Mainos

Isänmaallisuus – oikeasti hyvä aate vai sairaus?

  • 17 419
  • 148

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Onko suomalaisilla oikeastaan mitään syytä isänmaallisuuteen? Suomi maana ja suomalaiset kansana eivät ole paljoa saavuttaneet. Esim. Nobeleita Suomeen on tullut niukasti ja monet Suomen kokoiset tai pienemmät maat ovat saaneet niitä paljon useampia (esim. muut pohjoismaat lukuun ottamatta Islantia). Suomesta ei ole juurikaan tullut mitään merkittävää innovaatiota. Suomi taloudellisesti on myös heikko maa.
Ainoa ylpeyden aihe suomalaisille on menneisyyden urheilumenestys.
Suomen kansa on saavuttanut varsin paljon. Meillä on vakaa ja demokraattinen yhteiskunta, joka kovin monesta maasta puuttuu. Nobeleiden käyttö perusteena jonkun maan saavutuksille on ihan turhaa, koska tärkeämpää maan yleinen tilanne, joka Suomessa on ainakin hyvä ellei jopa erinomainen verrattuna useisiin muihin maihin.

Myös taloudellisia saavutuksia Suomella on. Kone, UPM, Stora Enso sekä Rapala ovat omilla aloillaan maailman johtavaa luokkaa.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Suomen kansa on saavuttanut varsin paljon. Meillä on vakaa ja demokraattinen yhteiskunta, joka kovin monesta maasta puuttuu. Nobeleiden käyttö perusteena jonkun maan saavutuksille on ihan turhaa, koska tärkeämpää maan yleinen tilanne, joka Suomessa on ainakin hyvä ellei jopa erinomainen verrattuna useisiin muihin maihin.

Myös taloudellisia saavutuksia Suomella on. Kone, UPM, Stora Enso sekä Rapala ovat omilla aloillaan maailman johtavaa luokkaa.

Ei kannata vastata vasemmisto-trollille joka vaan haastaa riitaa urpoilla heitoillaan.

Suomen elintaso on noussut 50-luvulta lähtien nopeammin kuin about missään muussa Euroopan maassa (Saksan ohella) ja lähes kaikilla mittareilla ollaan ihan maailman kärjessä. Varallisuutta Suomessa on vähän verrattuna esim. muihin Pohjoismaihin, kiitos lyhyen historian ja sotien, mutta tämäkin tulee ajan myötä tasaantumaan.

Nyt kun Suomi on päässyt eroon menneisyydessä elävien neliraaja-puolueiden hallituspaikoista niin edellytykset ovat erittäin hyvät vahvaan tulevaisuuteen.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Suomen kansa on saavuttanut varsin paljon. Meillä on vakaa ja demokraattinen yhteiskunta, joka kovin monesta maasta puuttuu. Nobeleiden käyttö perusteena jonkun maan saavutuksille on ihan turhaa, koska tärkeämpää maan yleinen tilanne, joka Suomessa on ainakin hyvä ellei jopa erinomainen verrattuna useisiin muihin maihin.

Myös taloudellisia saavutuksia Suomella on. Kone, UPM, Stora Enso sekä Rapala ovat omilla aloillaan maailman johtavaa luokkaa.

Nobelit kertovat siitä, onko kansassa huippuälykkäitä minkään vertaa. Suomessa niitä vaikuttaa olevan todella vähän. Innovaatioiden kannalta juuri huippuälykkyys on merkittävää, kansan keskimääräisellä älykkyydellä ei väliä. Väki USA:ssa ei ole keskimäärin kovin älykästä, mutta maasta löytyy runsaasti huippuälykkäitä (lähinnä juutalaiset), tämä selittä osaltaan USA:n huikean innovaatiomäärän. Sama on tilanne Britanniassa.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Nobelit kertovat siitä, onko kansassa huippuälykkäitä minkään vertaa. Suomessa niitä vaikuttaa olevan todella vähän. Innovaatioiden kannalta juuri huippuälykkyys on merkittävää, kansan keskimääräisellä älykkyydellä ei väliä. Väki USA:ssa ei ole keskimäärin kovin älykästä, mutta maasta löytyy runsaasti huippuälykkäitä (lähinnä juutalaiset), tämä selittä osaltaan USA:n huikean innovaatiomäärän. Sama on tilanne Britanniassa.

Ohhoh...Voimakas vasemmistolaisuus yhdistettynä 30-lukulaiseen rotuoppiin, kuka voisi tällaista kirjoittaa...? Hyvin sä vedät StalinP!
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Ohhoh...Voimakas vasemmistolaisuus yhdistettynä 30-lukulaiseen rotuoppiin, kuka voisi tällaista kirjoittaa...? Hyvin sä vedät StalinP!

Mitä rotuoppeja tuossa nyt oli? Keskimäärin älykkäät ihmiset keksivät enemmän kuin vähemmän älykkäät.
Voi taivahan takoja sentään minkälaista tossunkuluttajaa tämä maa pinnallaan kantaa.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Mitä rotuoppeja tuossa nyt oli? Keskimäärin älykkäät ihmiset keksivät enemmän kuin vähemmän älykkäät.
Voi taivahan takoja sentään minkälaista tossunkuluttajaa tämä maa pinnallaan kantaa.

Niin, sanoit että USAssa lähinnä juutalaiset ovat huippuälykkäitä ja että USA:ssa keskimäärin väki ei ole kovin älykästä, vähän kuulostaa rotuopilta.

Voi olla että anttirinnemäisesti sinua tulkittiin täysin väärin vaikka sanatarkka lainaus löytyy.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Itse olen elänyt ilmeisesti väärässä käsityksessä jonka mukaan Suomessa innovoitaisiin hyvinkin paljon (esim patentteja per capita jossain vaiheessa maailman eniten), mutta ongelmia tuottaa lähinnä innovaatioiden muuntaminen kaupallisiksi sovelluksiksi ja etenkin niiden markkinointi. Lisäksi tietty tekniikkakeskeisyys on haitannut erittäin hienojen ideoiden kaupallistamista. Onko markkinahengen puute suomalainen rotuominausuus josta pitäisi olla häpeissään? Pitäisikö haalia jostain juutalaisia?
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Nobeleita jne muita palkintoja ja niiden määriä tutkailtaessa kannattaa muistaa, että Suomi on pieni maa ja kieli vähän puhuttua. Tieteellisten julkaisujen lainaukset jäävät aika vähiin sellaisen tutkimuksen osalta, joka on suomeksi kirjoitettua, toki nykyään pyritään täälläkin kirjoittamaan englanniksi suurelta osin kaikki tutkimus. Mutta historiallisesti tällä on ollut suuri merkitys.

Ihan en ymmärrä demari @TomiP :n masentuneisuutta suomalaisen yhteiskunnan suhteen, ottaen huomioon että tämä on suurelta osin pohjoismaisen sosiaalidemokratian ansiota. Suomi on miltei kaikilla mittareilla yksi maailman parhaista paikoista olla ja elää.

Useilla eri tieteenaloilla suomalaisilla on huippuja, sama koskee monia kulttuurialoja. Esimerkkinä ensimmäisestä lääketiede (vaikka syöpätutkimus) ja toisesta klassinen musiikki.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Niin, sanoit että USAssa lähinnä juutalaiset ovat huippuälykkäitä ja että USA:ssa keskimäärin väki ei ole kovin älykästä, vähän kuulostaa rotuopilta.

Voi olla että anttirinnemäisesti sinua tulkittiin täysin väärin vaikka sanatarkka lainaus löytyy.

Etnisten ryhmien älykkyyserojen tunnustaminen ei sinällään ole rotuoppeja, koska ne voidaan havainnoida älykkyystesteissä. Tietenkin voidaan keskustella mitä testit oikeasti mittaavat. Etnisiä ryhmiä ei sinällään pidä arvottaa näiden erojen takia. Pitää myös muistaa, että kukin on yksilö eikä sinällään ryhmänsä edustaja. Kaikista etnisistä ryhmistä löytyy esim. huippuälykkäitä ja keskimääräistä vähemmän älykkäitä.

Eli lyhyesti, eli havaitun faktan tunnustaminen eli sen, että osa etnisistä ryhmistä suoriutuu keskimäärin paremmin tehtävistä, joita pidetään älykkyyden mittareina kuin toiset, ei mielestäni ole rotuoppia. Ashkenazijuutalaiset ovat saavuttaneet hirveän paljon, kun huomioidaan, että heitä on vähän. Eikö tämä kieli, että heissä huippuälykkäitä suhteellisen paljon?

Kuten sanoin älykkyystestit ja muut testit kuten yo-kokeet tai tasotestit eivät välttämättä mittaa kuitenkaan mitään järkevää.
 
Viimeksi muokattu:

Wolves

Jäsen
Nobelit kertovat siitä, onko kansassa huippuälykkäitä minkään vertaa. Suomessa niitä vaikuttaa olevan todella vähän. Innovaatioiden kannalta juuri huippuälykkyys on merkittävää, kansan keskimääräisellä älykkyydellä ei väliä. Väki USA:ssa ei ole keskimäärin kovin älykästä, mutta maasta löytyy runsaasti huippuälykkäitä (lähinnä juutalaiset), tämä selittä osaltaan USA:n huikean innovaatiomäärän. Sama on tilanne Britanniassa.

Saako jostain liikkeestä samoja sieniä mitä olet vetänyt vai luonnostako olet kerännyt?

Ilmeisesti et myöskään ole käynyt Yhdysvalloissa. Kaikki siinä maassa asuvat nimittäin ei ole Honey-Booboon äidin tasolla.

Mutta kiitos tästä toveri Stalin.

Voi taivahan takoja sentään minkälaista tossunkuluttajaa tämä maa pinnallaan kantaa.

Sellaisia, jotka eivät vedä yks-yhteen johtopäätöstä ihmisten älykkyydestä nobeleiden määrään verrattuna.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Saako jostain liikkeestä samoja sieniä mitä olet vetänyt vai luonnostako olet kerännyt?

Ilmeisesti et myöskään ole käynyt Yhdysvalloissa. Kaikki siinä maassa asuvat nimittäin ei ole Honey-Booboon äidin tasolla.

Mutta kiitos tästä toveri Stalin.



Sellaisia, jotka eivät vedä yks-yhteen johtopäätöstä ihmisten älykkyydestä nobeleiden määrään verrattuna.

En yksi yhteen. Mutta suurin osa nobelisteista (varsinkin tieteessä) on rutkasti keskimääräistä älykkäämpiä. Toki määrään vaikuttaa maan kulttuuri ja satsaukset tieteeseen. Koosta en puhu, kun koko ajan olen puhunut suhteessa väkilukuun.
 

Wolves

Jäsen
Mutta suurin osa nobelisteista (varsinkin tieteessä) on rutkasti keskimääräistä älykkäämpiä.

Boldaus oma.

No shit Sherlock. Vedellään, nyt sinun tyyliin mutkat suoraksi. Eli olet fiksu ainoastaan, jos voitat nobelin. Paitsi, jos se on taloustieteen nobel. Siihen kun pystyy tyhmempikin.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...Ashkenazijuutalaiset ovat saavuttaneet hirveän paljon, kun huomioidaan, että heitä on vähän. Eikö tämä kieli, että heissä huippuälykkäitä suhteellisen paljon?...

Juutalaiset ovat siitä mielenkiintoinen ryhmä, että arvioisin heidän menestyksensä salaisuudeksi niin heidän kulttuurisidonnaisen uskontonsa, sosiaalisen elämänsä (nämä kaksi siis käsi kädessä), kuin myös sen, että historiallisesti elämä on ollut heille selviytymistä ja sopeutumista erilaisiin olosuhteisiin, valtakulttuureihin jne.

Juutalaiset ovat tiedostaneet jo satojen vuosien ajan, että pärjääminen ennalta vaikeista lähtökohdista vaatii enemmän ja siksi mm. koulutus on tärkeää.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Kuten @MustatKortit jo mainitsi, niin tieteellisten ei-suomenkielisten julkaisujen tekeminen on ihan avainasia, jos halutaan kansainvälistä yhteistyötä ja huomiota. Ylipäätään kansainväliset kontaktit ja verkostoituminen oman tieteenalan avainhenkilöiden kanssa ympäri maailmaa on tavattoman tärkeää. Suomalaiset ovat olleet näissä asioissa joskus aiemmin takamatkalla moniin muihin kansakuntiin verrattuna, mutta tämä tuskin on erityinen ongelma enää nykyisin. Suomessa tehtiin väitöskirjoja pääosin suomeksi vielä muutama vuosikymmen sitten, nykyään harvemmin. Muistelen, että Björn Wahlroosin Hankenilla tekemää väitöskirjaa pidettiin vuonna 1979 hivenen poikkeuksellisena englanninkielisyytensä takia. Nykyisin tilanne on jokseenkin päinvastainen.

Olennainen suomalaisten Nobel-tien jarruna toiminut aspekti on menneisyydessä ollut vähäinen yhteistyö suomalaisten yliopistojen ja yritysmaailman välillä, mikäli verrokeiksi otetaan monet länsimaat. On yhteistyötä tietysti ennenkin ollut, tieteenalasta riippuen vaihtelevassa määrin. Muutamilla aloilla bisnesmaailma yritettiin kuitenkin pitää poissa kampuksilta "saastuttamasta" akateemisia piirejä. Nyttemmin edistystä on tapahtunut tässäkin suhteessa.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Kuten @MustatKortit jo mainitsi, niin tieteellisten ei-suomenkielisten julkaisujen tekeminen on ihan avainasia, jos halutaan kansainvälistä yhteistyötä ja huomiota. Ylipäätään kansainväliset kontaktit ja verkostoituminen oman tieteenalan avainhenkilöiden kanssa ympäri maailmaa on tavattoman tärkeää. Suomalaiset ovat olleet näissä asioissa joskus aiemmin takamatkalla moniin muihin kansakuntiin verrattuna, mutta tämä tuskin on erityinen ongelma enää nykyisin. Suomessa tehtiin väitöskirjoja pääosin suomeksi vielä muutama vuosikymmen sitten, nykyään harvemmin. Muistelen, että Björn Wahlroosin Hankenilla tekemää väitöskirjaa pidettiin vuonna 1979 hivenen poikkeuksellisena englanninkielisyytensä takia. Nykyisin tilanne on jokseenkin päinvastainen.

Olennainen suomalaisten Nobel-tien jarruna toiminut aspekti on menneisyydessä ollut vähäinen yhteistyö suomalaisten yliopistojen ja yritysmaailman välillä, mikäli verrokeiksi otetaan monet länsimaat. On yhteistyötä tietysti ennenkin ollut, tieteenalasta riippuen vaihtelevassa määrin. Muutamilla aloilla bisnesmaailma yritettiin kuitenkin pitää poissa kampuksilta "saastuttamasta" akateemisia piirejä. Nyttemmin edistystä on tapahtunut tässäkin suhteessa.

Nobelit jaetaan lähes aina puhtaasta tieteestä ei soveltavasta. Suurin osa nobelisteista ei ole tehnyt yhteistyötä yritysmaailman kanssa.

Kuitenkaan pelkästä teoriasta ilman kokeellista tai havaintovahvistusta Nobelia ei myönnetä.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Nobelit jaetaan lähes aina puhtaasta tieteestä ei soveltavasta. Suurin osa nobelisteista ei ole tehnyt yhteistyötä yritysmaailman kanssa.

Kuitenkaan pelkästä teoriasta ilman kokeellista tai havaintovahvistusta Nobelia ei myönnetä.
Yksityisten yritysten lahjoitukset ja muu tuki esimerkiksi yhdysvaltalaisille yliopistoille, joiden kasvattien ja henkilökunnan joukossa on nobelisteja, kuuluu mielestäni tähän kategoriaan.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Yksityisten yritysten lahjoitukset ja muu tuki esimerkiksi yhdysvaltalaisille yliopistoille, joiden kasvattien ja henkilökunnan joukossa on nobelisteja, kuuluu mielestäni tähän kategoriaan.

Ok. USA:ssa yksityisellä tiederahoituksella on pitkät perinteet. Siellä iso osa huippuyliopistoista on yksityisiä, jotka keräävät huikeat määrät rahaa lukukausimaksuista ja lahjoituksista. Toki yhteiskunta on USA:sakin merkittävin tieteen tukija.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Nobelit jaetaan lähes aina puhtaasta tieteestä ei soveltavasta. Suurin osa nobelisteista ei ole tehnyt yhteistyötä yritysmaailman kanssa.

Kuitenkaan pelkästä teoriasta ilman kokeellista tai havaintovahvistusta Nobelia ei myönnetä.

Mielestäni vähän typerää takertua näin paljon nobelistien määrään, on itsestään selvää, että Suomen pieni koko ja etenkin suomen kielen asema asettaa omia rajoituksiaan kv.tunnettuuteen. Etenkin demarileiristä luulisi asiaa ajateltavan vähän laajemmin, suomalainen (=pohjoismainen) yhteiskunta on monilla mittareilla maailman parhaimmistoa. Mukaan lukien tässä ketjussa sivutut teemat kuten sivistystaso, koulutus, kv.arvostus jne. Tämän takia mm. nobelistien lukumäärään nojautuminen saa ainakin itsessäni aikaiseksi pieniä epäilyksiä tahallisesta trollaamisesta.

Suomella on muutamia sellaisia henkilöitä, jotka voisivat hyvinkin olla nobelisteja, jos kortit olisi jaettu eri tavalla. Olisiko Mika Waltari nobelisti, jos olisi kirjoittanut englanniksi? Varmaa tuo ei ole, koska palkintoja jaetaan vain yksi vuodessa, mutta kandidaatti hän olisi hyvinkin saattanut olla. Entä jos Väinö Linna olisi ollut amerikkalainen ja Pohjantähti-trilogia olisikin ollut englanninkielinen yhteiskunnan murrosta kuvaava suurteos 1800-luvun lopulta toiseen maailmansotaan...

Pohdittavaa riittää.
 

Eino_Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Tämä aihe on nyt taas pinnalla, kun itsenäisyyspäivän mielenosoituksissa oli vastakkain "rasistit" ja "suvakit". Poliisin väliin tulo antoi oman mausteensa tähän soppaan.

Keski-ikäinen setämies kun olen ja muistelen 80-90 -lukujen omaa nuoruutta ja varhaisia aikuisuuden vuosia, niin silloin isänmaallisuus oli oman kokemukseni mukaan aivan tervettä ja eikä sitä tulkittu ahtaaksi nationalismiksi tms. Oikeastaan vasta 2010-luvulla ja viimeistään kuluvan vuoden aikana ilmapiiri on selvästi muuttunut.

On jotenkin surullista, ettei oman isänmaan ja esivanhempien jättämästä perinnöstä ja uurastuksesta saisi kokea ylpeyttä ja kiitollisuutta ilman että olisin jonkun mielestä nurkkakuntainen patriootti. Eihän näiden arvojen tunnustaminen tee tavallisesta suomalaisesta automaattisesti rasistia, vaikka jotkut neropatit näin ovat väittäneet.
 
Viimeksi muokattu:

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Hesarissa oli taannoin aihetta käsittelevä artikkeli, jossa kirjoittaja kertoo ajatuksistaan ja kokemuksistaan matkalla Tornion Rajat kiinni -mielenosoitukseen.

Nationalismi on tavallaan hahmoton aate. Joku nationalismin tutkija, en muista kuka, on todennut, että vaikka nationalismia on mahdoton määritellä, kohdatessa sen tunnistaa heti.

Lopetetaan kouhotus – Suomi tarvitsee nyt tervettä isänmaallisuutta, kirjoittaa Heikki Aittokoski - Nationalismi - Sunnuntai - Helsingin Sanomat

Kiinnosti tietää, mikä Kiemungin mielestä on isänmaallisuudessa tärkeää.

”Minulle on tärkeintä, että voitaisiin jättää jälkipolville sellainen maa, jossa olisi arvo tällä suomalaisella kulttuurilla ja historialla”, Kiemunki jatkoi. ”Minua jotenkin järkyttää globalisoitumisen hirvittävä tahti, joka jyrää suomalaisuuden. Tämä kansa kun on kuitenkin ollut pieni, vahva, yhtenäinen, kansallismielinen sanan tosi positiivisessa merkityksessä. Tuntuu, että se menettää koko ajan merkitystään. Siitä tulee jopa jotenkin, en nyt sano rikollista, mutta ihmiset arvostavat enemmän kansainvälisyyttä kuin kansallisuutta. Tuntuu välillä jopa, että jotkut häpeävät kansallisuutta, kun täytyy pyrkiä olemaan kansainvälinen.”

Tummennetulla kohta, joka erottaa minut ja persuväen voimakkaasti. Minun ajatusmaailmaan ei sovi, että kokisin jonkun kanssa jotain yhteistä, vain koska olemme molemmat suomalaisia. Minä en kuulu mihinkään homogeeniseen yhteisöön nimeltä suomalaiset, jotka kaikki ovat samanlaisia ja jakavat samat arvot. Minä en voi ymmärtää, miten jonkun mielestä kansainvälisyys on huonompi arvo. Kansallisuuden arvostaminen kansainvälisyyden edelle on aiheuttanut Euroopassa sotia, kansainvälisyys lisännyt rauhaa.

Tuleekohan kiemungille mieleen, miten nuoria käsitteitä valtio ja kansallisuus ovat. Ei tarvitse mennä kovin monta sukupolvea taaksepäin huomatakseen, ettei mitään suomalaisuutta ollut olemassakaan. Miksi on siis täysin tuomittavaa, että uudet sukupolvet luovat omanlaistansa maailmankuvaa, enkä tarkoita tällä valtiomuotoja vastustavia anarkisteja.
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Voi aamen, @Radiopää miten hienosti muotoiltu! Tuon paremmin en osaisi asiaa itsekään sanoa. Mahtava teksti, lukekaa se ihmiset ajatuksella!

Minulle progressiivisena kosmopoliittina, liberaalina kaupunkilaisena ja maailmankansalaisena on sula mahdottomuus yrittää sulloa itseäni yhteen tai kahteen muottiin, saatika johonkin kansalaisuuden velvoittamaan tapaan olla olemassa. Suomalaisuus määrittää minua paljon vähemmän, kuin mitä monesti annetaan ymmärtää, että se voisi määrittää.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Minä en kuulu mihinkään homogeeniseen yhteisöön nimeltä suomalaiset, jotka kaikki ovat samanlaisia ja jakavat samat arvot.

Et, mutta kuulut heterogeeniseen "yhteisöön" nimeltä suomalaiset. Sinänsä olen taipuvainen ajattelemaan kanssasi samoin, ja varmasti olemmekin ihan samaa mieltä suurimmasta osasta tähän liittyviä kysymyksiä. Esim. minusta on outoa ajatella, että kansallisuus vaikuttaisi ihmisarvoon (ja osittain tämän takia pidän joiltain osin Suomen vasemmistoa erittäin tekopyhänä porukkana, joskin sekaan mahtuu poikkeuksia niissäkin asioissa).

Kuitenkin on ihan luonnollista kokea yhteenkuuluvuutta tietyiltä osin kansalaisuuden perusteella, varsinkin näin pienessä maassa. Meitä yhdistää lainsäädäntö ja yleisten normien ja yhteiskuntarakenteiden jakaminen, sekä itsestäänselvyytenä kieli. Peruskouluhan on asevelvollisuuden tavoin omiaan tätä ruokkimaan luomalla samankaltaisia muistoja ja kokemuksia meille kansalaisille.

Tietty sitten erottavat tekijät voivat olla näitä yhdistäviä tekijöitä suurempia, ja esim. eri maiden uusnatsit ovat varmasti keskenään huomattavasti enemmän samanlaisia kuin keskimääräisen kansansa edustajan kanssa. Todennäköisesti suomalainen matematiikan tutkija kokee merkittävämpien asioiden suhteen yhteenkuuluvuutta ruotsalaisen kollegansa, kuin porilaisen hitsaajan kanssa.

Kuitenkin on tärkeää, ettei sekoiteta kansalliskiihkoilevia idiootteja ja rasisteja ihmisiin, jotka ihan esim. kielen ja kulttuurin samanlaisuuden tuoman helppouden takia haluavat olla tekemisissä ainoastaan omaa kieltänsä puhuvien kanssa. Näihin kun mahtuu henkisiltä ominaisuuksiltaan (esim. sosiaaliset taidot) rajoittuneita ihmisiä, joille omankin kielen puhuminen vieraalle henkilölle voi tuottaa ongelmia. Tällaisten seurassa tuskin Suomessa syntyneet kosmopoliitit viihtyvät, joten kukaan tuskin jää häviölle. Leimaamisesta olen vain huolissani.

Suomalaisuuteen toiset kansallismieliset liittävät kaikennäköisiä myyttisiä ominaisuuksia, joihin varmaan uskovatkin. Se on tietysti vähän huvittavaa (ja kaikenlaisiin rotuteorioihin mennessä vaarallista). Rehellisyyden nimissä kansallisuutta vähättelevät ja kansainvälisyyttä korostavat sortuvat monesti samankaltaiseen harhaan liittäen kaikki negatiiviset mielikuvansa kansallisuuteensa ja kaiken hyvän kansainvälisyyteen. Ja kyllähän näitä "hävettää olla suomalainen" -juttuja näkee silloin tällöin facebookissa. Tuossa vain on ironista se, että siinä vähän niin kuin implikoidaan, että kansallisuus kuitenkin olisi joku määrittävä tekijä ja jonkun suomalaisen hölmöillessä hölmöilee koko yhteisö nimeltä suomalaiset, ja siksi suomalaisuutta pitää sitten hävetä.

Loppukaneettina rönsyilevälle jutustelulleni totean, että Suomessa tuodaan kyllä todella vähän omaa kansalaisuutta ja ylpeyttä siitä esiin verrattuna suurimpaan osaan valtioista. Meinasin todeta homman olevan päinvastoin Latinalaisessa Amerikassa, mutta taitaa päteä ihan koko mantereeseen. Eikä Eurooppaakaan tarvitse kauan kiertää, kun liput liehuu päivästä toiseen, omista tavoista ja perinteistä pidetään mustasukkaisesti kiinni muiden maiden vastaavia parempina jne. Suurimmalle osalle ihmisistä siis positiivinen ja luonnollinen asia, mutta monen muun asian tavoin äärimmäisen vaarallinen liiallisuuksiin mennessään.

edit: Esim. maanpuolustuksen osalta minulla menee ajatus jotakuinkin näin: Vapaata, demokraattista Suomea puolustaisin, mutta ei minulla totalitääristä natsi-/kommunisti-Suomea olisi kummoista intressiä puolustaa, joten ei se valtion nimi ja kansallisuus tässä omalla kohdalla ole kynnyskysymys. Kuitenkaan en rehellisyyden nimissä värväytyisi vapaaehtoiseksi taistelemaan vaikkapa Australiaan, jos Kiina sinne hyökkäisi.
 
Viimeksi muokattu:

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna
Minun ajatusmaailmaan ei sovi, että kokisin jonkun kanssa jotain yhteistä, vain koska olemme molemmat suomalaisia. Minä en kuulu mihinkään homogeeniseen yhteisöön nimeltä suomalaiset, jotka kaikki ovat samanlaisia ja jakavat samat arvot.
Tämän päivän maailmassa on helppo ajatella näin, ja hyvä niin. Aina asiat eivät ole olleet näin hyvin. Tosiasia kuitenkin on, että suomalaiset ovat suhteellisen samanlaisia, ja arvomaailma menee karkeasti samaan muottiin kaikilla, kun verrataan muihin kansallisuuksiin ja ihmisryhmiin, ja se korostuu mitä kauemmaksi Suomesta mennään. Nyt tietysti globaalissa maailmassa ja nopean tiedonsiirron aikana kuka tahansa voi omaksua vaikkapa buddhalaisuuden, alkaa meditoimaan ja omaksua buddhalaiset arvot.

Ei tarvitse kuitenkaan mennä kuin yksi sukupolvi taaksepäin, kun asiat olivat aivan toisin. Valtaosa suomalaisista kasvoi suomalaiseen kulttuuriin, toimintamalleihin ja ajatusmaailmaan, sekä arvoihin. Biologiselle eläimelle, eli ihmiselle, on vain loogista hakea hyväksyntää ja turvaa siitä tutusta ympäristöstä ja yhteisöstä.

Tämä ei sinänsä ole muuttunut, mutta kulttuuri, toimintamallit ja arvot ovat toki kansainvälistyneet viime vuosikymmeninä, jolloin kontrasti ulkoiseen maailmaan on vähäisempi.

Minä en voi ymmärtää, miten jonkun mielestä kansainvälisyys on huonompi arvo. Kansallisuuden arvostaminen kansainvälisyyden edelle on aiheuttanut Euroopassa sotia, kansainvälisyys lisännyt rauhaa.
Tämä ei kyllä ole näin yksinkertainen syy-seuraussuhde. Eniten sotia oli aikaan ennen kansallisvaltioita, tai kun kansallisvaltiot olivat vielä löyhiä ja rajat epämääräisiä, ja ihmisiä yhdisti lähinnä kielialueet. 1900-luvun alun kansallisbuumi aiheutti kaksi maailmansotaa, ja sen jälkeen kansallisvaltioiden yhteenliittymät (EU ja NATO etunenässä) ovat ylläpitäneet rauhaa.

Väitteesi sinänsä ei ole väärä, mutta sotia oli lukumäärällisesti paljon enemmän ennen kansallisuuden korostamista, tai mitään kansallisuusaatteita. Kansallisvaltiotkin syntyivät merkittäviltä osin sen vuoksi, että pienet yhteisöt hakivat suuresta joukosta turvaa ulkoisia uhkia vastaan. Kielialue oli useimmiten looginen "raja" kansallisvaltiolle.
 
Minun ajatusmaailmaan ei sovi, että kokisin jonkun kanssa jotain yhteistä, vain koska olemme molemmat suomalaisia.

Minun ajatusmaailmassani minulla on paljon yhteistä perähikiän isäm maan puollustajan ja punavuorelais-berliiniläisen kosmopoliitin kanssa sitä kautta, että meillä on yhteinen äidinkieli. Suomen kieli on minulle tärkeä asia. Me kaikki kolme ymmärrämme mistä Gösta Sundvist laulaa. Se ulkomaalainen, joka on sosioekonomiselta asemaltaan ja yleiseltä ajatusmaailmaltaan paljon lähempänä minua kuin perähikiän tai Punavuoren jannu, todennäköisesti ei ymmärrä, vaikka olisi suomea jopa opiskellutkin.

Siksi minä koen, että koen muiden suomalaisten kanssa jotain yhteistä ihan vain siksi että olemme suomalaisia. Toki suomenruotsalaisten kanssa ei välttämättä ole yhteistä kieltä.

Kuitenkin on tärkeää, ettei sekoiteta kansalliskiihkoilevia idiootteja ja rasisteja ihmisiin, jotka ihan esim. kielen ja kulttuurin samanlaisuuden tuoman helppouden takia haluavat olla tekemisissä ainoastaan omaa kieltänsä puhuvien kanssa.

Minä tykkään kovasti keskustella paikallisten kanssa englanniksi ulkomailla käydessäni, mutta eihän vieraalla kielellä kuitenkaan voi koskaan ilmaista itseään likimainkaan yhtä luontevasti kuin omalla äidinkielellään.

Rehellisyyden nimissä kansallisuutta vähättelevät ja kansainvälisyyttä korostavat sortuvat monesti samankaltaiseen harhaan liittäen kaikki negatiiviset mielikuvansa kansallisuuteensa ja kaiken hyvän kansainvälisyyteen. Ja kyllähän näitä "hävettää olla suomalainen" -juttuja näkee silloin tällöin facebookissa. Tuossa vain on ironista se, että siinä vähän niin kuin implikoidaan, että kansallisuus kuitenkin olisi joku määrittävä tekijä ja jonkun suomalaisen hölmöillessä hölmöilee koko yhteisö nimeltä suomalaiset, ja siksi suomalaisuutta pitää sitten hävetä.

Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen kuvaa hauskasti tällaisen "kansallisuustransvestiitin" elämää. Vaikka tuon romaanin päähenkilö on karikatyyri, kovin kauaksi eivät nämä Hesarin haastattelemat "Berliinin-veteraanit" Suomi-inhossaan jää:
Berliinin-veteraanit kertovat paluusokista: S-Marketista ei saa viiniä, ja koiratkin kulkevat kytkettyinä - Berliini - Sunnuntai - Helsingin Sanomat
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
Suomihan on jokseenkin "sivistyneenkin" maailman vähiten nationalistinen valtio. Jopa siinä määrin, että täällä nationalistiset ajatukset on moraalisesti kriminalisoitu. Ranska, Ruotsi, Englanti, Tšekki, Espanja, Yhdysvallat, Kanada, Italia, Japani, Tanska, jne jne. Ihan esimerkkinä vaikka nämä maat. Siellä ollaan ylpeitä omasta kansallisuudesta ja osoitetaan sitä vapaasti ja rohkeasti, eri tavoin paikasta riippuen.

Muualla kansallistunne on vahvana olemassa, meillä se on moralisoitu unholaan koska mitä ne meistä muuten ajattelee. Ketkä "ne"? Afrikan heimokansat?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös