Isohan se on, mutta ei kiitos!

[tant gredulin]

Kuinka olen voinut unohtaa! Inhokkieni inhokin, steriileistä steriileimmän, pilpalipelleistä sen pileimmän: Dire Straits. Ei särmää, ei karismaa, eikä anna minulle millään osa-alueella yhthään mithään.

 

[Stolk-2]

Madonna ja seuraajat - Mikä Madonnan, Speassien, Aquleirojen ja monien muitten musiikisssa on ainutlaatuista? Seksi myy ilmeisesti, mutta miksi mennä katsomaan lipsynccausta? Sama koskee miespuolisia esiintyjiä.

Räppi - Suurin osa on sitä ihteään. Samaa biittiä ja melkein samaa sanoitusta alusta loppuun. Mikä tekee P. Diddystä neron, joksi media hänet leimaa? Vanhojen hittien sämppläystä. Poikkeuksia on tietenkin, kuten Cypress Hill, Busta Rhymes jne.

Nyky punkki. Se mitä MTV:llä pyörii. Samaa mieltä olen kuin rapistäkin. Miten nämä eroavat toisistaan?

80-luvun todellinen sukkahousu hevi. Siis europet, poisonit, wingerit, bonjovit ja muut otsonikehän tuhoajat. Lälly balladit ja teinien huudatus biisit. Siinä syy puolustamaan kuolemantuomiota.

Minäkään en ymmärrä Brucen mollausta. En kuuntele häntä jatkuvalla syötöllä, mutta en näe hänen kappaleittensa olevan samanlaisia. En myöskään ymmärrä Maidenin mollausta. Rumia sukkahousumiehiä. Sanoitukset ovat muka tyhmiä?!? Jos järkeviä hevisanoituksia pitää etsiä, niin maiden on se ensimmäinen bändi joka tulee mieleen. Maidenin laulujen takana on yleensä joku teema kuten esimerkiksi Paschendale taistelu ensimmäisessä maailmansodassa. Jos tyhmiä sanoituksia pitää etsiä, niin miten olisi Ronnie James Dio. Jokaiseen kappaleeseen pitää liittää lohikäärme, sateenkaari ja muita kliseitä. Pidän Diosta, mutta sanoitukset eivät oikein ole mensan jäsenen tekemiä.

 

[Maple Leaf]

Viestin lähetti Stolk-2
80-luvun todellinen sukkahousu hevi. Siis europet, poisonit, wingerit, bonjovit ja muut otsonikehän tuhoajat. Lälly balladit ja teinien huudatus biisit. Siinä syy puolustamaan kuolemantuomiota.

Scorpions. Niin sanottu rockyhtye, jonka koko tuotanto on rockin antiteesi. Hyi helvetti.

 

[wade]

Itseäni hymyilyttää nuo suu vaahdossa esim. Brucea ja pink flåydiä puolustelevat Dave yms:t.
Sitten isoon ääneen lytätään esim. minut tyhmäksi ,koska en ole jostain asiasta samaa mieltä?
Tämä on käsittääkseni keskustelu ja myöskin mielipide palsta?
Pahoitteluni mikäli olen väärässä, koska silloin itsekkin voisin alkaa haukkua ihmisiä jotka eivät pidä esim. Kissistä!
Tähän laitan kuitenkin vain Paul Stanleyn toteamuksen: If you hate us that's great if you love us that's allright too but if you're in the middle get out!
Eli itseäni ei haittaa se mitä muut ajattelevat lempimusiikistani ja edelleen pysyn kannassani Brucesta ja Pink flåydistä.
Molemmat yksitoikkoista, turhaa ja vitun tylsää sekä radiosoiton perusteella lähes yhden hitin ihmeitä.
Ainiin Maidenin haukkujille myös : te ette vaan ymmärrä.

 

[mekabyte]

Viestin lähetti wade
radiosoiton perusteella lähes yhden hitin ihmeitä.

Oon tätä ketjua lueskellu suuren hämmennyksen vallassa kunnes ylläoleva teksti valaisi mulle koko ketjun olemuksen. Siis jos radiosta tulee vaan se yks biisi, niin artisti/bändi on yhden hitin ihme. No ei ole ihme näillä nykyisillä radiokanavilla.

 

[Eddie]

click click

 

[Eddie]

Viestin lähetti Ossi
Käsitätkö itse, kuinka suuri ristiriita noihin kahteen kirjoittamaasi kappaleeseen (poistin idioottimaisuudet lainauksesta) sisältyy? Brucen puolustelijat ottavat itseensä arvostelusta, mutta Iron Maidenin haukkujat ovat väärässä?

Käsitit minut väärin. Olen seurannut ketjua aiemmin ja ihmetellyt perusteluita iron maidenin paskuudesta, mutten ole niistä välittänyt, koska ei tällaisessa ketjussa kannata. Sitten vain kerroin että maiden on minun suurin suosikki ja yhden esimerkin huonosta perustelusta bändin paskuudeksi, joka on pistänyt silmään. Tuossakin kyseessä olisi voinut olla mikä tahansa bändi. Meinaan vain, etteikö ole aika kummallista arvioida musiikkia soittajien ulkonäön perusteella? Minä ainakin kuuntelisin pelkkiä naislaulajia.. niitä, joilla on parhaat persukset ja uhkeimmat povet. get it?

Siinä ainoastaan oletin kirjoittajan olevan väärässä, kun väitti mm. Iron Maidenin sanoja noloiksi. Epäilenpä ettei edes ole niitä isommin lukenut.. sen ristiriidan myönnän.

 

[Dave]

Viestin lähetti wade
radiosoiton perusteella lähes yhden hitin ihmeitä.

Your Honour, I rest my case.

Ja minulle ainakin on ihan sama kuka diggailee Brucea ja kuka ei. Tuskin hän edes mitään puolusteluja kaipaakaan, suosittu mies. Järkikin sanoo että yhtä muusikkoa eivät kaikki voi diggailla, eli missään tapauksessa Brucen tai minkään muunkaan diggailu ei ole mikään älykkyystesti. Se vaan hymyilyttää, miten jotkut jaksavat näin palavasti vihata jotain artistia. Sekin vielä menisi, mutta sitten kun aletaan valheita levittelemään, niin ei iske enää. Tosiaan näitä "yhden hitin ihme" -jollotuksia. Ruotsalainen å:kin oli jo saatu mukaan, kuinka liikuttavaa. Ja kun tyhmä toimii tyhmästi, hän tietysti loukkaantuu kun siitä vittuillaan. Vanha kaava, aina yhtä hauska.

Kumma juttu miten Genesis on jäänyt vielä kokonaan mollaamatta. Sekinhän nyt on semmoinen iljettävä 80-luvun hittimaakari koko bändi. Entäpä sitten Yes, sehän se vasta onkin yhden hitin ihme jos mikä. Vinkkinä vain huonomuistisille.

 

[Näkkäri]

Viestin lähetti wade
radiosoiton perusteella lähes yhden hitin ihmeitä.

Heh, tää oli taas wadelta aivan huikea veto. Enpä ole hetkeen tuntenut näin suurta myötähäpeää kuin tämän lauseen vuoksi. Mahtavaa, näitä lisää!

Mun mielestä radiosoiton perusteella ainakin Elvis on ihan paskaa. Ainakin todella yksitoikkoista kamaa se äijä suoltaa...heh..

 

[MarkusMaggot]

Kokeillaanpa miettiä jotain:

Monien mainitsemat Radiohead ja U2 ovat myös minulle jollain tapaa orkestereita joiden ilmaisu ei ole avautunut. Todennäköisesti kumpikin tekee jotain oikein kerta myyntiluvut ovat ihan kohtuulliset. Johtunee siis minusta tämä aukenemattomuus.

Myös raskaampaa musiikkia kuluttavana täytyy vetää yllätyskortti mukaan, Pantera. Vaikka bändi on arvossa monien metallin ystävien keskuudessa en vain koskaan ole oppinut pitämään orkesterista, tokihan muutama ihan hyväkin biisi löytyy mutta jotenkin tulee vastenmielinen tunne aina kun joku soittaa ko. bändin levyjä. Sama itse asiassa pätee moneen muuhunkin raskaampaan jenkkiorkesteriin, mm. Machine Head ei ole kunnolla iskenyt koskaan ja Burn My Eyesin jälkeen ilmestyneet olen kiertänyt yhden kuuntelun jälkeen kaukaa. Näissäkin tapauksissa vika on todennäköisesti minussa.

Kotimaisista HIM ei oikein iske, se huokailu nyt vaan ei ole minun juttuni. Samoin Children Of Bodom (ei nyt hirveän suuri nimi mutta kuitenkin) on kerännyt miinuksia, syy lienee suurimmaksi osaksi A. Laihossa, muuten musiikillisesti varmasti menisi valtaisaan "onhan noita"-kategoriaan.

Mitään hirveän suuria inhokkeja ei ole, johtuen juuri siitä että ne mitkä eivät iske, jätän kuuntelematta. Radio harvemmin tarjoaa mitään, lukuunottamatta Cityä josta tulee pahimmillaankin ihan neutraaleja biisejä jotka eivät saa etsimään muita kanavia.

Makuasiat ja peräaukot, niitä eivät meiltä vie edes kiinalaiset.

 

[Monte-Cristo]

Sanon U2, mutta samaan hengenvetoon sanon, että en vihaa bändiä. En edes inhoa. Itse asiassa pidän muutamasta kappaleesta (New Years Day, Hold Me jne., Beautiful Day), mutta lopullinen tuntumani bändistä on, että se on hyvin keskinkertainen. The Edge on yliarvostettu muka-kikkailija, enkä myöskään pidä Bonon lauluäänestä. Keskinkertaisuuden takia en voi ymmärtää, miten bändiä ylistetään ja hypetetään vuodesta toiseen. Ehkä se on se Bonon shöymiehuus, joka pitää bändin julkisuudessa ja sitä kautta myyntilistoilla.

Uukakkosen vaikutusvaltaisuutta (niin julkista kuin musiikillista sellaista) kautta aikojen en sen sijaan todellakaan kiellä. Ja toisaalta minuun iskee REM erittäin kovasti, niin että ei tähän voi muuta sanoa kuin että ne makuasiat, ne makuasiat... Yllättynyt silti olen, että U2 on näinkin voimakkaasti edustettuna tässä ketjussa. Olin nimittäin siinä uskossa, että yhtye leijuu kaiken kritiikin yläpuolella olevassa "kaikki tykkää"-sarjassa.

Ai niin, onhan minulla yksi aitokin käsittämätön inhokki: Eagles.

 

[Uleåborgir]

Viestin lähetti Dave
Kumma juttu miten Genesis on jäänyt vielä kokonaan mollaamatta. Sekinhän nyt on semmoinen iljettävä 80-luvun hittimaakari koko bändi. Entäpä sitten Yes, sehän se vasta onkin yhden hitin ihme jos mikä. Vinkkinä vain huonomuistisille.

Ihan totta. Varsinkin Peter Gabrielin aikainen Genesis oli hirveää paskaa; varsinkin Selling England by the Pound- ja Lamb Lies Down On Broadway -levyt, vai mitä? Sitten Gabriel onneksi vaihtui Phil Collinsiin laulupuolelle.

Toinen ihan paska on Frank Zappa, yksi hitti "Bobby Brown" ja sekin hirveetä paskaa jonka sanoja en ole jaksanut kuunnella koska ne on varmasti hirveää huttua. Oliko se Yes:n hitti joku Roundabout tai jotain? Kauheeta tuubaa.

toivottavasti kaikki ymmärtävät että sarkasmiahan tämä on, koko viesti, kuten myös quoten sisältö

 

[Heretic]

Mie en piä philistä

Viestin lähetti Uleåborgir
Sitten Gabriel onneksi vaihtui Phil Collinsiin laulupuolelle.

Muistutitpas sarkastisuudellasi minua kipeästi eräästä giganttisesta musiikin mätämunasta.
Kirjoitin tästä kenoveevasta noin 13 kk sitten vitutusketjussa näin:

Gabrielin aikainen Genesis on kultaa.

Mutta sitten päästettiin vapaaksi joku vitun philcollins, joka, aluksi hitaasti, mutta ah niin saatanallisen vääjäämättömästi, muutti kullan paskaksi.
Hyvä rumpali, mutta aivan vitun surkea musiikintekijä.
Itse asiassa luulen, että se on ollut kuuro jo jostain vuodesta 1978 lähtien. Oikein sille mulkulle.

Eipä ole mieli tuosta muuttunut. Eikä muutu.

Oliko se Yes:n hitti joku Roundabout tai jotain? Kauheeta tuubaa.

Yes, right! Tai sitten Close To The Edge. Ihan ottaa hermonpäistä kun veivaavat noita radiossa ylen aikaa, 24/7, on and on.

 

[Erling]

Viestin lähetti Pressiboxi
Plant-Page laittoi aika surutta mustien blues-artistien riffejä ja tekstejä (vrt. esim. Whole Lotta Love) omiin nimiinsä. Myös USA:n länsirannikon psykedelia maittoi Spirit -rip offin muodossa (Stairway To Heaven). Kaupan päälle kajahtanutta kelttimytologiaa, joka oli Spinal Tap-elokuvalle ymmärrettävästi henki ja elämä - juuri Zeppeliniltä tulivat nämä mittavirheiset Stonehenget ja tanssivat druidit ym. huvittavuus. Eli ei ihan puhtaita pulmusia nämä kaverit kuitenkaan.

Tuskin mikään valkoinen rockyhtye on ollut varastamatta musiikkiinsa jotain USA:n mustien musiikkikulttuurista.
Mos Defiä lainaten: "I say Elvis Presley got no soul/ Chuck Berry is Rock n' roll/ You may dig on Rolling Stones/ but they didn't come up that style on their own."
Eli mustia saadaan rockistamme kiittää, oli se sitten kuinka valkoista nykyään.

Radiohead ja Nirvana ovat ainakin olleet NIIN muodikkaita että niistä oli/on pakko tykätä. Jos ihan rehellisesti kuuntelen, ajattelmatta kriitikoiden ylistyksiä, niin eivät ne nyt niin kummoisia ole. Esimerkiksi grunge artisteista musta Pearl Jam on paljon Nirvanaa parempi.

Maidenia en vain ymmärrä. Riittää että kuuntelee yhen biisin niin se alkaa olla siinä. Ihan ok riffejä löytyy, mutta en pysty sulattamaan kolmen kitaristin käytön mukana tulevaa järkyttävää tiluliluttelua. Muutenkin suomalaisten intohimo tähän raskaatakin raskaampaan metalliin on vaikea ymmärtää.


Vastakohtaisesti ja offtopikkina näiden pitäisi olla paljon suurempia: Zappa, MC5 (muusikkopiireissä arvostettu) ja Euroopassa Dylan.

 

[trumppa]

Ehdottomasti Santana. Saatana, mitä kitaran vingutusta joka biisissä, kun kalju-Carloksen pitää päästä pätemään. Sitten väliin neppaillaan jotain bongo-rumpuja. Tätä ei kestä 0,01 sekuntiakaan, kun radiokanava vaihtuu. On tosin vaimon suosikki, mutta olen kieltänyt soittamasta cd-levyä, jos olen itse paikalla. Voi mennä perheväkivallan puolelle...

Suomi-tasolla 'suuri' Eppu Normaali. Tsiisus. 'Vuonna kaheksan viis, kauan on aikaa siis...' Menivät pirut vielä tekemään levyn, joten nyt sitä tulee radiostakin. 'Muka-nerokkaita' sanoituksia ja pliisua vellihousukomppia. Sähkökitaran soittoa ilman plektraa. Just joo.

 

[Nännimäinen]

Onko Hurriganes iso? No Jakomäessä ainakin. Kamalaa kakkaa joka tapauksessa. On munaa, on fiilistä, hiki lentää ja vähän pierettääkin - ärsyttävää äijämäistä, korkeintaan kolmen soinnun junttijytää. Lisäksi Remun englanninkielisestä laulusta, saati sitten suomenkielisestä puheesta ei saa kukaan selkoa. Aika turha bändi.

edit. Niin ja mikä vitun Hurriganes? Miksei ceellä? HÄ?

 

[Maple Leaf]

Viestin lähetti Köntsä
Eli mustia saadaan rockistamme kiittää, oli se sitten kuinka valkoista nykyään.

Tämähän minua jaksaakin aina huvittaa, kun ajattelen skinien rasistisia rockbändejä: noinkohan edes tietävät ratsastavansa neekereiden kulttuuriperinnöllä? Johdonmukaisuuden ("kansallinen kulttuuri") vuoksi skinibailuissa tulisikin jorata kanteleen tahdissa ja tuohivirsut jalassa.

 

[secord]

Onhan se iso vai onko? No kuitenkin Manic Street Preachers on jostain syystä kova juttu. Eihän tuo surkeakaan ole, mutta mitään uutta poppoo ei tarjoa, joten turhaa hypetystä mielestäni. Tekeekö kantaaottavuus musiikista uskottavampaa?

 

[Zilla]

Jostain syystä Beatlesin tuotanto ei ole koskaan oikein kolahtanut, olkoonkin sitten kuinka suuri ja mahtava bändi tahansa... Samaa voisi sanoa kotimaisista Epuista (lopettais jo).

 

[Rod Weary]

Viestin lähetti Zilla
Samaa voisi sanoa kotimaisista Epuista (lopettais jo).

Tämä ei ole sitten henkilökohtaista.

Olen usein ihmetellyt, että miksi jonkun artistin/bändin käsketään lopettaa uransa. Ihanko vain siksi, ettei satu itse pitämään tämän tuotannosta? Vai onko heidän musiikissaan jotain niin perustavanlaatuista vikaa, ettei sillä ole oikeutta olemassaoloon?

Jos te nyt tämän ketjun perusteella kuvittelette, että olen jotenkin suvaitsevainen kaikkea musiikkia kohtaan, olette väärässä. En esimerkiksi voi sietää n. 95% radioasemien soittolistojen muusiikista. Siksi en kuuntelekaan radiota käytännössä ollenkaan. Suuri osa siitäkin tauhkasta menisi kevyesti tämän ketjun otsikkoon, mutta haluan pitää eron tietoisen valinnan ja henkilökohtaisen inhoreaktion välillä. Poissa korvista, poissa mielestä.

 

[Brett]

1. Björk; täyttä jaskaa koko tuotanto, laulaja rääkyy kuin kituva kissa, eikä melodiaa ole ollenkaan kappaleissa. Mikä tässä mahtaa viehättää ? Yksi tämän maailman suurimmista arvoituksista...

2. Rolling Stones; jaa-a

3. AC/DC ja sen laulaja; yksitoikkoista rääkymistä, paljon hyvääkin tuotantoa mutta laulaja pilaa nekin

Mielipiteet ovat kuin ne tarkemmin määrittelemättömät reiät, eli jokaisella on omansa. Mutta onko jokaisella oikeus myös vaihtaa tuota reikäänsä ? No, ainakin sitä voinee muokata.

Eli lähinnä tuon AC/DC:n takia muistui mieleen, että tällainenkin ketju oli JA:ssa olemassa. Nyt kun vasta reilut ½ vuotta on kulunut, niin AC/DC:n kohdalla täytyy tuota mielipidettä muuttaa. Arvattavaahan se toki saattoi olla, että jos tuotannossa aiemminkin jotain hyvää kuuli, niin jossain vaiheessa se homma sitten lopullisesti lähtee kääntymään. Elikkä molemmat "rääkyjät" jotka bändissä ovat vaikuttaneet, ovat nykymielipiteeni mukaan paikkansa hyvin lunastaneet. Hieman yksitoikkoisena ja itseään toistavanahan tuota musiikkiakin voi tietyssä määrin pitää, mutta juuri sehän oikeastaan AC/DC:ssä niin hyvää onkin. Eli oma takuuvarma linja on pitänyt alusta tähän päivään saakka, eikä se taida koskaan muuttua ja hyvä niin.

Rolling Stonesinkin voisin tältä listalta pikkuhiljaa poistella. Kovin tarkasti en tuotantoon ole tutustunut, mutta kyllä jo muutamien kappaleidenkin perusteella suosiolle löytyy selitys. Ja saattaa olla että myöhemmin pidän hyvinkin paljon koko tuotannosta.

Björkiä en ole kyennyt kuuntelemaan toistaiseksi sen enempää kuin ennenkään, mutta tuo että kappaleissa ei olisi melodiaa, on varmasti väärä perustelu jos tarkemmin viitsisi tutustua.

Tällä hetkellä otsikkoon vastauksena voisi heittää paljon ns. hip-hop yms. artisteja, mutta vaikkei niitä juurikaan voi sietää, niin jotain ideaa niistäkin välillä tuntuisi löytyvän jos väkipakolla kuuntelee. Mm. jollain Eminemillä lienee touhussaan aika paljonkin ideaa ?

Varsinaisena tämän hetkisenä suurimpana ihmetyksen kohteena on kuitenkin bändi nimeltä Slayer. Luulin siinä vaiheessa kun heidän tuotantoaan koneelle nappailin, että kohtapa sitä pääsee todistamaan tämänkin bändin hienoutta. Mutta vaikka kuinka yritti löytää sitä punaista lankaa, niin kaikki kappaleet kuulostivat örinältä ja kaaokselta, jossa ei ollut mitään järjen hiventäkään. Voipi olla että tämäkin asia voi vielä jossain vaiheessa muuttua, vaikkei nyt siltä näyttäisikään.
Muuten musiikkimaailmani lähes kaikkiruokaisuus jättää varsin tyhjäksi yhdistelmän isohan se on - mutta ei kiitos.

 

[teroz]

U2, Coldplay, Radiohead ja REM eivät ole koskaan napannut. Varsinkin U2 ärsyttää paljon ja ei voi kun ihmetellä ko. pumpun suosiota.

Freddie Mercurya tai Elvistä on musiikillisesti aika paksua haukkua, eri juttu sitten jos ei pidä heidän tekemästä musiikista. Kyseessä kuitenkin pari parasta laulajaa koskaan(ei oteta mukaan "taidelaulajia" :P).

AC/DC:ssä ymmärrän mikä voi ärsyttää, mutta he ovat sitä mitä ovat. Eivät ole koskaan lähteneet myymään itseään. Hemmetti Malcomilla on sama paitakin kuin 1970-luvulla. Ovat pitäneet kiinni siitä mitä tekevät, eivätkä ole lähteneet muuttelemaan musiikkiaan trendien mukana, kuten Mötley Crue tai KISS. Sitä pitää kunnioittaa.

 

[Ramchester]

Itseltäni on aina mennyt Marvin Gayen tuotanto ohitse. Millä helvetillä tämän kaverin levy What's going on rankataan vuodesta toiseen kymmenen parhaan albumin joukkoon?

Hurriganes on sitten toinen suuri kysymysmerkki - ei iske töttöröpäiden musiikki niin ei iske. Remu on kyllä muuten sympaattinen äijä.

Muuten ei tuo "suurten" musiikki nyt niin häiritse. Kyllä sitä kuuntelisi paljon ennemmin kuin näitä nykyisiä Ylex:n vinkujia...

 

[Svante]

Mika tai mitka bandit/artistit eivat teille iske, ei sitten millaan, vaikka heilla onkin "plakkarissa" kymmenia miljoonia myytyja levyja, loppuunmyytyja stadionkeikkoja ja "statusta" rock, pop ym skenessa? .

Kotimaiset:
Ismo Alanko ja broidi.
Kaikki "jarisillanpäät" ja "kirkat"

Ulkomaiset:
Uria Heep
Led Zeppelin
Nazareth
Boney M
Cream
Blind Faith
Mottle Hoople
Mud
Sweet
Bay City Rollers

P.S. JHag ei muuten diggaa Hectoria, jos joltain on jäänyt huomaamatta ;-)

 

[Serge]

Suomen mittakaavassa:

- Yö
- Eput
- Dingo

Maailma:

- Metallica
- Nirvana
- Oasis
- Foo Fighters

Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta nämä tulivat ensimmäisinä mieleen. Mitään kyseisistä yhtyeistä en inhoa, ei vaan iske musiikki. Kaikkein suurin mysteeri on Nirvanan suosio, min en tajuu.