IS SM-liiga on ansainnut ihan oman ketjunsa. Muutama lyhyt kommentti lehteen, jonka kirjoittajien logiikka ei hevillä aukene. Lehden ostamista en suosittele kenellekään. Sitaatit kursivoituina.
Palkkakatto: ”Mutta miettikää palkkakaton hyötyjä: kiekko-osaaminen nousee ratkaisevaksi tekijäksi (!), kulunhallinta varmistaa taloudenpidon, se houkuttelee uutta pääomaa, rikkaat seurat generoivat ylimääräisen rahan pitkäjänteiseen työhön. Palkkakatto varmasti nostaisi kiekko-osaamisen arvoa, sitä en kiistä. Kulunhallinta on jo nyt varmistettu yleisillä talouden lainalaisuuksilla. Jos syöt enemmän kuin tienaat, teet tappiota. Minä en ainakaan ymmärrä miten palkkakatto houkuttelisi lisää pääomaa seuroille. Pienten seurojen menestyessä niille, joo, mutta entäs isoille? Saisivatko esim. Kärpät tai Jokerit paremmin houkuteltua uutta pääomaa (sponsorituloja), kun tähtipelaajia olisi vähemmän ja menestymisen mahdollisuudet olisivat palkkakaton ansiosta vähemmän paremmat.
Palkkahaitari: 14 joukkueen liigassa vähimmäismäärä olisi optimaalisessa tilanteessa 1,5 ja suurin 2,0 miljoonaa euroa. Alaraja tuntuu nyt korkealta, mutta kulujenhallinnan myötä jokaisella seuralla olisi uskallusta investointeihin ja mahdollisuus uusiin pääomiin. Jos joku ei pysty yhdessä sovitun siirtymävaiheen jälkeen maksamaan alarajan osoittamaa summaa, sillä ei olisi asiaa koko sarjaan. Simppeliä. Se karsisi heittopussit pois.
Nyt seurat maksavat palkkoja 700 000 euron ja 3 miljoonan euron väliltä, laskentatavasta riippuen. Ongelma on, ettei kukaan tiedä todellisia kuluja.
Mitähän tähänkin sanoisi? 700 000 euron palkkabudjettia pyörittävä seura joutuisi (siirtymäajan jälkeen) maksamaan puolentoista miljoonan euron palkkoja. Ylimääräinen raha tulisi kulujenhallinnasta? HÄH!? Lisäksi kulujenhallinnan seurauksena seuroilla olisi vielä uskallusta investointeihin ja mahdollisuus uusiin pääomiin. Varsinainen taikasana tämä ”kulujenhallinta”. HS voisi nyt kirjoittaa, että IS SM-liiga keksi uuden taloustieteellisen ihmeen, kulujenhallinnan. Niin kuin IS SM-liiga kirjoittaa: Kulujenhallinta = Lupa painaa rahaa. Ei voi kuin ihmetellä.
Ongelma on, ettei kukaan tiedä todellisia kuluja”. Just. Kyllä varmasti tietää. Ne tietävät, joiden kuuluukin tietää, kysykää vaikka Penalta, Masalta tai vaikkapa Junnolta.
Seuraavaksi kyseinen aviisi ehdottaa pelaajien palkkojen julkistamista, mikä IS SM-liigan mukaan ”vähentäisi pelaajien laiskuutta”. Jostain syystä en osta tuota väitettä. Vittu, jos Mika Niemisen palkka olisi ollut julkinen, se olisi surffaillut paljon ahkerammin pelatessaan viimeisiä kausiaan, niinkö? Onneksi kukaan ei tiennyt millä tasolla Niemisen palkka oli! Pelaajat herätys: palkkojen julkistaminen 1990 moninkertaisti NHL-pelaajien palkat! Mitäs niille palkoille sitten kävi kun NHL:ssä tuli palkkakatot joukkueille? Palkkakattojahan IS SM-liiga oli ajamassa. Näkeekö joku tässä logiikkaa? Huomauttaisin, että suomalaisten pelaajien asioita hoitaa n. viisi pelaaja-agenttia, joten eiköhän pelaajien palkkataso ole aika hyvin pelaajien asiamiesten (agenttien) tiedossa.
Riippumattomasta valvonnasta IS SM-liiga kirjoittaa mm: Kaikkien tilien, taseiden, palkkamenojen, toimistokulujen, siirtokorvausten, mailaostojen on läpäistävä oy-kirjanpito. Viitataanko tässä nyt erityisesti HPK:hon vai onko IS SM-liigalla esim. sisäpiirin infoa verottajalta muiden joukkueiden osalta ettei näin nyt sitten olisi? Olisivat voineet sitten suoraan sanoa, että HPK:n pitäisi muuttaa toimintansa oy-pohjalle. Esim. siirtokorvaukset, jotka ovat kiellettyjä, mutta joita silti esiintyy, ovat läpäisseet oy-kirjanpidon. Tuntuu, että sanavalinnoillaan IS SM-liiga tarkoitushakuisesti maalaa kuvan nyky SM-liigasta mustemmaksi kuin se on. Miksi?
Enempää en jaksa ko. aviisista tällä kertaa kirjoittaa. Joukkueiden arvioinneista on muissa ketjuissa jo väännettykin. Jos tämä on kiekkojournalismin tämänhetkinen taso, en tiedä itkeäkö vai nauraa. On toki kiva, että kiekkorintamalle yritetään puhaltaa uusia ajatuksia ja muutoksen tuulia, tai ainakin herättää keskustelua, mutta keskustelun avaajan tulisi tehdä laadukkaampaa työtä. Keskustelua IS SM-liiga varmasti herättää, mutta suurelta osin varmasti muista syistä kuin alun perin oli tarkoitus.
Palkkakatto: ”Mutta miettikää palkkakaton hyötyjä: kiekko-osaaminen nousee ratkaisevaksi tekijäksi (!), kulunhallinta varmistaa taloudenpidon, se houkuttelee uutta pääomaa, rikkaat seurat generoivat ylimääräisen rahan pitkäjänteiseen työhön. Palkkakatto varmasti nostaisi kiekko-osaamisen arvoa, sitä en kiistä. Kulunhallinta on jo nyt varmistettu yleisillä talouden lainalaisuuksilla. Jos syöt enemmän kuin tienaat, teet tappiota. Minä en ainakaan ymmärrä miten palkkakatto houkuttelisi lisää pääomaa seuroille. Pienten seurojen menestyessä niille, joo, mutta entäs isoille? Saisivatko esim. Kärpät tai Jokerit paremmin houkuteltua uutta pääomaa (sponsorituloja), kun tähtipelaajia olisi vähemmän ja menestymisen mahdollisuudet olisivat palkkakaton ansiosta vähemmän paremmat.
Palkkahaitari: 14 joukkueen liigassa vähimmäismäärä olisi optimaalisessa tilanteessa 1,5 ja suurin 2,0 miljoonaa euroa. Alaraja tuntuu nyt korkealta, mutta kulujenhallinnan myötä jokaisella seuralla olisi uskallusta investointeihin ja mahdollisuus uusiin pääomiin. Jos joku ei pysty yhdessä sovitun siirtymävaiheen jälkeen maksamaan alarajan osoittamaa summaa, sillä ei olisi asiaa koko sarjaan. Simppeliä. Se karsisi heittopussit pois.
Nyt seurat maksavat palkkoja 700 000 euron ja 3 miljoonan euron väliltä, laskentatavasta riippuen. Ongelma on, ettei kukaan tiedä todellisia kuluja.
Mitähän tähänkin sanoisi? 700 000 euron palkkabudjettia pyörittävä seura joutuisi (siirtymäajan jälkeen) maksamaan puolentoista miljoonan euron palkkoja. Ylimääräinen raha tulisi kulujenhallinnasta? HÄH!? Lisäksi kulujenhallinnan seurauksena seuroilla olisi vielä uskallusta investointeihin ja mahdollisuus uusiin pääomiin. Varsinainen taikasana tämä ”kulujenhallinta”. HS voisi nyt kirjoittaa, että IS SM-liiga keksi uuden taloustieteellisen ihmeen, kulujenhallinnan. Niin kuin IS SM-liiga kirjoittaa: Kulujenhallinta = Lupa painaa rahaa. Ei voi kuin ihmetellä.
Ongelma on, ettei kukaan tiedä todellisia kuluja”. Just. Kyllä varmasti tietää. Ne tietävät, joiden kuuluukin tietää, kysykää vaikka Penalta, Masalta tai vaikkapa Junnolta.
Seuraavaksi kyseinen aviisi ehdottaa pelaajien palkkojen julkistamista, mikä IS SM-liigan mukaan ”vähentäisi pelaajien laiskuutta”. Jostain syystä en osta tuota väitettä. Vittu, jos Mika Niemisen palkka olisi ollut julkinen, se olisi surffaillut paljon ahkerammin pelatessaan viimeisiä kausiaan, niinkö? Onneksi kukaan ei tiennyt millä tasolla Niemisen palkka oli! Pelaajat herätys: palkkojen julkistaminen 1990 moninkertaisti NHL-pelaajien palkat! Mitäs niille palkoille sitten kävi kun NHL:ssä tuli palkkakatot joukkueille? Palkkakattojahan IS SM-liiga oli ajamassa. Näkeekö joku tässä logiikkaa? Huomauttaisin, että suomalaisten pelaajien asioita hoitaa n. viisi pelaaja-agenttia, joten eiköhän pelaajien palkkataso ole aika hyvin pelaajien asiamiesten (agenttien) tiedossa.
Riippumattomasta valvonnasta IS SM-liiga kirjoittaa mm: Kaikkien tilien, taseiden, palkkamenojen, toimistokulujen, siirtokorvausten, mailaostojen on läpäistävä oy-kirjanpito. Viitataanko tässä nyt erityisesti HPK:hon vai onko IS SM-liigalla esim. sisäpiirin infoa verottajalta muiden joukkueiden osalta ettei näin nyt sitten olisi? Olisivat voineet sitten suoraan sanoa, että HPK:n pitäisi muuttaa toimintansa oy-pohjalle. Esim. siirtokorvaukset, jotka ovat kiellettyjä, mutta joita silti esiintyy, ovat läpäisseet oy-kirjanpidon. Tuntuu, että sanavalinnoillaan IS SM-liiga tarkoitushakuisesti maalaa kuvan nyky SM-liigasta mustemmaksi kuin se on. Miksi?
Enempää en jaksa ko. aviisista tällä kertaa kirjoittaa. Joukkueiden arvioinneista on muissa ketjuissa jo väännettykin. Jos tämä on kiekkojournalismin tämänhetkinen taso, en tiedä itkeäkö vai nauraa. On toki kiva, että kiekkorintamalle yritetään puhaltaa uusia ajatuksia ja muutoksen tuulia, tai ainakin herättää keskustelua, mutta keskustelun avaajan tulisi tehdä laadukkaampaa työtä. Keskustelua IS SM-liiga varmasti herättää, mutta suurelta osin varmasti muista syistä kuin alun perin oli tarkoitus.