Legendaarista oli se, kun Martti Vainio oli tankannut keväällä verta ja sitten huhtikuussa Rotterdamin kisan yhteydessä kärynnyt, mutta käry salattiin. Sen kevään aikaista verta oli tankattu ennen Losin kisoja, niin käryhän se kävi uudelleen. Aivan hemmetin nerokasta toimintaa. Toki, kun urheilija puhuu, niin vastuu siirtyy kuulijalle, että sikäli en mene varmuudella sanomaan, että se meni noin, kuten Vainio on itse myöhemmin kertonut.
Mutta siis itse aiheesta. On erittäin yleistä, että yleisurheilupiireissä - ja erityisesti juoksupiireissä - inhotaan jääkiekkoa. Siis varsinkin kommunistiseurojen puolella näkyy erittäin runsaasti jääkiekkoilun näkemistä pelkkänä pahana. Jääkiekko on pahaa urheilua, koska se on suosittua. Jääkiekko on pahaa, koska siitä saa rahaa eikä tarvitse kituuttaa. Sivumennen sanoen, suurin osa suomalaisurheilijoistahan elää opintotuella, asumistuella ja opintolainalla. Jääkiekkoilija ei elä, ja on siksi paha. Jääkiekkokatsomoissa jopa viihdytään eikä palella vesisateessa, pakkasessa tai olla hyttysten keskellä ties missä. Kun jääkiekkokatsomossa juodaan pelin aikana kaksi olutta, on jääkiekko pahaa, koska urheilutapahtumassa juopotellaan.
Hirveintä on kuitenkin se, jos katsoja tykkää seurata jääkiekkoa jopa niin paljon, että innostuu kannustamaan. Sellaista katsotaan kommunistiyleisurheilupiireissä paheksuvasti ja samalla muistetaan oma erinomaisuus älykkäänä yleisurheilun - ja varsinkin kestävyysjuoksun - seuraajana.