Suomen kansa on saavuttanut varsin paljon. Meillä on vakaa ja demokraattinen yhteiskunta, joka kovin monesta maasta puuttuu. Nobeleiden käyttö perusteena jonkun maan saavutuksille on ihan turhaa, koska tärkeämpää maan yleinen tilanne, joka Suomessa on ainakin hyvä ellei jopa erinomainen verrattuna useisiin muihin maihin.Onko suomalaisilla oikeastaan mitään syytä isänmaallisuuteen? Suomi maana ja suomalaiset kansana eivät ole paljoa saavuttaneet. Esim. Nobeleita Suomeen on tullut niukasti ja monet Suomen kokoiset tai pienemmät maat ovat saaneet niitä paljon useampia (esim. muut pohjoismaat lukuun ottamatta Islantia). Suomesta ei ole juurikaan tullut mitään merkittävää innovaatiota. Suomi taloudellisesti on myös heikko maa.
Ainoa ylpeyden aihe suomalaisille on menneisyyden urheilumenestys.
Suomen kansa on saavuttanut varsin paljon. Meillä on vakaa ja demokraattinen yhteiskunta, joka kovin monesta maasta puuttuu. Nobeleiden käyttö perusteena jonkun maan saavutuksille on ihan turhaa, koska tärkeämpää maan yleinen tilanne, joka Suomessa on ainakin hyvä ellei jopa erinomainen verrattuna useisiin muihin maihin.
Myös taloudellisia saavutuksia Suomella on. Kone, UPM, Stora Enso sekä Rapala ovat omilla aloillaan maailman johtavaa luokkaa.
Suomen kansa on saavuttanut varsin paljon. Meillä on vakaa ja demokraattinen yhteiskunta, joka kovin monesta maasta puuttuu. Nobeleiden käyttö perusteena jonkun maan saavutuksille on ihan turhaa, koska tärkeämpää maan yleinen tilanne, joka Suomessa on ainakin hyvä ellei jopa erinomainen verrattuna useisiin muihin maihin.
Myös taloudellisia saavutuksia Suomella on. Kone, UPM, Stora Enso sekä Rapala ovat omilla aloillaan maailman johtavaa luokkaa.
Nobelit kertovat siitä, onko kansassa huippuälykkäitä minkään vertaa. Suomessa niitä vaikuttaa olevan todella vähän. Innovaatioiden kannalta juuri huippuälykkyys on merkittävää, kansan keskimääräisellä älykkyydellä ei väliä. Väki USA:ssa ei ole keskimäärin kovin älykästä, mutta maasta löytyy runsaasti huippuälykkäitä (lähinnä juutalaiset), tämä selittä osaltaan USA:n huikean innovaatiomäärän. Sama on tilanne Britanniassa.
Ohhoh...Voimakas vasemmistolaisuus yhdistettynä 30-lukulaiseen rotuoppiin, kuka voisi tällaista kirjoittaa...? Hyvin sä vedät StalinP!
Mitä rotuoppeja tuossa nyt oli? Keskimäärin älykkäät ihmiset keksivät enemmän kuin vähemmän älykkäät.
Voi taivahan takoja sentään minkälaista tossunkuluttajaa tämä maa pinnallaan kantaa.
Niin, sanoit että USAssa lähinnä juutalaiset ovat huippuälykkäitä ja että USA:ssa keskimäärin väki ei ole kovin älykästä, vähän kuulostaa rotuopilta.
Voi olla että anttirinnemäisesti sinua tulkittiin täysin väärin vaikka sanatarkka lainaus löytyy.
Nobelit kertovat siitä, onko kansassa huippuälykkäitä minkään vertaa. Suomessa niitä vaikuttaa olevan todella vähän. Innovaatioiden kannalta juuri huippuälykkyys on merkittävää, kansan keskimääräisellä älykkyydellä ei väliä. Väki USA:ssa ei ole keskimäärin kovin älykästä, mutta maasta löytyy runsaasti huippuälykkäitä (lähinnä juutalaiset), tämä selittä osaltaan USA:n huikean innovaatiomäärän. Sama on tilanne Britanniassa.
Voi taivahan takoja sentään minkälaista tossunkuluttajaa tämä maa pinnallaan kantaa.
Saako jostain liikkeestä samoja sieniä mitä olet vetänyt vai luonnostako olet kerännyt?
Ilmeisesti et myöskään ole käynyt Yhdysvalloissa. Kaikki siinä maassa asuvat nimittäin ei ole Honey-Booboon äidin tasolla.
Mutta kiitos tästä toveri Stalin.
Sellaisia, jotka eivät vedä yks-yhteen johtopäätöstä ihmisten älykkyydestä nobeleiden määrään verrattuna.
Mutta suurin osa nobelisteista (varsinkin tieteessä) on rutkasti keskimääräistä älykkäämpiä.
...Ashkenazijuutalaiset ovat saavuttaneet hirveän paljon, kun huomioidaan, että heitä on vähän. Eikö tämä kieli, että heissä huippuälykkäitä suhteellisen paljon?...
Kuten @MustatKortit jo mainitsi, niin tieteellisten ei-suomenkielisten julkaisujen tekeminen on ihan avainasia, jos halutaan kansainvälistä yhteistyötä ja huomiota. Ylipäätään kansainväliset kontaktit ja verkostoituminen oman tieteenalan avainhenkilöiden kanssa ympäri maailmaa on tavattoman tärkeää. Suomalaiset ovat olleet näissä asioissa joskus aiemmin takamatkalla moniin muihin kansakuntiin verrattuna, mutta tämä tuskin on erityinen ongelma enää nykyisin. Suomessa tehtiin väitöskirjoja pääosin suomeksi vielä muutama vuosikymmen sitten, nykyään harvemmin. Muistelen, että Björn Wahlroosin Hankenilla tekemää väitöskirjaa pidettiin vuonna 1979 hivenen poikkeuksellisena englanninkielisyytensä takia. Nykyisin tilanne on jokseenkin päinvastainen.
Olennainen suomalaisten Nobel-tien jarruna toiminut aspekti on menneisyydessä ollut vähäinen yhteistyö suomalaisten yliopistojen ja yritysmaailman välillä, mikäli verrokeiksi otetaan monet länsimaat. On yhteistyötä tietysti ennenkin ollut, tieteenalasta riippuen vaihtelevassa määrin. Muutamilla aloilla bisnesmaailma yritettiin kuitenkin pitää poissa kampuksilta "saastuttamasta" akateemisia piirejä. Nyttemmin edistystä on tapahtunut tässäkin suhteessa.
Yksityisten yritysten lahjoitukset ja muu tuki esimerkiksi yhdysvaltalaisille yliopistoille, joiden kasvattien ja henkilökunnan joukossa on nobelisteja, kuuluu mielestäni tähän kategoriaan.Nobelit jaetaan lähes aina puhtaasta tieteestä ei soveltavasta. Suurin osa nobelisteista ei ole tehnyt yhteistyötä yritysmaailman kanssa.
Kuitenkaan pelkästä teoriasta ilman kokeellista tai havaintovahvistusta Nobelia ei myönnetä.
Yksityisten yritysten lahjoitukset ja muu tuki esimerkiksi yhdysvaltalaisille yliopistoille, joiden kasvattien ja henkilökunnan joukossa on nobelisteja, kuuluu mielestäni tähän kategoriaan.
Nobelit jaetaan lähes aina puhtaasta tieteestä ei soveltavasta. Suurin osa nobelisteista ei ole tehnyt yhteistyötä yritysmaailman kanssa.
Kuitenkaan pelkästä teoriasta ilman kokeellista tai havaintovahvistusta Nobelia ei myönnetä.
Nationalismi on tavallaan hahmoton aate. Joku nationalismin tutkija, en muista kuka, on todennut, että vaikka nationalismia on mahdoton määritellä, kohdatessa sen tunnistaa heti.
Kiinnosti tietää, mikä Kiemungin mielestä on isänmaallisuudessa tärkeää.
”Minulle on tärkeintä, että voitaisiin jättää jälkipolville sellainen maa, jossa olisi arvo tällä suomalaisella kulttuurilla ja historialla”, Kiemunki jatkoi. ”Minua jotenkin järkyttää globalisoitumisen hirvittävä tahti, joka jyrää suomalaisuuden. Tämä kansa kun on kuitenkin ollut pieni, vahva, yhtenäinen, kansallismielinen sanan tosi positiivisessa merkityksessä. Tuntuu, että se menettää koko ajan merkitystään. Siitä tulee jopa jotenkin, en nyt sano rikollista, mutta ihmiset arvostavat enemmän kansainvälisyyttä kuin kansallisuutta. Tuntuu välillä jopa, että jotkut häpeävät kansallisuutta, kun täytyy pyrkiä olemaan kansainvälinen.”
Minä en kuulu mihinkään homogeeniseen yhteisöön nimeltä suomalaiset, jotka kaikki ovat samanlaisia ja jakavat samat arvot.
Tämän päivän maailmassa on helppo ajatella näin, ja hyvä niin. Aina asiat eivät ole olleet näin hyvin. Tosiasia kuitenkin on, että suomalaiset ovat suhteellisen samanlaisia, ja arvomaailma menee karkeasti samaan muottiin kaikilla, kun verrataan muihin kansallisuuksiin ja ihmisryhmiin, ja se korostuu mitä kauemmaksi Suomesta mennään. Nyt tietysti globaalissa maailmassa ja nopean tiedonsiirron aikana kuka tahansa voi omaksua vaikkapa buddhalaisuuden, alkaa meditoimaan ja omaksua buddhalaiset arvot.Minun ajatusmaailmaan ei sovi, että kokisin jonkun kanssa jotain yhteistä, vain koska olemme molemmat suomalaisia. Minä en kuulu mihinkään homogeeniseen yhteisöön nimeltä suomalaiset, jotka kaikki ovat samanlaisia ja jakavat samat arvot.
Tämä ei kyllä ole näin yksinkertainen syy-seuraussuhde. Eniten sotia oli aikaan ennen kansallisvaltioita, tai kun kansallisvaltiot olivat vielä löyhiä ja rajat epämääräisiä, ja ihmisiä yhdisti lähinnä kielialueet. 1900-luvun alun kansallisbuumi aiheutti kaksi maailmansotaa, ja sen jälkeen kansallisvaltioiden yhteenliittymät (EU ja NATO etunenässä) ovat ylläpitäneet rauhaa.Minä en voi ymmärtää, miten jonkun mielestä kansainvälisyys on huonompi arvo. Kansallisuuden arvostaminen kansainvälisyyden edelle on aiheuttanut Euroopassa sotia, kansainvälisyys lisännyt rauhaa.
Minun ajatusmaailmaan ei sovi, että kokisin jonkun kanssa jotain yhteistä, vain koska olemme molemmat suomalaisia.
Kuitenkin on tärkeää, ettei sekoiteta kansalliskiihkoilevia idiootteja ja rasisteja ihmisiin, jotka ihan esim. kielen ja kulttuurin samanlaisuuden tuoman helppouden takia haluavat olla tekemisissä ainoastaan omaa kieltänsä puhuvien kanssa.
Rehellisyyden nimissä kansallisuutta vähättelevät ja kansainvälisyyttä korostavat sortuvat monesti samankaltaiseen harhaan liittäen kaikki negatiiviset mielikuvansa kansallisuuteensa ja kaiken hyvän kansainvälisyyteen. Ja kyllähän näitä "hävettää olla suomalainen" -juttuja näkee silloin tällöin facebookissa. Tuossa vain on ironista se, että siinä vähän niin kuin implikoidaan, että kansallisuus kuitenkin olisi joku määrittävä tekijä ja jonkun suomalaisen hölmöillessä hölmöilee koko yhteisö nimeltä suomalaiset, ja siksi suomalaisuutta pitää sitten hävetä.
