Karsastan itsekin asiakkaiden luokittelua ja tiedän, ettei HeGe ajattele näin mustavalkoisesti.
Mielenkiintoinen aihe, muuten.
_______
Asiakkuudenhallinta – Wikipedia
Porrasmalli
Porrasmalli keskittyy enemmän kuvaamaan käyttäytymisestä tapahtuvaa kehitystä, ja siinä nimetään kahdeksan asiakasryhmää.
Asiakasryhmät ovat (kasvavat porrasmaisesti esitysjärjestyksessä alhaalta ylöspäin):
1) Suspektit - kaikki potentiaaliset asiakkaat, joita markkinoilla on.
2) Prospektit - potentiaalisia asiakkaita, mutta he ovat jollakin tavalla osoittaneet kiinnostustaan yrityksen tarjoomaa kohtaan tai yrityksellä voi muuten olla heidän yhteystietonsa.
3) Asiakkaat - tässä mallissa ensiostaja tai satunnainen asiakas
4) Kanta-asiakkaat - keskittää jo ostoja yritykseen
5) Avainasiakkaat - sellaiset kanta-asiakkaat, jotka yritys katsoo itselleen tärkeimmiksi, esimerkiksi kannattavimmiksi.
6) Suosittelijat - tämän mallin ylin asiakkuuden muoto, joka kertoo yrityksen tarjoomasta muille ihmisille.
Jokaisesta näistä asiakasryhmistä yritys voi menettää asiakkaitaan niin, että heistä tulee joko
7) passiivisia tai
8) entisiä asiakkaita.
_______
Asiakassuhteiden luokittelu on arkipäivää jo siitäkin syystä, että luokittelemalla asiakkuudet kutakin asiakasryhmää osaa lähtestyä oikeanlaisella markkinointiviestillä. Esimerkiksi Ilves-Hockey Oy:n ei kannata lähestyä ryhmän seitsemän tai kahdeksan asiakkaita viestillä, joka uppoaa ryhmään kuusi. Tuosta ryhmästä kun ei varmasti suosittelijoita löydy.
Toivottavasti omistusmuutokset aktivoivat ryhmän seitsemän. Ryhmä kahdeksan on nimensä mukaisesti menetetty peli. Muussa tapauksessa he olisivat ryhmässä seitsemän.