähy molemmille on ihan perusteltu, mutta se mikä häiritsee on se, että tämähän on täysin automaatio. Kyllä voi olla myös tilanne, jossa rike on täysin olematon ja oikein olisi antaa vain se kakkonen sukeltamisesta. Ehkä näin joskus tapahtuukin, mutta enpä muista juuri ikinä nähneeni. Peukku tuomarille, jos uskaltaa näin tuomita.

 

[AksornoAilet]

TOPIC 1
Urheilu on lähtökohtaisesti ihmisyksilöiden tai heistä muodostuvien joukkojen (joukkueiden) paremmuuden mittaamista terveellisin ja suhteellisen turvallisin, kunkin urheilulajin säännöissä määritellyin tavoin.

Tästä seuraa, että esimerkiksi jääkiekko-ottelussa paremmuuden ratkaisee sääntöjen määrittelemästi maalien määrät.
Mikään pelin muihin osa-alueisiin nojaava paremmuuden mittari ei voi olla tärkeämpi kuin tehdyt maalit - niin kauan kuin lajin säännöt määrittelevät maalimäärän ratkaisevaksi tekijäksi. Joukkueet varmasti harjoittelisivat eri tavalla ja keskittyisivät toteuttamaan jotain muuta ensisijaista tavoitetta, mikäli säännöissä paremmuuden määrittäväksi tekijäksi olisi nimetty jokin muu kuin maalien määrä.

Ymmärrän sinänsä sekä tilastoniilojen että fanaattisten kannattajien halun selittää peliä muutenkin kuin lopputuloksen kautta, mutta on virheellistä, epärehellistä ja jopa epäkunnioittavaa peliä kohtaan sotkea näihin tarkasteluihin absoluuttinen paremmuus. Kyllä, ottelussa vähemmän maaleja tehnyt joukkue syötti ehkä useamman syötön omalle joukkuetoverilleen, laukaisi ehkä useamman laukauksen tai oli kenties solminut luistimensa taidokkaammin kuin vastustaja. Silti, ottelun päättyessä maalien määrä kertoo sen, kumpi joukkue oli jääkiekon sääntöjen mukaisesti parempi kyseisessä ottelussa.

Satunnaisuus, eli ns tuuri, on lisäksi läsnä jokaisessa jääkiekko-ottelun pienimmässäkin mikrotapahtumassa ja siksi on myös harhaista selittää minkään ottelun lopputulosta sen kautta. Se, että koemme esimerkiksi tolppalaukauksen merkittävämmäksi sattumaa sisältäväksi tekijäksi kuin kiekon pomppaamisen laidasta keskialueella juuri tiettyyn suuntaan, on ajattelumme inhimillisyyttä, eli puutteellisuutta ja harhaa. Todellisuudessa kummassakin tapahtumassa on mukana siihen vaikuttavia sattumia valtava määrä (lähtökohtaisesti kaikki edeltävät sattumat niin kauas menneisyyteen kuin vain haluamme tarkastelua jatkaa), joten mikään yksittäinen tapahtuma ei ole sen enempää sattumanvarainen kuin jokin toinen.

Näin ollen ainoat tilanteet, joissa voi olla perusteltua väittää väärän joukkueen voittaneen ottelun (joka on siis sama kuin väittää paremman hävinneen), ovat niitä, joissa ottelun lopputulokseen on olennaisesti vaikuttanut lajin sääntöjen vastaiset tapahtumat. Tyypillisin tällainen tapahtuma olisi merkittävä tuomarivirhe, jonka vuoksi ottelun maalimäärä ei muodostunut sääntökirjan mukaisesti vaan joltain osin sen vastaisesti.

TOPIC 2
Samassa tilanteessa voi olla kaksi tai useampia rikkeitä.

 

[Jupa]

Hyvä startti keskustelulle, kiitos siitä.

Huomautan silti heti alkuun, että näitä TOPICsja voi tänne kerryttää vaikka 100 ja viittaamalla näihin voidaan filosofoida vapaasti. Avasin nämä 2 TOPICia vain esimerkinomaisesti.

Jupa

 

[Hitsuli]

Yksi näkökulma tähän on myös pelin sisällä tapahtuva vaihtelu ja siihen suhtautuminen. Eli värilasit ja niiden vaikutus pelin ymmärrykseen.

Monesti pelin sisällä tapahtuu painopisteen muutoksia. Esim ensimmäisessä erässä joukkue A määrää pelin virtauksen ja tekee pari maalia. Joukkue B ottaa pelin hallinnan toiseen ja kolmanteen erään ja tasoittaa. Jälkeenpäin Joukkueen A kannattajat toteavat että iskettiin luu kurkkuun ensimmäisessä ja sitten puolustettiin. Joukkueen B kannattajat toteavat, että alettiin pelaamaan vasta toisessa erässä ja vietiin peliä. Molempien joukkueiden kannattajat voivat sanoa oman joukkueensa olleen parempi. Kuuluisat värilasit ovat käytössä molempiin suuntiin.

Toinen asia on tolpat.
Joukkue A: Olisimme voittaneet, mutta tolppalaukaukset eivät menneet sisään.
Joukkue B: Mitkä tolppalaukaukset, ne on sama kuin ohilaukaukset.

Tuomarit ovat oma lukunsa. Esim kommentit, Tuomarit eivät antaneet pelata vs. Vihellettiin vain kuolleet.

Näitähän riittää, mutta ilman niitä keskustelua olisi paljon vähemmän.

 

[-One-]

TOPIC 1

@AksornoAilet avasikin asiaa jo mallikkaasti filosofisesta näkökulmasta. Määritelmällisesti jääkiekossa paremmuuden ratkaisee maalit, joten on virheellistä tässä kontekstissa väittää jotain muuta. Yleensä kuitenkin kun keskustellaan paremmuudesta, kontekstina on myös jatkuva paremmuus tulevaisuudessa, ts. joukkueiden voimasuhteet.

Ottelun lopputuloksen (tehdyt maalit) ennustearvo tulevien pelien ennakoinnissa on tutkitusti pienempi kuin esimerkiksi maalipaikkatilaston. Tästä seuraa, että jos yksittäisen ottelun perusteella haluaa tehdä ennusteita tulevien otteluiden suhteen, kannattaa mieluummin laskea maalipaikkoja kuin maaleja. Jos paremmuus määritelläänkin siten, että parempi voittaa useammin, niin on perusteltua väittää enemmän maalipaikkoja luoneen olevan parempi joukkue.

Kysymys on siis ennen kaikkea paremmuuden määrittelystä. Jos paremmuuden määritelmänä käytetään sitä, mikä ratkaisee voittajan - eli maaleja - niin koko sana on jääkiekkokeskustelussa arvoton. "Parempi voitti" on silloin tautologia, koska se tarkoittaa samaa kuin "enemmän maaleja tehnyt voitti". Mielestäni jääkiekkokeskustelussa hyvällä joukkueella tarkoitetaan sellaista, joka todennäköisesti voittaa paljon. Parempi joukkue voittaa todennäköisesti enemmän kuin joku toinen, ja paras joukkue todennäköisesti eniten.

Jääkiekossa varianssi on monia muita pallopelejä suurempi johtuen mm. pelin nopeudesta ja pienistä maalimääristä. Esimerkiksi koripallossa "parempi" joukkue voittaa paljon useammin kuin jääkiekossa.

 

[Pepper Jack]

Urheilu on lähtökohtaisesti ihmisyksilöiden tai heistä muodostuvien joukkojen (joukkueiden) paremmuuden mittaamista terveellisin ja suhteellisen turvallisin, kunkin urheilulajin säännöissä määritellyin tavoin.

Tästä seuraa, että esimerkiksi jääkiekko-ottelussa paremmuuden ratkaisee sääntöjen määrittelemästi maalien määrät.
Mikään pelin muihin osa-alueisiin nojaava paremmuuden mittari ei voi olla tärkeämpi kuin tehdyt maalit - niin kauan kuin lajin säännöt määrittelevät maalimäärän ratkaisevaksi tekijäksi. Joukkueet varmasti harjoittelisivat eri tavalla ja keskittyisivät toteuttamaan jotain muuta ensisijaista tavoitetta, mikäli säännöissä paremmuuden määrittäväksi tekijäksi olisi nimetty jokin muu kuin maalien määrä.

Onko näin? Määritelläänkö urheilu todella paremmuuden mittaamiseksi? Jos näin on, käytetään siihen aivan surkeita keinoja, kun mukana on turnauksia ja pudotuspelejä ja otoskoot ovat osassa lajeista runkosarjassakin hyvin pieniä. Omasta mielestäni urheilu on kilpailua jossa haetaan voittajaa. Paremmuus on aivan toissijainen asia joka auttaa voittamaan, muttei todellakaan ole voittamisen synonyymi, vaikka miten täällä yritetään niin väittää.

Edelleen maalien määrät ratkaisevat vain voittajan. Koko muukin kappale lähtee siitä että voittaja ja parempi olisivat jostain kumman syystä synonyymeja. Kappale myös ampuu sinun näkemystäsi jalkaan, sillä niinhän joukkueet juuri tekevät. Pelistä etsitään puutteita kehitettäväksi eri osa-alueilta, jotta olisivat seuraavalla kerralla parempia. On aivan sama mikä ottelun lopputulos oli. Paremmuuden arviointi on valmentajille elintärkeä tapa kehittää joukkuetta menestymään myös tulevissa otteluissa. Myös voittava vedonlyönti pohjautuu paremmuuden arviointiin.

Ymmärrän sinänsä sekä tilastoniilojen että fanaattisten kannattajien halun selittää peliä muutenkin kuin lopputuloksen kautta, mutta on virheellistä, epärehellistä ja jopa epäkunnioittavaa peliä kohtaan sotkea näihin tarkasteluihin absoluuttinen paremmuus. Kyllä, ottelussa vähemmän maaleja tehnyt joukkue syötti ehkä useamman syötön omalle joukkuetoverilleen, laukaisi ehkä useamman laukauksen tai oli kenties solminut luistimensa taidokkaammin kuin vastustaja. Silti, ottelun päättyessä maalien määrä kertoo sen, kumpi joukkue oli jääkiekon sääntöjen mukaisesti parempi kyseisessä ottelussa.

Taas sekoitetaan asioita keskenään. Ihmiset kuvittelevat vain paremman ansaitsevan voittaa ja pyrkivät siitä syystä yksinkertaistamaan näkemystään urheilusta. Joukkue voi aivan hyvin ansaita voiton, vaikkei ollutkaan parempi. Kun ymmärretään se, päästään minusta eroon puheista epärehellisyydestä ja huonosta häviämisestä. Säännöissä ei muuten taideta mainita paremmuutta kertaakaan, joten väitteesi on yksinkertaisesti virheellinen.

"Kaksi joukkuetta kilpailee ottelussa maalinteossa. Joukkue, joka tekee enemmän maaleja, julistetaan voittajaksi."
Näin lukee oikeasti jääkiekon säännöissä.

Satunnaisuus, eli ns tuuri, on lisäksi läsnä jokaisessa jääkiekko-ottelun pienimmässäkin mikrotapahtumassa ja siksi on myös harhaista selittää minkään ottelun lopputulosta sen kautta. Se, että koemme esimerkiksi tolppalaukauksen merkittävämmäksi sattumaa sisältäväksi tekijäksi kuin kiekon pomppaamisen laidasta keskialueella juuri tiettyyn suuntaan, on ajattelumme inhimillisyyttä, eli puutteellisuutta ja harhaa. Todellisuudessa kummassakin tapahtumassa on mukana siihen vaikuttavia sattumia valtava määrä (lähtökohtaisesti kaikki edeltävät sattumat niin kauas menneisyyteen kuin vain haluamme tarkastelua jatkaa), joten mikään yksittäinen tapahtuma ei ole sen enempää sattumanvarainen kuin jokin toinen.

Näin ollen ainoat tilanteet, joissa voi olla perusteltua väittää väärän joukkueen voittaneen ottelun (joka on siis sama kuin väittää paremman hävinneen), ovat niitä, joissa ottelun lopputulokseen on olennaisesti vaikuttanut lajin sääntöjen vastaiset tapahtumat. Tyypillisin tällainen tapahtuma olisi merkittävä tuomarivirhe, jonka vuoksi ottelun maalimäärä ei muodostunut sääntökirjan mukaisesti vaan joltain osin sen vastaisesti.

Tottakai joihinkin yksittäisiin tapahtumiin liittyy enemmän sattumaa kuin toisiin. Sen pitäisi olla kaikille itsestään selvää, että kun epävarmuustekijöiden määrä lisääntyy, liittyy siihen enemmän sattunnaisuutta. Kirjoitat kuin kaikki pienet sattumat johtaisivat juuri tiettyyn tapahtumaketjuu ja vain ja ainoastaan siihen tapahtumaketjuun. Todellisuudessa kyseessä on vain yksi mahdollinen tapahtumaketju lukemattomasta määrästä muita mahdollisuuksia.

Minusta on kumma ettei sattuman roolia arvosteta. Olisiko sattumaa olemassa ollenkaan, jos se ei näyttelisi roolia ottelun lopputuloksen kanssa?

@AaTee

 

[Pepper Jack]

Määritelmällisesti jääkiekossa paremmuuden ratkaisee maalit, joten on virheellistä tässä kontekstissa väittää jotain muuta.

Vaan kun näin ei ole.

"Kaksi joukkuetta kilpailee ottelussa maalinteossa. Joukkue, joka tekee enemmän maaleja, julistetaan voittajaksi."

 

[AksornoAilet]

Vaan kun näin ei ole.

"Kaksi joukkuetta kilpailee ottelussa maalinteossa. Joukkue, joka tekee enemmän maaleja, julistetaan voittajaksi."

Ja kilpailussa on määritelmällisesti tarkoitus selvittää...?

Jollei nimenomaan voittaja ole parempi, mikä sitten? Ja jos mielestäsi esim jääkiekko-ottelun sisällä on tapahtumia joiden perusteella voidaan nimetä toinen joukkue paremmaksi kuin toinen, miten tämän perustelet? Miksi jokin muu tilastofakta mittaisi paremmuutta enemmän kuin voittajuuden (eli paremmuuden) määritelmäksi valittu maalimäärä?

Wikipediasta:
”Kilpaurheilulle tyypillistä on yksilön tai joukkueen taidoissa tai ylivertaisuudessa kilpaileminen.”

On tosiaan myös tärkeää huomata aikajänteen vaihtelut. Hävinnyt joukkue oli huonompi kyseisen 60 minuuttisen aikana. Tuloksen takaa voi olla mahdollista löytää tapahtumia, jotka kenties ennustavat jossain määrin tulevaa. Nämä ennusteet eivät tokikaan muuta tapahtuneen voimasuhteita päälaelleen.

 

[Pepper Jack]

Ja kilpailussa on määritelmällisesti tarkoitus selvittää...?

Voittaja? Kilpailu syntyy, kun vähintään kaksi osapuolta pyrkivät saavuttamaan jotain samaa, jonka vain yksi osapuolista voi saavuttaa. Miksi kilpailussa pyrittäisiin selvittämään yhtään mitään muuta?

Jollei nimenomaan voittaja ole parempi, mikä sitten? Ja jos mielestäsi esim jääkiekko-ottelun sisällä on tapahtumia joiden perusteella voidaan nimetä toinen joukkue paremmaksi kuin toinen, miten tämän perustelet? Miksi jokin muu tilastofakta mittaisi paremmuutta enemmän kuin voittajuuden (eli paremmuuden) määritelmäksi valittu maalimäärä?

Wikipediasta:
”Kilpaurheilulle tyypillistä on yksilön tai joukkueen taidoissa tai ylivertaisuudessa kilpaileminen.”

On tosiaan myös tärkeää huomata aikajänteen vaihtelut. Hävinnyt joukkue oli huonompi kyseisen 60 minuuttisen aikana. Tuloksen takaa voi olla mahdollista löytää tapahtumia, jotka kenties ennustavat jossain määrin tulevaa. Nämä ennusteet eivät tokikaan muuta tapahtuneen voimasuhteita päälaelleen.

Paremmuushan on abstrakti käsite. Paremmuuden voi määritellä voittamisen todennäköisyyden kautta. Esimerkiksi jääkiekossa, eksakti paremmuuden määrittäminen on tietenkin mahdotonta. Sitä voi kuitenkin arvioida erilaisin keinoin, niin näköhavainnoin kuin tilastoin.

Jollei väitä ettei sattuma ole osa jääkiekkoa ja ottelua (eli siis olemassa ollenkaan), päädytään kysymykseen voiko sattuma määrittää paremmuuden? Asia jolla ei ole tekemistä pelin kulun tai pelaajien taidon kanssa määrittäisi sen kuka on parempi. Minusta se jos mikä olisi epärehellistä, -kunnioittavaa ja -reilua.

 

[Rod Weary]

Ei sotketa asioita. Kuten @Pepper Jack edellä kertoi, paremmuus on abstrakti käsite. Ei peleissä haeta parasta, vaan voittajaa. Voittaja on helppo määritellä. Mennään vain sääntökirjan mukaan ja pelin lopuksi katsotaan tulostaulua. Jos aletaankin etsiä paremmuutta, pitää ottaa muitakin kriteereitä mukaan kuin tehdyt maalit. Eli kumpaa tässä nyt haetaan?

 

[Jupa]

Tännehän saatiin loistava keskustelu jo näistä 2 TOPICista.

Uskaltaisin ainakin Kärppien, Tapparan ja JYPin riveistä löytyvän paljon ymmärrystä sille, että jossain kohtaa ’väärin voitettu’ -teema alkaa hiukan liikaa toistua puheissa ja siksi ärsyttää.

Siihen keskusteluun tämä ’parempi hävisi’ -keskustelu alkaa löytyä ja sitten siitä väännetään.

Mutta tämä ketju saattaakin sopia tähän erinomaisesti eli kun näitä TOPICeja syntyy, niin tänne vaan, kuitenkin palstan sääntöjen puitteissa.

Jupa

 

[AksornoAilet]

Jos keskustelussa on osapuolia, joiden mielestä voittaminen (ottelun, ottelusarjan, runkosarjan, mestaruuden) ei ole urheilussa synonyymi paremmuudelle, on keskustelu heidän kanssaan turhaa.

Edelleen nämä samat osapuolet voisivat pysähtyä pohtimaan urheilun syvintä olemusta. Tällainen ”voittaminen ei ole paremmuutta” -saivartelu vie keskustelua tilanteeseen, jossa paremmuus katoaa joksikin universaaliksi hyveeksi tai lakkaa kokonaan olemasta.

Jos halutaan mennä tuohon maisemaan, katoaa samalla kaikki sisältö väitteestä ”parempi hävisi”, virheellisestä, vaikka yleisestä, väitteestä, josta keskustelu käynnistyi.

Keskustelun lähtökohdan kannalta on siis oleellisen tärkeää, että hyväksytään urheilukilpailun mittaavan paremmuutta kunkin lajin säännöissä määritellyllä tavalla. Jos tämä on jonkun mielestä liikaa vaadittu, voi hän oksentaa kaikki muutkin argumenttinsa suoraan pyttyyn.

Oliko Usain Bolt olympiakultaa voittaessaan paras finaaliin osallistuneista? Vihje: oli.

 

[Pepper Jack]

Jos keskustelussa on osapuolia, joiden mielestä voittaminen (ottelun, ottelusarjan, runkosarjan, mestaruuden) ei ole urheilussa synonyymi paremmuudelle, on keskustelu heidän kanssaan turhaa.

Taidat olla sinä se, jonka kanssa keskustelu on turhaa.

Edelleen nämä samat osapuolet voisivat pysähtyä pohtimaan urheilun syvintä olemusta. Tällainen ”voittaminen ei ole paremmuutta” -saivartelu vie keskustelua tilanteeseen, jossa paremmuus katoaa joksikin universaaliksi hyveeksi tai lakkaa kokonaan olemasta.

Minusta se on juuri urheilun syvintä olemusta löytää sieltä ne kaikki osa-alueet ja katsoa jotain muutakin kuin tulosta. Miten niin? Eikö sana parempi menetä merkityksensä juuri silloin, kun se selviää vasta summerin soidessa ja kauden päätyttyä. Ollen vielä synonyymi sanan voittaja kanssa, mitä se ei sanojen määritysten mukaan ole. Ja mitä keskustelua se enää edes on, jos vain todetaan voittajan olleen aina paras.

Keskustelun lähtökohdan kannalta on siis oleellisen tärkeää, että hyväksytään urheilukilpailun mittaavan paremmuutta kunkin lajin säännöissä määritellyllä tavalla. Jos tämä on jonkun mielestä liikaa vaadittu, voi hän oksentaa kaikki muutkin argumenttinsa suoraan pyttyyn.

Playoffs-otteluihin selviytyy runkosarjan 10 parasta joukkuetta.

Playoffsien 1. kierroksella runkosarjan seitsemänneksi sijoittunut joukkue kohtaa sijalle 10 sijoittuneen joukkueen. Toisessa otteluparissa kohtaavat sijoille 8 ja 9 sijoittuneet joukkueet. Ottelusarjat pelataan paras kolmesta -järjestelmällä eli kaksi voittoa ottanut joukkue selviytyy neljännesfinaaleihin.

Neljännesfinaaleissa otteluparit muodostetaan seuraavasti:

• Runkosarjan 1. - 1. kierrokselta jatkoon mennyt, runkosarjassa heikommin sijoittunut joukkue
• Runkosarjan 2. - 1. kierrokselta jatkoon mennyt, runkosarjassa paremmin sijoittunut joukkue
• Runkosarjan 3. - Runkosarjan 6.
• Runkosarjan 4. - Runkosarjan 5.

Ottelusarjat pelataan paras seitsemästä -järjestelmällä eli neljä voittoa ottanut joukkue selviytyy semifinaaleihin.

Semifinaaleissa otteluparit määräytyvät jälleen runkosarjasijoitusten mukaan. Parhaiten sijoittunut kohtaa heikoimmin sijoittuneen.

Ottelusarjat pelataan paras seitsemästä -järjestelmällä eli neljä voittoa ottanut joukkue selviytyy finaaleihin, hävinneet pelaavat yksiosaisen pronssiottelun.

Finaalisarja pelataan paras seitsemästä -järjestelmällä eli neljä voittoa ottanut joukkue voittaa Suomen mestaruuden.

Liigan kilpailusäännöissä toki mainitaan pariin kertaan sana paras. Siellä ei puhuta kuitenkaan paremmuuden mittaamisesta. Minusta tuota sanaa käytetään enemmänkin ymmärrettävämmän muodon ja tottumuksen vuoksi. On muutenkin saivartelua ottaa kilpailusäännöt raamatuksi, sillä jopa siellä voidaan käyttää sanaa virheellisesti.

 

[Nelfor]

Oliko Usain Bolt olympiakultaa voittaessaan paras finaaliin osallistuneista? Vihje: oli.

Niin oli, mutta tässä tullaankin sitten lajikohtaisiin eroihin. Mitä yksinkertaisempi laji, sitä todennäköisemmin voittaja on se, joka on suorittanut paremmin. Jääkiekko on kuitenkin sen verran moniulotteinen laji, että kokonaisvaltaisesti parempi joukkue voi yksittäisiä otteluita hävitä.

Äärimmäisen kärjistetty esimerkki, joka ei pohjaudu mitenkään todellisiin tapahtumiin, vaan on tarkoitettu tuomaan esille pointtia: Jos jääkiekko-ottelussa toinen osapuoli hallitsee läpi pelin kenttätapahtumia täysin ja on lopussa 5-0 johdossa, mutta sitten kyseisen joukkueen maalivahti päättääkin hoitaa oman pitkävetolappunsa mukaisesti homman kuntoon ja päästää kuusi maalia, niin onko tuo ilmaisten maalien turvin voiton saanut joukkue ollut kokonaisvaltaisesti parempi? Aivan, ei ole.

Ehkä tuo ääriesimerkki on joillekin liikaa, mutta pointti siitä pitäisi silti käydä selväksi. Yksittäisiä maaleja voi mikä tahansa joukkue saada aikaiseksi puolivahingossa (tai jopa täysin vahingossa), jolloin se voi voittaa ottelun, vaikka olisi kenttätapahtumiin peilaten ollut huonompi osapuoli. Pitkässä juoksussa toki paremmin pelaava joukkue voittaa selvästi useammin.

 

[AksornoAilet]

Jos jääkiekko-ottelussa toinen osapuoli hallitsee läpi pelin kenttätapahtumia täysin ja on lopussa 5-0 johdossa, mutta sitten kyseisen joukkueen maalivahti päättääkin hoitaa oman pitkävetolappunsa mukaisesti homman kuntoon ja päästää kuusi maalia, niin onko tuo ilmaisten maalien turvin voiton saanut joukkue ollut kokonaisvaltaisesti parempi?

Kyllä on.

 

[HJL]

Mahtava ketju. Valitettavasti parin päivän sisällä tämä on täysin lukukelvotonta juupas-eipäs -kiukuttelua.

Mutta jatkakaa toki!

 

[Rod Weary]

Parhaat valitaan kauden jälkeen gaaloissa. Voittajia ei valita, ne vain todetaan. Putkiaivoille tämä ei mene kaaliin.

 

[vastaantulija]

Jääkiekon filosofiaanhan kuuluu aika oleellisesti se, että jos taululla ei ole ottelun päättyessä vähintään 8-1, niin ottelun voittajan on ratkaissut hävinneen joukkueen tekemät virheet. Ja kyllä siinä 8-1 pelissäkin on todennäköisesti pelin suunta määräytynyt niiden häviäjän tekemien virheiden seurauksena.

Hyvänä kakkosena pelin voittajan ratkaisee sitten tuomaritoiminta

Jos kumpikaan noista ei ole ratkaissut, niin sitten se on voittajajoukkueen joku yksittäinen pelaaja, jolla osui kaikki taivaankappaleet tässä pelissä kohdalleen. Yleensä maalivahti.

 

[Jupa]

Jääkiekon filosofiaanhan kuuluu aika oleellisesti se, että jos taululla ei ole ottelun päättyessä vähintään 8-1, niin ottelun voittajan on ratkaissut hävinneen joukkueen tekemät virheet. Ja kyllä siinä 8-1 pelissäkin on todennäköisesti pelin suunta määräytynyt niiden häviäjän tekemien virheiden seurauksena.

Hyvänä kakkosena pelin voittajan ratkaisee sitten tuomaritoiminta

Jos kumpikaan noista ei ole ratkaissut, niin sitten se on voittajajoukkueen joku yksittäinen pelaaja, jolla osui kaikki taivaankappaleet tässä pelissä kohdalleen. Yleensä maalivahti.

Kiitos, toit tässä lisää uusia pointteja pöytään. Näinhän se menee. Lisäisin listalle vielä "tiukka treenijakso kesken kautta" -argumentin, jonka voi myös arpoa selitysten bingosta mukaan.

Jupa

 

[Orava]

Jääkiekon koko ideahan on se, että tehdään ottelussa enemmän maaleja, kuin vastustaja. Tähän saa käyttää kaikkia säännöissä mainittuja keinoja. Se kumpi tässä onnistuu paremmin on ollut siinä ottelussa parempi joukkue. Toki voi olla tilanteita, joissa syntyy tuomarivirhe tai "kenttämestarin erikoinen", jolloin huonompikin voi voittaa.

Kun puhutaan huonosta maalivahtipelistä, jonka johdosta joukkue häviää, niin pitää ymmärtää että jääkiekossa maalivahtipelin merkitys on poikeuksellisen suuri. Maalivahtikin on kuitenkin osa joukkuetta ja tällöin huono maalivahtipeli johtaa huonompaan joukkueeseen. Myös vastustajan hyökkääjät saattavat olla parempia maalinteossa, jolloin he eivät tarvitse yhtä montaa tai yhtä hyviä maalipaikkoja.

Ottelun jälkeen voidaan kuitenkin keskustella siitä, että kumpi oli pelillisesti parempi, eli hallitsi kenttätapahtumia enemmän läpi ottelun. Usein pelillisesti parempi joukkue koetaan paremmaksi, jolloin vähätellään maalivahtipelin ja maalintekotaidon merkitystä.