Inttiin lähdössä?

[Uleåborgir]

Harmi, että tuli nyt vasta mieleen; uudet alokkaat kun tuskin ehtivät lukemaan. Aivan ehdoton siviilivaruste otettavaksi mukaan olisivat olleet pakkipussit eli pienet pakastepussit, joilla voi vuorata pakin sisätilan, ja välttää näin tiskaamisen ja mahdolliset ruokamyrkytykset, kun pakissa ollut murkina on päässyt helteellä muhimaan.

Muistaakseni pakkiruokailuja oli jo ennen ensimmäisiä lomia ja se pakin jynssääminen yhdessä 150 muun alokkaan kanssa oli hermoja ja aikaa vievää hommaa. Johtavat sotilaat painostivat menemään jo muotoon, ja pakki saattoi jäädä paskaiseksi. Ja pakithan tarkastettiin milloin virallisesti, milloin epävirallisesti.

Auktoriteettikammo on muuten synonyymi pelolle noin 95 prosentissa tapauksista.

 

[J.Petke]

Harmi, että tuli nyt vasta mieleen; uudet alokkaat kun tuskin ehtivät lukemaan. Aivan ehdoton siviilivaruste otettavaksi mukaan olisivat olleet pakkipussit eli pienet pakastepussit, joilla voi vuorata pakin sisätilan, ja välttää näin tiskaamisen ja mahdolliset ruokamyrkytykset, kun pakissa ollut murkina on päässyt helteellä muhimaan.

Ainakaan oma saapumiseräni ei saanut käyttää pakkipusseja heti alussa sillä piti opetella pitämään tavaroistaan huolta ja täten tiskata pakki. Pusseja saimme ruveta käyttämään joskus muistaakseni kolmannella metsäkeikalla.

Toki asiat ovat voineet muutua jo tässä ajassa.

 

[Tadu]

Ainakaan oma saapumiseräni ei saanut käyttää pakkipusseja heti alussa sillä piti opetella pitämään tavaroistaan huolta ja täten tiskata pakki. Pusseja saimme ruveta käyttämään joskus muistaakseni kolmannella metsäkeikalla.

Toki asiat ovat voineet muutua jo tässä ajassa.

Sama juttu v. 2005.

 

[tutzba]

Nykyään pakkipussit ovat melkeinpä pakollisia, näin siis ainakin ex-yksikössäni. Yrittävät välttää kaikkia mahdollisia tauteja ja niin edelleen.

 

[Uleåborgir]

Ainakaan oma saapumiseräni ei saanut käyttää pakkipusseja heti alussa sillä piti opetella pitämään tavaroistaan huolta ja täten tiskata pakki.

En oikein bonjaa, kuinka pakkipussien käyttäminen olisi huolehtimattomuutta tavaroistaan. Näkisin pakkipussien käytön jopa järkevämpänä kuin aikaa vievän tiskaamisen ja etenkin mahdollisen sairastumisen. Mutta eihän armeijassa aina edetäkään järkevimmän ajatusmallin mukaisesti. Ei toki.

Meilläkin muuan luti yritti kieltää ennen tykkileiriä koko komppanialta pakkipussien käytön, koska kuulemma porot syövät pakkipusseja ja sitten kärsivät pakkipussista aiheutuvista kuolemista. Lutin poistuttua auditoriosta - "KaiPr:n elokuvateatterista" - komppanianpäällikkö köhäisi ja pyyhki lutin piirtoheitinsulkeisissa käyttämän kaavion pois ja salli pakkipussit.

 

[J.Petke]

En oikein bonjaa, kuinka pakkipussien käyttäminen olisi huolehtimattomuutta tavaroistaan.

Varustehuoltoa, varustehuoltoa. Eikö teidän porukassa ollut niitä ihmisiä ketkä eivät käyneet suihkussakaan ennen kuin joku siitä heille mainitsi. Meillä ainakin riitti porukkaa kenellä ei ollut mitään käsitystä siitä, miten omia tavaroita pitää hoitaa.

 

[Uleåborgir]

Varustehuoltoa, varustehuoltoa. Eikö teidän porukassa ollut niitä ihmisiä ketkä eivät käyneet suihkussakaan ennen kuin joku siitä heille mainitsi. Meillä ainakin riitti porukkaa kenellä ei ollut mitään käsitystä siitä, miten omia tavaroita pitää hoitaa.

Varustehuoltoapa hyvinkin, ja varmaankin siksi perusteltua. Mutta pakin ollessa kyseessä voisi olla järkevää tinkiä. Ja tutzban tapaushan osoittaa asenteiden heltymistä pakkipussikysymyksessä. Kyllähän siellä varusteita huollettavaksi pakinkin jälkeen piisaa. Ja lusikka-haarukkahan pitää opetella tiskaamaan joka tapauksessa.

Olihan toki meilläkin äidinpoikia ja überhäröjä. Naapuripunkassa makasi vielä E-kaudella jannu, joka piti kerran pakottaa menemään ruiskuun. Haju oli lähes oksettava. Yksi helvetin räkänokka loisti aina varustetarkastuksissa puuttuvien varusteidensa takia. Kerrankin hän joutui kävelemään muodon viimeisenä poikkeavan varustuksensa takia. Hän oli jotenkin kyennyt hukkaamaan norsunvittunsa lomillaan keskellä talvea. Eikä varmasti ollut edes ollut päissään, niin töhö kaveri se oli, ettei luultavasti edes osannut juoda maitoa vahvempia nesteitä.

Onneksi perunat ovat nykyään valmiiksi kuorittuja armeijassa. Olisi varmasti monelle tekemätön paikka, jos eteen ilmestyisi kuoriperunoita.

 

[Iker]

Onneksi perunat ovat nykyään valmiiksi kuorittuja armeijassa. Olisi varmasti monelle tekemätön paikka, jos eteen ilmestyisi kuoriperunoita.

Kaverina joka on aina syönyt perunat kuorineen, tuo oli muuten juuri intissä huvittavaa seurattavaa.

Siellä kun alokaskaudella oli jonottamisen jäljiltä aikamoinen hoppu välillä syödä ja ehkä turhan korostetusti lopeteltiin ruokailu ajoissa että ehtii muotoon sovittuun aikaan mennessä, meni joillain reppanoilla kolme neljäsosaa safkiksesta niiden vitun pottujensa kuorimiseen ja muutenkin sen safka-asetelmansa virittämiseen. Sitten pari lapiollista pöperöä naamaan ja juosten pihalle odottelemaan.

Intti oli jees aikaa kaikkine vitutuksineenkin, kymmenen vuotta tuli täyteen omasta astumisesta palvelukseen, ja nämä kelit sekä uusien, kokemustansa odottavien alokkaiden juttujen lukeminen on nostanut muistot hyvin pintaan. Vekaralle mentiin heinäkuun alussa 2000 suureen tuntemattomaan, ja kesä oli silloinkin helvetin kuuma niiden ensimmäisten viikkojen aikana. Ei nyt tällaista yli 30 astetta tietenkään, mutta kunnon paahdetta ja armotonta hikoilua kuitenkin kun käytiin ensimmäisiä kertoja ampumaradalla ja telamiinoja jemmailemassa.

Välillä vitutti niin ettei olisi uskonutkaan, mutta siinähän se vuosi meni ilman suurempia traumoja.

 

[Rike.K]

Itse en intissä ikinä oikein oppinut käyttämään pakkipusseja. Morttikaudella oli kiire kaikessa muussa sähläämisessä, joten unohtui nuo pussit. Tämän jälkeen leireillä söin pääasiassa kertakäyttöastioista. Mutta joo hyviä kapistuksia nuo pakkipussit ovat niille jotka tarvitsevat niitä, mä en nähnyt ikinä edes leireillä nälkään, joten noi perusjutut vähän unohtuivat.

 

[Grohl]

Olihan toki meilläkin äidinpoikia ja überhäröjä. Naapuripunkassa makasi vielä E-kaudella jannu, joka piti kerran pakottaa menemään ruiskuun. Haju oli lähes oksettava.

Ihmeellistä, mutta aivan totta. Ainakin sotamies Grohlille oli suuri järkytys, miten uusavuttomia ihmiset voivat olla. Nämä kuulostavat kyllä ihan legendoilta ennnen kuin itse kohtaa kyseisiä ihmisiä. Omassa tuvassani siis oli kaksi henkilöä, joiden haju oli aivan sietämätön siitä syystä etteivät käyneet suihkussa tai vaihtovarastolla.

Molemmilla oli jonkin sortin suihkukammo, toisella varmaan sen takia, että oli niin lihava ja toisella varmaan sen takia, että oli niin käsittämättömän tyhmä. Alikersantit, tuvan paine, viereisen tuvan paine, joukkueen paine ja taisipa joskus joku ylempiarvoisempikin komentaa kyseisiä henkilöitä suihkuun.

Molemmat polttivat tupakkaa aivan saatanasti ja toisen näistä sankareista näin 4kk aikana pesevän hampaat yhden kerran. Jäänyt kyllä niin puistattavat kuvat kyseisestä 197cm pitkästä ja 140kg painavasti mätisäkistä, joka sattui nukkumaan jokaisen yönsä kuorsaten meikäläisen yläpuolella. Pelotti joka yö sitä rohinaa kuunnellessaan, että milloin yläsängyn pohja pettää ja minusta tulee mennyttä kalua.

Tupa haisi järkyttävän paskalle, vaikka kumpikaan henkilö ei ollut paikalla, sillä molempien kaapit olivat täynnä paskaisia ja hikisiä tavaroita, joiden pistävä lemu sai tupailman tuoksumaan joltain, mitä ei pysty sanoin kuvailemaan. Toisen kaverin petivaatteet olivat muuttuneet valkoisilta kohdiltaan enemmän keltaisiksi. Lopulta johtajat pakottivat koko komppanian vaihtamaan petivaatteet ja pölyttämään patjat paukkupakkasissa, jottei huomio kohdistuisi liikaa näihin arjen sankareihin.

En tiedä miten kyseiset henkilöt elämässään pärjäävät, mutta luulen, etteivät kovinkaan hyvin. Eikä minun tee kyllä mieli tietääkään. Kylläpä alkoi taas puistattamaan. Ja näitä ihmisiä kuuleman mukaan riittää vähän jokapuolella armeijan helahoitolaa nykypäivinä, joskin varmasti joillekin kuulostaa aivan "totta kuin kirkon rotta"-ketjun materiaalilta.

 

[Shejbal]

Siellä kun alokaskaudella oli jonottamisen jäljiltä aikamoinen hoppu välillä syödä ja ehkä turhan korostetusti lopeteltiin ruokailu ajoissa että ehtii muotoon sovittuun aikaan mennessä, meni joillain reppanoilla kolme neljäsosaa safkiksesta niiden vitun pottujensa kuorimiseen ja muutenkin sen safka-asetelmansa virittämiseen. Sitten pari lapiollista pöperöä naamaan ja juosten pihalle odottelemaan.

Vähän samaan asiaa littyen, ihmettelin aikanaan, kun jollain janttereilla ei ollut minkäänlaista tilannetajua tuon ajankäytön suhteen. Alkuunhan ohjatut ilta- ja aamutoimet olivat sitä, että juostiin pesuhuoneeseen ja suurin piirtein heti, kun viimeinen oli astunut kylpyhuoneen sisäpuolelle kuului käsky muodostua jonoon takaisin, joten mitään kusemisia tai hampaiden pesuja ei kerennyt missään nimessä tekemään. Joka ilta ja aamu oli kuitenkin aikaa tuon muodollisen pelleilyn jälkeen suorittaa oikeasti nämä iltatoimet ja tämän olisi luullut olevan joka jätkän tiedossa, mutta siitä huolimatta siellä joku urpo rupesi hampaitaan turaamaan ja kusella käymään tuon pelleilyosion aikanakin. Taisipa ainakin alkuun joku ruveta paskaakin vääntämään noiden viiden sekunnin "iltatoimien" aikana. Meni varmaan viikko, ennen kuin hitaimmat tajusi, että kannattaa heti muodostua jonoon siellä kylppärissä ja suorittaa nuo pellleily-iltatoimet nopeasti pois alta, jotta pääsee niitä oikeita iltatoimia suorittamaan omaehtoisesti. Mutta ei vittu, kun siellä oli aina joku alokas Senjanen vääntämässä torttua tai räkimässä hammastahnojaan, kun olisi pitänyt olla jo tuvassa. Ja taas otettiin iltatoimet uusiksi...

Suurta hupia (ja myös vitutusta) intissä oli juuri näiden ihan käsittämättömien kavereiden touhujen seuraaminen. Eihän tuollaisia tapauksia tapaa siviilissä koskaan, ja hyvä niin, mutta kyllä toi mukavasti piristystä päivään, kun joku avohoito-Asmo pisti parastaan.

 

[puuha-pete]

Suurta hupia (ja myös vitutusta) intissä oli juuri näiden ihan käsittämättömien kavereiden touhujen seuraaminen. Eihän tuollaisia tapauksia tapaa siviilissä koskaan, ja hyvä niin, mutta kyllä toi mukavasti piristystä päivään, kun joku avohoito-Asmo pisti parastaan.

Heh, kyllä muuten on niin legendaarisia tapahtumia saanut monesti tuolloin katsella, ettei oikeasti tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Meilläkin oli viereisessä tuvassa eräs alokas, nimeä en viitsi mainita, jolta valui räkä jatkuvasti. Alettiin porukalla sitten epäilemään, esittääkö kaveri nerokkaasti vain hullua. Ei esittänyt, tai sitten se perkele päätti esittää sitä koko puoli vuotta.

Toinen uskomaton tapaus oli muuan Hokkanen. Mies tumppasi rynkkynsä kai kolme kertaa ampumaradalla lumeen ja esitteli sitten asiansa luutnantille: "Herra alokas, luutnantti Hokkanen". Voi luoja kun sai saatana nauraa. Kaveri putsasi piippuaan sitten siinä melko tarkasti.

 

[12961]

Ainakaan oma saapumiseräni ei saanut käyttää pakkipusseja heti alussa sillä piti opetella pitämään tavaroistaan huolta ja täten tiskata pakki. Pusseja saimme ruveta käyttämään joskus muistaakseni kolmannella metsäkeikalla.

Meillä pakkipussit olivat KSE:ta koko P-kauden. Mikäli tilanne on sama edelleen, olisin voinut muistaessani suositella mukaan pientä könttiä teräsvillaa. Oma pakkini oli vuosimallia 1934, nähnyt myös jonkin verran käyttöä. Sisuksen väri oli mielenkiintoisen vihertävä vaikka miten tiskiharjalla hinkkasi, teräsvillalla sai pakin miellyttävämmän näköiseksi syödä.

Pakkipusseja sai ainakin Niinisalon sotkusta ihan sopuhintaan kun käyttö sallittiin.

 

[12961]

Heh, kyllä muuten on niin legendaarisia tapahtumia saanut monesti tuolloin katsella, ettei oikeasti tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Meilläkin oli viereisessä tuvassa eräs alokas, nimeä en viitsi mainita, jolta valui räkä jatkuvasti. Alettiin porukalla sitten epäilemään, esittääkö kaveri nerokkaasti vain hullua. Ei esittänyt, tai sitten se perkele päätti esittää sitä koko puoli vuotta.

Toinen uskomaton tapaus oli muuan Hokkanen. Mies tumppasi rynkkynsä kai kolme kertaa ampumaradalla lumeen ja esitteli sitten asiansa luutnantille: "Herra alokas, luutnantti Hokkanen". Voi luoja kun sai saatana nauraa. Kaveri putsasi piippuaan sitten siinä melko tarkasti.

Meillä oli patterissa muuan hiukan hönö alokas/tkm Puisto, joka ei osannut kelloa. Raukka laitettiin P-kauden alkupuolella tästä tietämättä yöpäivystykseen klo 00-02, aamulla patteri heräsi klo 0730 siihen, kun patterin varapäällikkö tuli töihin. Raukka ei tajunnut herättää ketään, kökötti kiltisti koko yön päivystäjän pöydän takana.

Jatkossa piirrettiin paperille, miltä kellon tulee näyttää kun herätetään seuraava, ja tämä toimi. Ilmeisesti kaiffari kuitenkin hahmotti kellon, tiedä sitten esittikö vain vitun tyhmää läpi inttiajan vai mistä oli kysymys.

Omassa tuvassa oli muuan alokas Riski, joka oli patterin todellinen sähläsimpanssi. Kaveri päätti pestä M91:nsä lomilla pyyhkeen kanssa samassa koneessa, tämän jälkeen ysiykkönen olikin aivan täynnä pyyhkeenväristä nukkaa. Pari kertaa Riski oli vielä asetarkastuksessa kun muut odottelivat lomille pääsyä pihalla. Nimi oli muutenkin osuva.

Moniko tunnustaa pesseensä intin kamoja kotona? Erityisesti kalsarit, T-paidat, pitkät tykit ja poolot paranivat ihotuntumaltaan huomattavasti kun ne pesi jollakin muulla aineella kuin SA-int-mallin myrkyillä. Kalsaritkin olivat huuhteluaineen jälkeen jopa hyviä. Päällysvaatteita en pessyt ikinä itse.

 

[rudy25#]

Moniko tunnustaa pesseensä intin kamoja kotona? Erityisesti kalsarit, T-paidat, pitkät tykit ja poolot paranivat ihotuntumaltaan huomattavasti kun ne pesi jollakin muulla aineella kuin SA-int-mallin myrkyillä. Kalsaritkin olivat huuhteluaineen jälkeen jopa hyviä. Päällysvaatteita en pessyt ikinä itse.

Pesin aina kotona intin t-paidat, sukat ja kalsarit. Lähinnä tosin sen takia, että ei tarvinnut käydä varusvarastolla vaihtamassa uusia tilalle. Kerran kun oli saanut sopivat ei kannattanut lähteä arpomaan uusia tilalle. Pääosin käytin kyllä kotoa tuotuja sukkia, kalsareita ja t-paitojakin, koska muutenhan ne loppuivat kesken. Likaisissa en viitsinyt helvetti kulkea kovinkaan pitkään.

 

[Hanhi]

Olihan noita sählääjiä :) Eräätkin TVÄL-tarkastuksessa: "Herra Yliluutnantti, Tykkimies NN:n ase numero XXXXXX ja taisteluvälinemateriaali tarkastettu puhdistustanne varten" jooh, otetaas uusiks ja monta kertaa peräkkäin sama laulu :)

Saman tuvan Hyvönen oli kanssa yksi sankari, joka neppaili niitä näitä, mut ehkä mieleenpainuvin oli tämän tetsari ja tapa "raahata" sitä mukana. Mitkään remmit ollu kunnolla kiinni ja se laahas sitä aina perseen alapuolella mukana. Ennen pitkää kotiutusmarssia sitten päätettiin porukalla pistää sen tetsari kunnolla selkään ja niin tiukalle kun pystyy. Varmaan jo ekan kilsan jälkeen tää hehkutti et "Kiitti jätkät, täähän on nyt tosi hyvä! ei oo niin raskaan tuntunen! Tosi mukava selkään!"

Hyvä puoli on se et harvemmin inttiajoista muistaa mitään paskoja juttuja, enemmänkin hyviä juttuja.

 

[Sinner]

Olihan noita sählääjiä :) Eräätkin TVÄL-tarkastuksessa: "Herra Yliluutnantti, Tykkimies NN:n ase numero XXXXXX ja taisteluvälinemateriaali tarkastettu puhdistustanne varten" jooh, otetaas uusiks ja monta kertaa peräkkäin sama laulu :)

Nämä ovat kyllä hauskoja ja kun sattuvat oikeille henkilöille, niin aina parempi. Meillä oli erittäin vittumainen alikersantti, joita toki ilmeisesti on vakiona aina ja iänkaikkisesti. Hän oli supersotilas, joka ei tehnyt koskaan virheitä, mutta huusi, haukkui ja nöyryytti kyllä alokkaita jos nämä sattuivat sellaisen tekemään.

Oltiin sitten aamulla käskynjaossa ja odotettiin muodossa pihalla päivystävää vääpeliä paikalle. Kun hän tuli ovesta pihalle karjaisi alikersantti asennon muotoon ja meni nohevana tekemään ilmoitusta : "Herra Patteri! Vääpeli valm....." Sotilasmestari (vääpeli oli arvoltaan sotilasmestari) totesi tässä vaiheessa käyvänsä nyt sisällä. Silläaikaa alikersantti X juoksee nuo urheilukentän toisenpään lipputangot ympäri ja on valmiina tekemään uuden ilmoituksen, kun minä tulen takaisin pihalle. Alikki helotti kuin hillomunkki.

Vahingonilo on tosiaan paras ilo.

 

[Delter]

Meidän tupamme eräs nimeltämainitsematon sekosi aakkosissa sen verran, että lähti alokaskaudella ampumaradalle väärässä ryhmässä. Patterimme oli jaettu radalle sukunimen perusteella niin, että henkilöt välillä A-K lähtivät aamupäivällä ja loput väliltä L-Ö sitten illemmalla. No tämä isänmaan toivo, sukunimeltään M******, päätti ottaa osaa ensimmäiseen ryhmään. Radalla tehtiin laskenta, ja huomattiin että yksi on liikaa. Sen jälkeen kysyttiin, "onko joukossa joku jonka nimi ei ole väliltä A-K?" Kukaan ei ilmoittanut mitään. Ainut mahis seuloa kuokkavieras pois oli huutaa äijät nimi nimeltä radalle odottamaan. Tämä yksi seppä jäi sitten sojottamaan rivissä paikalleen kun muut olivat siirtyneet ampumakatokseen. Oli varmaan aika älykäs olo. Alikersantin kohtuullisen palautetuokion jälkeen vässykkä sai kyydin takaisin kassulle. Tokkopa olisi yksin kävellen löytänyt takaisin.

Sama jantteri eksyi myöhemmin e-kaudella metsään mennessään vartioon teltalta. Matkaa arviolta 500m tietä pitkin, mutta niin vain poika onnistui suunnistamaan noin viiden kilometrin verran vikaan. Satuin olemaan samana yönä viestipäivystäjänä komentopaikallamme, jonne toisen porukan leirinjohtaja soitti ja ilmoitti, että tkm M****** on löytynyt heidän komentopaikaltaan. Palauttivat jätkän sitten aamulla meidän vahvuuteen. Sen verran rupesi tuon turjakkeen järjenjuoksua sympatiseeraamaan, ettei sille viittinyt edes aukoa päätään. Ressukka mikä ressukka.

 

[12961]

Ai niin, Riskihän kunnostautui inttiaikana myös sotilashenkisessä urheilussa.

Suunnistusharjoituksen jälkeen kysyttiin vapaaehtoisia sotilasläänin suunnistuskisoihin, Riski päätti tietenkin ilmoittautua, ilmeisesti köllin toivossa. No, ei mennyt ihan putkeen, kaveri eksyi Niinisalon-Kankaanpään maastoon eikä löytynyt vaikka hakemalla hakivat, kolme tuntia kisan jälkeen taisi vielä olla kadoksissa. Ei tullut kölliä, show jatkui.

Lopulta Riski saapui kuin saapuikin Niinisalon lamellikasarmille, samalla oli sattumalta käynnissä palohälytysharjoitus. Väsynyt ja likainen Riski löntysti portaissa vastaan tulevasta jengistä ja palohälytyksestä huolimatta tupaan pötköttelemään. Nimenhuudossa kokoontumispaikalla olikin sitten hauskaa! Jotka muistavat palohälytystä valvoneen Ltn. "setä" Heikkilän, tietävät kyllä, että hauskaa oli!

Tunnettu lainaus sedältä, jotta muutkin voivat kuvitella tilannetta:

"Nyt on pirpanan jäärääminen mennyt siihen pisteeseen että meikäläisen sietokyky ylittyy, jotenka otetaanpa käyttöön teille uusi komento. Kun minä huudan "Piiloon!", niin pirpana katoaa mun näköpiiristäni. PIILOON!"

 

[BigD]

Sama jantteri eksyi myöhemmin e-kaudella metsään mennessään vartioon teltalta. Matkaa arviolta 500m tietä pitkin, mutta niin vain poika onnistui suunnistamaan noin viiden kilometrin verran vikaan. Satuin olemaan samana yönä viestipäivystäjänä komentopaikallamme, jonne toisen porukan leirinjohtaja soitti ja ilmoitti, että tkm M****** on löytynyt heidän komentopaikaltaan. Palauttivat jätkän sitten aamulla meidän vahvuuteen. Sen verran rupesi tuon turjakkeen järjenjuoksua sympatiseeraamaan, ettei sille viittinyt edes aukoa päätään. Ressukka mikä ressukka.

Heh, pimeässä monella hepulla suuntavaisto on mitä on. Yhdelläkin tupakaverilla pasmat sekosi aina leireillä kun tuli pimeää. Kerrankin teltta oli vain noin sadan metrin päässä vartiopaikalta, mutta kaveri onnistui silti eksymään metsään. Siinä sitten edellinen vartiomies ihmetteli ku kyseinen jantteri oli jo tunnin verran myöhässä omasta vartiovuorostaan. Aamulla olikin sitten naurussa pidättelemistä kun metsään eksynyt kaveri kertoili yöllisistä seikkailuistaan. :)

Hyvät naurut intissä sai myös loppusodan aikoihin kun eräs sankari oli onnistunut yöllä suunnistamaan takaisin kasarmille. Jossain vaiheessa loppusotaa leikimme pyssyillä melko lähellä (n. 5km) kasarmia. Kaverilla pli sitten yön pimeinä tunteina iskenyt armoton paskahätä ja hänen oli samantien lähdettävä tekemään tarpeensa. En sitten tiedä miten pitkälle tämä sälli oli lähtenyt kakkimaan, mutta aamulla hän löysi itsensä kassulta. Että sellasia sankareita :)

 

[JoukaHainen]

Mitenkäs arvon herrasväki on toiminut laktoosi-intoleranssin kanssa? Pitääkö kyseisestä vaivasta kärsivän ottaa mukaan lääkärintodistus, vai riittääkö pelkkä maininta "sairaudesta"? Itsehän olen siis harvinaisen tietoinen kyseisestä vaivasta, joten turhat testit/kokeet ei oikein napostele. Toki ne testit voi tarvittaessa käydä tekemässä, mutta todennäköisesti niistä saa maksaa ainakin sen 20€.

Niin ja suuntana on tietenkin Santahamina 1/11.

Kyllä ne sen kysyy heti, kun menet. Ei tarttenut mitään todistusta mukaan. Saat leireillä aina oman annoksen missä lukee nimesi jne.

Noita suihkua pelkääviä sotilaita löytyy kyllä aina. Omassa joukkueessani oli tykkimies, joka nukkui ysiykkösillä yöt, ettei tarvinnut aamulla punkkaa tehdä. Suihkussa tämä sankari ei varmaan ikinä käynyt. Sankari teki myös taidetta movettamisesta. Joka aamu veksiin ja sieltä takaisin 3vp:n kanssa. Kerran mies sattui olemaan terve ja päivän ohjelmaan kuului ampumista niin sankari päätti napata yhden kolmiolääkkeen ja mainitsi tästä sitten kersantille. Kersantti hetken aikaa tuumi ja sanoi sitten, että tule mukaan jakamaan panoksia. :D

Yksi toinen hieno mies löytyi samasta tuvasta, joka onnistui eksymään suunnistuksessa. Lähdimme sitten joukkueen kanssa miestä etsimään ja kyllähän se sitten noin tunnin hakemisen jälkeen löyty. Sama jääpuikku veti meidän kirjallisesta kokeesta kovimmat pisteet ja näin oli joukkueemme priimus. Siitä palkintona jääpuikku sai koiran luun (olimmehan spolleja). No yhtenä iltana saimme ajatuksen (priimus meni aina 10 nukkumaan), että laitamme tuon luun hänen suuhunsa, kun priimus nukkui selälleen. Siinä olikin sitten ja naurussa pidättämistä.

 

[MikGo]

Tunnettu lainaus sedältä, jotta muutkin voivat kuvitella tilannetta:

"Nyt on pirpanan jäärääminen mennyt siihen pisteeseen että meikäläisen sietokyky ylittyy, jotenka otetaanpa käyttöön teille uusi komento. Kun minä huudan "Piiloon!", niin pirpana katoaa mun näköpiiristäni. PIILOON!"

Myös muutama vuosi sitten oli myös jo luutnantilla tämä käytössä. Kyllähän yleensä se pisti lähinnä naurattamaan, josta seurasi lisää juoksua.

 

[turo-urpo]

Olin puoli vuotta viime heinakuusta tammikuuhun Keuruulla ja kyllä sieltäkin niitä omalaatusia sankareita löyty.

Ykskin jätkä onnistu seisoalteen kustessa paskantamaan "housuunsa" vaikka lattialle suurin osa tavarasta tais mennäkkin. Tais olla sama kaveri joka paskanti leirillä housuunsa ja vei kalsarinsa pakkipussissa varustevaihtoon leirin jälkeen. Tämä tapahtu keskellä yötä ja olihan sitä pakko alikessu herättää kesken unien ja ilmoittaa "herra alikersantti paskansin housuuni". Ja jos vielä tällä kakka linjaa sivutaan niin yks sankari kyllästy nukkumaan jalat melkein kiinni kaminassa ja otti kamansa ja meni nukkumaan ulkohuussiin.

Intissä kyllä näkee sellasia tyyppejä, jollasia ei uskois olevan olemassakaan. Oikea suomalaisen nuorison läpileikkaus.

Sellaset tyypit vähän ihmetyttää, jotka on melkein kateellisia joillekkin jotka saa vapautuksen jonkun sairauden takia. Ykskin tyyppi pääs ehkä kaks kuukautta etuajassa pois kun sillä todettiin krooninen vatsahaava. Siihen joku tyyliin "kävipä sillä hyvä tuuri kun sai vapautuksen".

 

[Rike.K]

Sankari teki myös taidetta movettamisesta. Joka aamu veksiin ja sieltä takaisin 3vp:n kanssa. Kerran mies sattui olemaan terve ja päivän ohjelmaan kuului ampumista niin sankari päätti napata yhden kolmiolääkkeen ja mainitsi tästä sitten kersantille. Kersantti hetken aikaa tuumi ja sanoi sitten, että tule mukaan jakamaan panoksia. :D

Itseäni ärsytti nämä joka aamu veksiin tyypit, mutta täysi tuki taktisella movettamiselle :D Mulla oli jo armeijan alkaessa pientä vihlontaa yhdessä hampaassani, mutta vasta morttileirin aamulla sitä alkoi “särkeä” niin pahasti että “pakkohan” sitä veksiin oli mennä. Kun vapautus loppui, niin alkoivat kassulla uhkailemaan että kyyditsevät mut leirille muutamaksi päiväksi, mutta onnistuin missaamaan koko leirin. Pieni vinkki myös tähän että viisaudenhampaat kannattaa poistaa intissä.

Toinen oli se kun ennen Rovaa oli viikon lämmittely Parolannummen maastoissa ja tämän jälkeen suoraan junaan. Vitutti niin helvetisti että aamulla ilmottauduin veksijonoon, vaikka olin ihan terve, kyllä sitä aina jonottaessa jonkun vaivan keksii. Mutta ilmeisesti tähän oltiin sotilasjohdossa varauduttu ja mihinkään veksiin ei sinä aamuna päässyt, vaan suoritettiin kenttätarkastus kassun pihalla lääkintämiesten toimesta. Kun pääsin lämärin luo, niin sanoin vaan että on vähän heikko olo ja tämän jälkeen automaattisesti työnnettiin kuumemittari kainaloon. En kyl ikinä unohda mitä lämäri tollon sanoi kun kattoi mittaria “Joo ylittää rajan 0.1 asteella, sulla on kuumetta!” Jouduin tosin muutamas päiväs hönsäämään viel tolle leirille, mutta ainakin sain pehmeän alun ennen Rovaa. :)

Tuon leirin lopussa oli joku kanssataistelija saanut muutaman päivän VMTL. Tuo vapautus ulottui Rovalle lähtöpäivään ja mä annoin sille sitten sellaisen neuvon että koska on tollainen vapautus päällä, niin et voi ottaa rynkkyä ja muita taisteluvarusteita mukaan, ellei joku kanna niitä sun puolesta junaan ja eihän kukaan näin tee. Taistelija noudatti tätä neuvoa ja vasta Rovalla joku luti oli huomannut tämän, hieman huutoa oli kuulemma tullut, muttei ei sen kummempaa. :D

 

[Rike.K]

Hän oli supersotilas, joka ei tehnyt koskaan virheitä, mutta huusi, haukkui ja nöyryytti kyllä alokkaita jos nämä sattuivat sellaisen tekemään.

Meillä oli juuri samanlainen vänrikki, kaljupää ja antoi aina kovaa runtua! :D

Kerran kävi kuitenkin niin että oli vapaaehtoinen uimahallireissu ja mä tietenkin ilmottauduin mukaan. Johdossa oli tämä vänskä ja heti kun bussi poistui kasarmialueelta, niin myös tämän supersotilaan olemus alkoi muuttua. Hyvissä ajoin ennen uimahallia kaveri painotti: “Uimahallissa on kaikenmaailman rehutukkia, joten nyt pidetään matalaa profiilia ja ei olla niin armeijamaisia.”

Vaikka itsekkään en ole mikään mestariuimari, niin hallissa huomasi todella että tämä vänskä ei ollut oikein kotonaan vedessä. Jotain armeijan ohjeuinti juttuja se yritti vetää, mutta pääasiassa me pidettiin vaan hauskaa. Todella mukava reissu kaiken kaikkiaan. Tolloin tuli intissä viimeistään selväksi että kovimmatkin skapparit ovat vain ihmisiä, eivätkä eroa paljoa arkielämästä.