Johnny Gaudreaun mailan flex on 55.Zdeno Charan maila on 77 tuumaa pitkä ja sen flexi on 150.
Johnny Gaudreaun mailan flex on 55.Zdeno Charan maila on 77 tuumaa pitkä ja sen flexi on 150.
En löytänyt varsinaista tietovisa-ketjua, josta voisin varmistaa yhden "turhan tiedon". Joten kysytään täällä.
Ketkä ovat voittaneet sekä SM-liigan että Stanley Cupin? Tuli mieleen E.Perrin, T.Thomas ja B.Rafalski, mutta mietin onko muitakin?
Jere Lehtinen: TPS 1994-95 / DAL 1998-99Ketkä ovat voittaneet sekä SM-liigan että Stanley Cupin? Tuli mieleen E.Perrin, T.Thomas ja B.Rafalski, mutta mietin onko muitakin?
No, ei välttämättä tärkeämpi, mutta voittomaali siksi, että voittaneella joukkueella on sen turvin ratkaiseva maalin ero vastustajaan, minkä perusteella ottelun voittaja määritetään.Voittomaaleista vouhkaaminen on turhuuden turhuutta. Poikkeuksena voittomaalit tyyliin Kaapo Kakko nuorten MM-finaalissa ym. merkitykselliset voittomaalit. Mutta voittomaaleista ei kuuluis mainita mitään silloin, kun niillä ei ole erityistä merkitystä voittamisen kannalta. Jos joku perustelee minulle, millä lailla 2-1 maali 1. erän 17. minuutilla on tärkeämpi kuin 1., 3. 4. 5. tai kuudes maali 6-1 päättyneessä matsissa, saa konjakkipullon..
Tässä viestissä ei ole kyllä päätä eikä häntää.
Lisäksi tuo, että Liigan sivuilla näkyvä pelaajan huippunopeus korreloisi yleisesti nopeuteen on kyllä niin puppua kuin olla ja voi. Ja vaikka näin olisikin niin huippunopeus on ensisijaisen tärkeää ehkä pikaluistelijoille, mutta lajissa nimeltä jääkiekko ovat räjähtävyys, lähtönopeus ja suunnanmuutokset ne ensisijaiset hyvän luistelijan kulmakivet.
Voin sieluni silmin kuvitella sellaisen luisteluharjoitustilanteen, jossa näitä kaikkia ominaisuuksia täytyy hyödyntää. Leskinen tulee puolivaloilla huikeaa teränkäyttöään ja kehonhallintaansa käyttäen joku neljä sekuntia ennen Petrelliä perille, ja Lennu hihkaisee viivan yli päästyään räkä poskella wisehockey -taululle katsellen, että ”Hei jätkät, mulla olikin kovin huippunopeus!”
Sun panoksesi muutenkin näillä muutamalla osaavalla viestilläsi tähän nopeuskeskusteluun pistää kyllä naurattamaan. Vähintäänkin erikoisia ajatuksia ja lähestymistapoja — mutta kuten vanhan talon isäntä tiesi sanoa; kukin tavallaan.
Naureskellaas lisää jääkiekon luistelunopeuksille.
En nyt jaksa saivarella siitä, otinko kantaa alkuperäisen kirjoittajan väitteeseen Ramun hitaudesta, vai pelinopeudesta.
Ottaessasi esiin hyvän luistelijan kulmakivet, ja @Pepper Jack todetessa " Pelissä tulee harvoin tilanteita, joissa on aikaa kiihdyttää lähelle omaa huippunopeutta, joten on aivan turhaa käyttää tätä tilastoa selvittämään kuka pystyy luistelemaan toista nopeammin. " jäin itsekin miettimään sitä, kuinka olennainen tuo huippunopeus on ja paljonko sitä käytetään. Liigan tilastoinnissa luistelusta kerrotaan vain matkat ja huippunopeus, mutta ei kiihtyvyyttä tai keskinoeuksia.
Lätkää on tutkittu tieteellisestikin Suomessa paljon.
Martinmäki, Samu 2010. Jääkiekkoilun lajianalyysi: kehittyykö A-juniorista ammattilainen? Valmennus- ja testausoppi. Valmentajaseminaari. VTEA008. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 91 sivua.
Urheilututkimukset.fi
www.urheilututkimukset.fi
Tutkimuksessa mainitaan A-junnujen sen aikaisista nopeuksista:
"Parhaimmat luistelijat voivat saavuttaa 8 m/s (28.8 km/h) nopeuden pelkästään neljän potkun jälkeen. Jääkiekkoilija liikkuu valtaosan vaihdon ajasta (jopa 40 %) kentällä kevyillä tai keskitason nopeuksilla
(liukuen kahdella jalalla tai luistellen). Kovan intensiteetin luistelua pelaaja käyttää vain harvoin pitääkseen yllä vauhtiaan tai ollakseen pelattavana. Pelaajan keskimääräinen luisteluvauhti on ottelun aikana 227m/min, eli 3,8 m/s (13,62 km/h). "
Tässä oleellista on, että paikaltaan lähtien jo neljällä potkulla saavutettiin kaksinkertainen nopeus keskiarvoon nähden.
Lari joutsenlahti on todennut, että Liigapelaajan pitäisi päästä huippunopeuteensa kolmella luistelupotkulla!
Liiga on avannut 2018 keskinopeuksia tuossa artikkelissa:
Tiesitkö nämä älykiekkojärjestelmän tarjoamat faktat – ahkerin luistelija, nopein luistelija, kovin laukaus…
Liigan älykiekkojärjestelmä toimii tällä kaudella Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Järjestelmä tarjoaa valtavan määrän tietoa joukkueista ja sen pelaajista. Kokosimme Liigan verkkosivuille mielenkiintoisimmat nostot datamassasta.liiga.fi
Luistelunopeus / keskiarvo
Alexandre Texier, KalPa 17,90 km/h
Henri Kanninen, KooKoo 17,72 km/h
Anton Lundell, HIFK 17,59 km/h
Teemu Engberg, HIFK 17,41 km/h
Juha Jääskä, HIFK 17,39 km/h
Luistelunopeus / keskiarvo yksittäisessä ottelussa
Radek Koblizek, Kärpät 19,0 km/h
Anton Lundell, HIFK 18,5 km/h
Rasmus Kupari, Kärpät 18,3 km/h
Juha Jääskä, HIFK 18,2 km/h
Eetu Koivistoinen, Lukko 18,0 km/h
Noista nimistä poimin Jääskän ja Lundellin, koska ovat 'omia'.
Jääskä on 35,89 huippunopeudellaan Liigan 175, ja Lundellin 35,29 riittää sijalle 226. Ja molemmat ovat siis viime vuonna mitattu keskinopeudeltaan viiden nopeimman joukkoon, eli hyvään keskinopeuteen ei tarvita kärjen huippunopeutta, mutta ei tuosta hyvästä huippunopeudesta taida varsinaista haittaakaan pelissä olla.
Kyllähän se menee miljoona rikki kun tuolta puuttuu kaikki pienimmät junnut. IIHF:n selvityksen mukaan jääkiekkoilijoita oli vuonna 2017 1563749 kpl.Mahtava ketjunosto, tulee käyttöön.
Juuri tänään töitä vältellessäni selailin eliteprospectsia ja huomasin vasemmasta yläkulmasta, että järjestelmän tietokannasta löytyy 988 525 pelaajaa. Herranen aika tuo on paljon hokijätkiä ja -mimmejä ja kohta menee jo miljoona rikki. Hienoa työtä on tehnyt eliteprospectsin kaverit lätkän eteen ja tuostakin harrastuksesta on ammatti tainnut kasvaa ainakin jokuselle tekijälle. Hattu päästä kyseisen sivuston pyörittäjille.
Ei sitä heti uskoisi, että omia junnuaikojen III-divaristatseja voi hakea samalta sivulta maailman kaikkien aikojen parhaiden kiekonpelaajien tilastojen kanssa.