Inttiin lähdössä?

[Setit]

Huomenna on siis lähtö, täälläpäin suuntana on Isosaari.

Mites muuten hiustenleikkuu toimii käytännössä? Pitääkös tässä käydä vielä parturissa kynimässä pää vai vetääkö ne siellä intissä? Toivoo nimimerkki "köyhä opiskelija".

Kasarmilla joku hiustenleikkuukonetta etäisesti muistuttava laite todennäköisesti löytyy, mutta se leikkaaminen täytyy hoitaa itse. Ja esim. tupakavereilta kannattaa kysyä koneita ja apua, ensimmäisenä iltana on jo vähän aikaa tuollaisen asian hoitamiseen.

 

[Bobcat]

Ei tarvinnut puhdistaa korvia vasta kuin intin loppupuolella? Vaimentaahan se vaikku tosiaan huutoa. Vitsi vitsi, mutta henk. koht. vanupuikkoja kyllä suosittelen, jos haluaa korvansa välillä puhdistaa, sillä laitoksen puolesta niitä ei saa ja ovat pelimiesliike myös heti, kun alkaa aseenpuhdistusleikit.

Terveen ihmisen korviin ei tarvitse eikä saa työntää mitään vanupuikkoja. Korvien putsaamiseen, jos siihen tarvetta on, on olemassa ihan eri menetelmät.

Terveisin: C-mies

 

[Hanhi]

Itse tässä hypistelen huomiselle päivättyä palvelukseenastumismääräystä Niinisaloon. Kaiken kaikkiaan epätodellinen fiilis vieläkin, vaikka tukka jo lähtikin tuomaan edes vähän armeijatunnelmaa.

Positiivisella mielellä lähden liikkeelle, vaikka tiedostankin turhautumisriskin olevan varmasti kovaa luokkaa. Mutta pilke silmäkulmassahan nää jutut on elämässä ennenkin tehty...

Meille oli listattu tarvittaviin/suositeltaviin tavaroihin seuraavat asiat:

- palvelukseenastumismääräys ja henkilöllisyystodistus
- sairausvakuutuskortti ja rokotuskortti sekä mahdolliset lääkärintodistukset
- luettavaa ja harrastusvälineitä
- rahaa ja naposteltavaa
- rannekello, mieluiten digitaalinen
- lukko kuivauskaappia varten
- sukkia ja alushousuja
- hygieniatuotteita ja vanupuikkoja
- tasku- tai otsalamppu
- kännykkä ja laturi
- tilinumero päivärahojen maksamista varten

Noista nyt ajattelin suunnilleen kaikki mukaani ottaa, aika pienikokoisia kuitenkin ovat ja tarpeen tullen varmasti erittäin hyödyllisiä. Lisäksi omat lenkkarit ja pelikortit voisi kanssa reppuun pakata niin eiköhän se suunnilleen ole siinä. Partakoneen voisi myös varmuuden vuoksi napata, vaikka epäilenkin että ensimmäiset lomat kutsuvat ennemmin kuin oma maitohaiven kasvaa häiritseviin mittoihin.

Eipä muuta kuin kestämistä ja jaksamista muille huomenna asepalveluksen aloittaville!

Jos tupakkamiehiä olet niin osta reippaasti röökiä mukaan, sotkuun kun ei heti pääse. On toki myös paikkoja missä pääsee röökille ehkä kerran päivässä. Partakoneen sijasta parempi on toki höylä, taitaa tulla semmoinen jokaiselle talon puolesta. Heh, kellolla intissä ei tee kyllä juuri mitään :)

 

[Siim72]

Jos tupakkamiehiä olet niin osta reippaasti röökiä mukaan, sotkuun kun ei heti pääse. On toki myös paikkoja missä pääsee röökille ehkä kerran päivässä. Partakoneen sijasta parempi on toki höylä, taitaa tulla semmoinen jokaiselle talon puolesta. Heh, kellolla intissä ei tee kyllä juuri mitään :)

Itsellä on nyt puolet takana. Höylää ei todellakaan jaettu ainakaan Santahaminassa ja kyllä ainakin kuskin hommissa kello on helvetin hyödyllinen varuste, kun pitää ilmoittaua tietyssä paikassa, tiettyyn aikaan.

 

[sekolust]

Itsellä on nyt puolet takana. Höylää ei todellakaan jaettu ainakaan Santahaminassa ja kyllä ainakin kuskin hommissa kello on helvetin hyödyllinen varuste, kun pitää ilmoittaua tietyssä paikassa, tiettyyn aikaan.

Itsekin Santiksessa palvelleena liputan oman kellon puolesta. Tuosta on apua niin monessa asiassa (vartiovuorojen kanssa ajantaju, kipinä, ilmoittautumiset, jne.), että aivan turha jättää väliin. Itse ostin parin viikon jälkeen jonkun mahdollisimman halvan rannekellon vain ja pelkästään inttiä varten: ei sitten olisi haitannut jos olisi sattunut hajoamaan tai häviämään. Niin ja yhden kellotaulun teippasin yläpunkan pintaan. Jos sattui yöllä heräämään tai vähän aikaa luki ennen nuukkumista niin pystyi sitten tarkistella kelloa. Eipähän tarvinnut koittaa nukahtaa uudestaan 5 minuuttia ennen "herätystä" tai lukea herätykseen asti.

Toinen peliliike on otsalampun ostaminen leireille. Jos tilanne ei ollut päälle (sai näkyä) ja esimerkiksi telttaa kasattiin pimeänä syysiltana, niin otsalamppumiehillä riitti kavereita. Clas Ohlssonilla nuo eivät taida edes paljoa maksaa. Pienellä taskulampulla saa myös kummasti aikaan jos on haluja lukea punkassa pimeän jälkeen. Tämä tosin vaatii vissiin alokasajan loppumista ja sen verran heikkoa/hyvin suunnattavissa olevaa valoa, että ei haittaa muita.

Ja meille 2/06-erässä jaettiin höylät ja vaahdot firman puolesta. Tosin oma on aina oma ja kannattaa pitää mukana.

 

[Jehovan Syyttäjä]

Itse vietin rattoisan inttiaikani Parolassa 2001, täydet 362 vuorokautta. Rautaisen kokemukseni avulla voinkin antaa tuleville mosille miehisen kiirastulen alla neuvontynkiä ja mielipiteitä:

Älä turhaan lähde Prikaatia kohti nyrpein naamoin, saatat hyvinkin nauttia palveluksesta. Toki sinua alusta asti sorretaan, alistetaan ja simputetaan, mutta mitä ei mies tekisi isänmaan puolesta? Sanotaan, että armeijasta kukaan ei kotiudu reserviin muuttumattomana. Ja hyvinkin voin tuon väitteen varmentaa tässä ja nyt. Siinä vaiheessa, kun on polkenut 80 kilometriä loivaa vastamäkeä armeijan munamankelilla - esterin oikuista johtuen alusvaatteita myöten märkänä, hartiat rynkyn ja tetsarin painosta iloisiksi kouruiksi muovaantuneina ja mahan happoentsyymien käydessä henkäyksenkeveiden seinämien kimppuun muun polttoaineen puutteessa - löytää helposti itsensä pohtimassa perimmäisiä kysymyksiä elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta. Siinä oppii arvostamaan arjen pieniä iloja, kuten vaikkapa päiväunia tai äidin valmistamia lihapullia.

Seuraavassa pientä listaa asioista joita sinun tulee odottaa/varoa tulevan 6/9/12 kuukauden aikana:

Kassulla

Suurimman osan ajastasi tulet viettämään kasarmin piikkiaitojen turvallisessa suojassa. Tässä hieman neuvoja ikävien ja todella ikävien tilanteiden välttämiseen:

-Älä näytä turhautumistasi. Varsinkin alkuaikoina sinulle tullaan opettamaan kaikki kädestä pitäen. Ensimmäisinä viikkoina alikessut ohjaavat ja opastavat teidät kaikkeen, esim. aamupesulle ja pinkantekoon. Saattaa kuulostaa naurettavalta, mutta se on tarpeellista. Yksikköösi lähes varmasti tulee tapauksia, jotka eivät itse osaa solmia maihareitaan, napittaa puseroaan tai asettaa tyynyä tyynynliinaan.

-Älä hankkiudu silmätikuksi, ts. vanha ole huomaamaton - menetelmä. Tee hommasi sen verran huolella, ettei tule sanomista, mutta älä niin hyvin, että olisit AUK-listoilla kärkipäässä.

-Älä hankkiudu esimiesten/ryhmänjohtajien nakkikoneeksi. Kumulatiivinen edellisen neuvon kanssa. Mikäli jatkuvasti pelailet omaa lekkeripeliäsi tai muuten vaan et osaa, ja näin saatat ryhmäsi huonoon valoon, olet suuressa vaarassa joutua yleiseksi nakkikoneeksi. Tätä haluat välttää, ellei mielestäsi ole hauskaa siivota lounastauolla rj-tupaa ja leireillä pitää säännöllisesti kipinän lepakkovuoroa klo 0200-0400.

-Vemppaa. Tärkeätä vemppaamisessa on kunnon ajoitus. Nohevana alokkaana rastitat läpivientisuunnitelmasta 3-5 muutaman päivän jaksoa, jolloin et halua leikkiä sotaa. Valintavinkki: pitkät marssit, leirit ja TST-harjoitukset. Parhaiten tämä onnistuu, mikäli löydät itsestäsi jonkun vakiovaivan. Polvi reistaa, selkä juilii tai jotain muuta vastaavaa. Mikäli olet rastin lähestyessä hälyttävän terve, tee jotain sen eteen. Suutele kiihkeästi kuumepotilasta. Nuku yösi alasti tuvan lattialla avonaisen ikkunan alla - sinun täytyy olla aidosti kipeä, muuten piilee vaara leimautua asennevemppaajaksi, ja taas häämöttää nakkikoneen virka. Asennevemppaajaksi leimautuu myös, jos ramppaa veksissä liian tiuhaan - siksi suunnitelma.

Leirillä

Välillä kassulta siirrytään harjoittelemaan maastoon. Ja sepä vasta hauskaa onkin. Mikäli kesä on sopivan sateinen, tulet tottumaan aamunkosteassa rämeikössä ryömimiseen. Lisäksi vakiohjelmaan kuuluu hellelenkit suojeluvarustuksessa ja kirjaimellisesti käpy selän alla nukkuminen. Jos joku armeijassa pitää kutinsa, niin aikataulu. Harjoituspaikalle tuseerataan täyttä vauhtia vaikka kello näyttäisi mitä. Sitten odotellaan muodossa sen puoli tuntia, kun harjoituksen pitäjä saapuu paikalle. Odottelu on aina kivaa, satoi tai paistoi. Harjoitukset itsessään ovat parhaimmillaan typeriä. Tai kukapa keksisi parempaa tapaa viettää hellepäivää kuin oikean syöksymistekniikan harjoitteleminen tai oikeaoppisen poteron valmistaminen...

Yöt leirillä ovat usein unohtumattomia. Parolan sotilaana sain tottua kauttaaltaan heikkoihin varusteisiin; hyvällä säkällä viutilosta teltasta ei ollut kuin yksi kulma revennyt. Sain olla onnellinen jos löysin itseni vielä nukkumasta mahdollisimman kaukana tuosta tarpeettomasta takaovesta. Tuurin äidyttyä satumaiseksi telttaani ei oltu buukattu enempää kuin 20 taistelutoveria. Tällöin nukkuminen onnistui lomittain lusikka-asennossa paremmin kuin kätevästi. Jos vielä tämänkin jälkeen onnetar sylkäisi suuntaani, saatoin todeta ettei paikkani alta löytynyt suurempia kiviä, käpyjä tai juuria, ja muutkin maaston epäsäännöllisyydet olivat kohdallani minimissä. Pystyin jo pitämään itseäni lottovoittajana näiden sattumien jälkeen, mutta siltikin yöunet jäivät auttamatta vajaiksi. 4-6 tunnin nukkuma-ajasta joutui todennäköisesti pitämään vähintään puoli tuntia kipinää, ja muutoin heräsi vartin välein kamiinan kolinaan, kylmyyteen, kuumuuteen, hyttyseen, vierustoverin unissapuhumiseen tai johonkin muuhun pieneen haittatekijään. Kaiken kruunaa jossain vaiheessa tuleva hälytys, jonka aikana hukkaa silmälasinsa ja kaapin avaimensa - ei auta itkeä!

Esimiehet

Esimiehet ovat mukavan leppoisia - aina kun kaulassa on enemmän rautaa kuin kapteenilla. Käsittääkseni asia menee jotakuinkin niin, että majurin leppoisiin hommiin päästyään skapparin ei juuri tarvihe enää pokkuroida edes ylemmilleen, ja alemmilleen päteminenkin jää vähemmälle. Kessuista, vänskistä ja luteista sen sijaan tulet tapaamaan jos jonkinsorttista soturia. Osa skappareista on totisesti todellisia sotahulluja. Painavat harjoituksissa joukon kärjessä kiroillen ja sotahuutoja päästellen - siinä ei pienen alokkaan kannata jäädä jalkoihin. Toiset taas ovat työnsä kyllästämiä menetetystä tulevaisuudesta turhautuneita mukanakulkijoita, jotka ovat töissä enää vain rahan takia. Tästä joukosta saattaa löytyä joku järki-ihminenkin. Toisaalta tästä joukosta löytyy myös ne katkerimmat ja v*ttumaisimmat tapaukset.

Alijohtajat kuuluvat suurimmaksi osaksi samaan massaan kuin sinäkin. Syövät samaa puuroa ja juovat maitoa. Suurin osa on sinun kanssa samaa mieltä armeijassaolosta. Pari ekaa viikkoa saattavat alikessut vaikuttaa muukalaisilta, mutta kun se johtamisen uutuudenviehätys karisee ja päivärytmi löytyy, ovat hekin siellä vain suorittamassa velvollisuuttaan.

Taistelutoverit

Kyllähän armeijasta uusia kavereita saa - jos vain niitä haluaa. Jokainen yksikkö on noin sadan ihmisen otanta suomalaisesta miesnuorisosta. Joukkoon siis mahtuu kaikenkarvaista vipeltäjää. Varmasti tulet pelkäämään asetta alokas Seppäsen kädessä, nauraamaan alokas Karvisen pyöräilytaidoille ja ärtymään alokas Rissasen tyhmille jutuille. Toisaalta nämä Seppäset ja Karviset jakavat yhden elämänsä suurimmista "seikkailuistaan" kanssasi, ja se jos mikä yhdistää. Ei mene montaakaan viikkoa kun tuvassa hiljaisuuden jälkeen ruoditaan jo mitä henkilökohtaisimpia asioita. Salaan eivät jää vaimokkeen mieltymykset eikä serkun kaiman herpes. Selviäminen armeijan tuulista ja tuiskusta, henkisistä ja fyysisistä vastoinkäymisistä ja muusta pikimustasta jöötistä mitä siellä tulet kokemaan olisikin lähes mahdotonta ilman näitä kohtalontovereita.

Tässä siis hieman ohjeistusta, jolla luulisi ainakin alkuun pääsevän.

 

[StopTheRock]

Huomenna siis itsellä suunta kohti Hallin varuskuntaa. Kamppeet on pakattu ja pientä jännitystä on jo ilmassa, saa nähdä kuinka hyvin saa ensi yön nukuttua. Kaikki mahdolliset vinkit on kavereilta tiedusteltu sekä tästä(kin) ketjusta luettu. Hyvillä mielin olen lähdössä, ei ainakaan vielä hatuta yhtään.

Yksi yksinkertainen kysymys olisi, puolustusvoimien sivuilta luin, että mukaan tulisi ottaa KELA-kortti, niin mitä sillä siellä intissä tehdään? Kysytäänkö sitä jossain vaiheessa siellä?

Nimim. Illan etsinyt KELA-korttia..

 

[Mietsuslav]

Toi ettei ensimmäisiin viikkoihin olisi sodeen asiaa on aika tapauskohtasta. Me päästiin ensimmäisestä päivästä lähtien käytännössä joka ilta. Sama koski kaikkea harrastelua, joten voi niitä mahdollisia urheiluvälineitä tms. ottaa mukaan heti alkuun. Omat lenkkarit ainakin kannattaa ottaa.

En muista, että KELA-korttia olisi mihinkään tarvinnut. Olisko se siinä sen takia, että joku virallinen henkilökortti tarvitaan.

 

[Setit]

Yksi yksinkertainen kysymys olisi, puolustusvoimien sivuilta luin, että mukaan tulisi ottaa KELA-kortti, niin mitä sillä siellä intissä tehdään? Kysytäänkö sitä jossain vaiheessa siellä?

Nimim. Illan etsinyt KELA-korttia..

Itselläni oli mukana mutta sitä ei mihinkään tarvittu.

 

[Corkscrew]

Kaikki tietysti puhuvat ja pelottelevat helteillä kun sellaisia nyt on luvassa, mutta ainakin omien kokemusteni mukaan paljon paremmin tuolla kestää kuumaa kuin päälle 20 celsiusasteen menevää pakkasta. Menin aikoinaan talvella inttiin eikä vieläkään ole unohtunut ne alkuvuoden metsäleirit rapsakassa pakkassäässä. Silloin tuli vannottua monet kerrat että istun koko tulevan viikonloppuvapaan saunassa, jos sinne asti kunnialla selviän.

Kaikki on tietysti yksilöllistä, mutta varmaan helteistä voi tuleville alokkaille olla jotain hyötyäkin. Nykyään puhutaan niin paljon nuorison huonosta fyysisestä kunnosta, että kaikki terveysriskit yritetään minimoida kun lämpö on päälle 30. Eli juoksemiset yms. jätettäneen ainakin tulevalla viikolla minimiin, jos sellaista nyt muutenkaan armeijassa nykyään harrastetaan?

Ehkä siellä muutama ensimmäinen päivä on palvelusta aamusta iltaan, mutta sen jälkeen varmaan jo helpottaa. Ainakin Parolassa pääsi jo 2000-luvun alussa sodeen heti ensimmäisellä viikolla, eikä tahti varmaan siitä ainakaan ole kiristynyt. Armeijasta puhutaan paljon ja jokaisella on heittää oma näkemys sinne menossa olevalle, mutta todellisuudessa sen homman käsittää vasta kun siellä on muutaman viikon ollut itse. Nopeasti siihen peruspäivärytmiin kuitenkin pääsee kiinni.

 

[-pasi-]

Keuruulle menossa ja tässä mietin mitä mukaan.

-Lompakko ja rahaa
- Henkkarit
- Palvelukseen astumismääräys
- Kännykä ja laturi
- 4 kpl boksereita
- Hygieenia tarvikkeita kuten höylä, vaahto, hammasharja ym..
- alokasopas

Sukkia varmaan myös tarvii käydä viellä ostamassa, mutta olikos tässä suurinpirtein kaikki mitä tuolla tarvitaan? mitenkäs muuten nuo verkkarit+ lenkkitossut? tarviiko olla vai tuleeko myös nämä talon puolesta niin ettei tarvitse ottaa mukaan, juoksukengät ajattelin ottaa ainakin varuulta mukaan jos nuo talon ei hyvät jalkaan.

Tavarat ajattelin pistää tavalliseen reppuun eli tämä kai ok?

 

[Lampinen]

Aamuja vaan kaikille palvelukseen lähteville! :) -pasi-:sta nyt taitaa ainakin tulla kolleega pioneerin muodossa.

Ekaan kinkkuun tuskin tarvitsee, mutta leirillä on oikeasti hyvä olla otsalamppu. Auttaa meinaa melkoisesti ja sama koskee kelloa.

 

[Wiltord]

Keuruulle menossa ja tässä mietin mitä mukaan.

-Lompakko ja rahaa
- Henkkarit
- Palvelukseen astumismääräys
- Kännykä ja laturi
- 4 kpl boksereita
- Hygieenia tarvikkeita kuten höylä, vaahto, hammasharja ym..
- alokasopas

Sukkia varmaan myös tarvii käydä viellä ostamassa, mutta olikos tässä suurinpirtein kaikki mitä tuolla tarvitaan? mitenkäs muuten nuo verkkarit+ lenkkitossut? tarviiko olla vai tuleeko myös nämä talon puolesta niin ettei tarvitse ottaa mukaan, juoksukengät ajattelin ottaa ainakin varuulta mukaan jos nuo talon ei hyvät jalkaan.

Tavarat ajattelin pistää tavalliseen reppuun eli tämä kai ok?

Itsellä oli aikoinaan samat setit mukana paitsi sukkia, verkkareita ja lenkkareita en ottanut mukaan. Nuuskaa toin sitten lisänä.

Valtio tarjoaa ihan hyvät sukat. Omia verkkareita ei ainakaan meillä saanut käyttää missään tilanteessa. Lenkkarit sai olla omatkin jos halusi.

Kyllä noilla pärjää. Ja se on aivan sama missä säkissä ne kamat sinne raahaa. Jos poltat niin kannattaa ottaa röökiä mukaan kun ihan alkupäivinä tuskin pääsee sotkussa käymään.

Paskoja muistoja jäi käteen. Tosin naurattaa jälkikäteen. +25 asteen helteessä oli suojelukoulutuksen yhteydessä evakuoimista mäen päälle. Eli sadekamppeet + nasse päässä kannettiin kaveria mäkeä ylös ja alas. Alla ollut m95 oli yhtä märkä hiestä kuin olisi muutaman minuutin suihkussa ollut. Toiset muistot sitten noista taisteluleireistä missä ei saanut nukkua. 9 päivää keskimäärin kahden tunnin yöunilla teki ihan jänniä temppuja. Mutta niin niistä vain selviää, vaikka vitutus on sillä hetkellä armoton.

 

[pancor]

Taitaa olla aika varuskuntakohtaista tuo omien lenkkareidenkin tarve. Itse ainakin Parolannummella 1/06 palvelleena sain täysin tuliterät Asicsen lenkkarit suoraan varusvarastolta ja olivat hyvin lähellä parhaita lenkkareita mitä olen koskaan jalassani pitänyt. Osaavatko muuten Parolannummella nyt palvelevat/hiljattain vapautuneet sanoa, että vieläko McGyver ja Silverfox tuovat varusvarastolle omaa palvelualtista ilmapiiriään?

 

[-pasi-]

Monetkohan kalsarit/sukat siellä nykyään oikein annetaan? Meinaan vaan nyt kun on noita hirveitä helteitä niin ei varmaan ole mukava käyttää pari päivää putkeen samoja hikisiä boksereita jos ei pääse pyykkejä pesemään ja muutenkin yhdet tavarat pitää jo olla aina päälä niin pitäisi juosta siellä kokoajan pesemässä tavaroitaan..

 

[Lampinen]

Monetkohan kalsarit/sukat siellä nykyään oikein annetaan?

Meillä oli ainakin Kajaanissa neljä jokaista alusvaatetta. Itsellä oli aina mukana silti 2-3 omia sukkia ja boksereita.

 

[BigD]

Monetkohan kalsarit/sukat siellä nykyään oikein annetaan? Meinaan vaan nyt kun on noita hirveitä helteitä niin ei varmaan ole mukava käyttää pari päivää putkeen samoja hikisiä boksereita jos ei pääse pyykkejä pesemään ja muutenkin yhdet tavarat pitää jo olla aina päälä niin pitäisi juosta siellä kokoajan pesemässä tavaroitaan..

Vekaralla vuosi sitten jaettiin muistaakseni neljät bokserit ja neljät parit sukkia. Eli suosittelen ottamaan myös omia boksereita/sukkia mukaan. Sitten jos puhtaat kalsarit uhkaavat loppua niin nyrkkipyykki tuli ainakin itselle tutuksi intin alussa. Tosin jotkut viisaat mortit tekivät niin, että päivän kun olivat hikisiä kalsareita käyttäneet niin he käänsivät kalsarien sisäpuolen ulkopuolelle ja laittoivat samat soijjaset kalsarit jalkaan seuraavana päivänä.. Kaippa tähän kohtaan voisi sanoa, että jokainen tamplaa tyylillään.

 

[moby]

Rakkaat varusmiespalvelukseen astuvat Suomen miehet. Missä tahansa kasarminne sijaitsevatkaan, olkaa kaveri sen "mukavimman" alikessun kanssa(se on se joka puhuu ihmisten kielellä, eikä baijerilaisella sotilaskielella). Hän on se alikessu, joka osaa opettaa ja kaitsea teitä alokkaita mitä suuremmalla kärsivällisydellä alusta alkaen.

Oikeasti Suomen miehistä löytyy sen verran dickiä(munaa) että he osaavat olla inhimillisiä ja toverillisia teille uusille alokkalle. Kavahtakaa niitä älykääpiöitä, jotka yrittävät pomottaa teitä, kuin ääliöt. Ne samat "miehet" olivat vapisevia alokkaita puoli vuotta sitten.

Yleensä jokaisesta saapumiserästä ja jokaisesta komppaniasta(patterista, jos olette tykäreitä) löytyy se MIES, joka on ottanut tehtäväkseen alikersantin vaativan epistolan(ei tarkoita niitä pätemään pyrkiviä paskiaisia), joka haluaa luotsata juuri TEIDÄT yli ongelmallisen veden sillan(Bridge over toubled water).

 

[cottonmouth]

Monetkohan kalsarit/sukat siellä nykyään oikein annetaan?

Itse en ainakaan käyttänyt intin sukkia tai (lyhyitä) kalsareita kertaakaan, kun oli varaa ottaa mukaan omiakin. Helpommin hoitui eli suosittelen.

 

[Rike.K]

Asenne ratkaisee armeijassa. Itse en ikinä ole ollut mitenkään sotilaallinen ja kaikki hierarkkiset auktoriteetit ovat aina inhottaneet. Mulle alku intissä olikin todellinen shokki ja mietinkin tosissani sivariin lähtöä, mutta sitten kun pääsi jyvälle koko meiningistä, niin homma alkoi luistaan ihan omalla painollaan.

Armeija on vähän niin kuin lomalla olisi, säännölliset ateriat, ohjattua harrastetoimintaa ja ei tarvi itse edes ajatella tai ottaa vastuuta mistään, se tehdään sun puolesta. Pilke silmä kulmassa ja rennosti ottamalla armeija voi olla kyllä todella miellyttävä kokemus.

Inttiin mahtuu kyl aina kusipäisiä pätemisen halusia tyyppejä, nämä kannattaa unohtaa ja vittuilla niille aina tarpeen tullen. Pahinta on lähteä tanssimaan heidän pillin mukaan. Ei armeija mikään pakkolaitos ole, vaan paikka jossa suurella massalla yritetään kouluttaa perustaistelutaitoja. Itteäni harmittaa lähinnä jälkeenpäin se etten ottanut kaikkea irti tuosta poikkeuksellisesta ajasta, vaan lähinnä ootin lomalle pääsyä.

 

[Rattlehead]

Osaavatko muuten Parolannummella nyt palvelevat/hiljattain vapautuneet sanoa, että vieläko McGyver ja Silverfox tuovat varusvarastolle omaa palvelualtista ilmapiiriään?

Silverfox on jäänyt eläkkeelle, mutta kyllähän se Mäkki kai siellä vielä on. Kävin siellä työhaastattelussa kevään korvalla ja täytyy sanoa, että harvinaisen fiksu yliluutnantti oli siellä varaston päällikkönä.

Kannattaa tosiaan ottaa omia alusvaatteita mukaan, koska näillä keleillä niitä varmasti kuluu. Intin sukat on muuten nykyään helvetin hyvät. Niitä pitää siviilissäkin ihan mielellään.

 

[Shejbal]

Suosittelisin armeijaan lähteville Compeed -rakkolaastareita askia tai paria mukaan otettavaksi. Oman kokemukseni mukaan rakkoja syntyy kesällä huomattavasti enemmän, kuin talven saapumiserällä, johtuen tietenkin kuumasta säästä. Alkuun kengätkin saattavat olla hieman epäsopivat, ennen kuin niitä pääsee vaihtamaan. Näillä keleillä lämpimässä muhivat jalat ja huonosti istuvat kengät on paska yhdistelmä.

 

[teroz]

Toimin intissä VMTK-virkailijana ja olin välillä tekemisissä muiden varuskuntien kollegojen kanssa.

Kato kato - joku muukin on sluibaillut tiensä siviiliin. Tuo oli kyllä varsin mukavaa hommaa, tuli pidettyä yhteyttä muihin varuskuntiin ja huomattua monia eroavaisuuksia. Jossain sai jopa viellä vuonna 2000 käyttää vapaasti harmaata pukua, meillä sen sai vain aseella uhaten. Tämän kartoituksen perusteella tuli huomattua myös, että Haminassa ei oltu päästy täysin mukaan Internet-vallankumoukseen, muut varuskunnat olivat lievästi edellä.

Ei muuta kuin onnea matkaan kaikille, jotka aloittavat palveluksensa tänään. Kuten monet täällä ovatkin sanoneet, niin se ensimmäinen viikko on pahin. Sen jälkeen on ainakin rutiinit mukavasti hallussa ja monilla aivot sopivasti narikassa - tämän jälkeen toimiminen on paljon helpompaa.

Jälkikäteen ajateltuna ihan viihdyttävä kokemus, jota en haluaisi enää uudelleen kokea, eli- mutta oli sinällään ihan mukavaa nähdä ikäluokkansa läpileikkaus. Omassa tuvassa aikanaan yksi kaveri kertoi ensitöikseen olevansa hullu ja lähtevänsä pian - lupaus piti, mutta kaveri vaikutti tuvan olevan tuvan normaalimmasta päästä. Toinen taas soitteli kihlatulleen usein puheluita, joiden aikana hän pieraisi puhelimeen.

Niin ja ei kannata oikeasti mennä kolmen promillen kunnossa.

 

[tutzba]

Huh. TJ0-bileistä selvitty ja nyt iski haikeus. En sen kummemmin jaksa mitään analysoida, sitä on tullut tehtyä melkeinpä koko edellinen vuosi. Sen verran vaan sanon, että nauttikaa nyt ihmeessä tulevasta puolesta vuodesta, yhdeksästä kuukaudesta tai parhaassa tapauksessa kokonaisesta vuodesta.

Ja jos joku päätyy Parolannummella paikkaan nimeltä Royal Haupitsipatteri, niin ilmoitelkaa.

 

[puuha-pete]

Silverfox on jäänyt eläkkeelle, mutta kyllähän se Mäkki kai siellä vielä on. Kävin siellä työhaastattelussa kevään korvalla ja täytyy sanoa, että harvinaisen fiksu yliluutnantti oli siellä varaston päällikkönä.
.

Ai jumalauta, en ole muistanutkaan näitä herroja, mutta uskomattomia veijareita olivat! Muutenkin varusvarastoilla on sellaisia persoonia, että oksat pois. En käsitä miten sama jätkä jaksaa vetää aina hymy huulilla ja loistava läppä jatkuvasti lentäen, kun käsittelee työkseen paskaisia vaatteita. Aina on kusipäitä, mutta kannattaa oikeasti olla varastolla aina kohtelias ja huomaavainen. Jos joutuu huonoon valoon, saa oikeasti paskaa palvelua ja sekös vasta hauskaa on. Niillä oikeasti naamamuisti toimii helvetin hyvin.