Ikimuistoisin konsertti?

[V-man]

1. Kaikki CMX:n keikat silloin pahimmassa fanitusvaiheessa. Keikkojen jälkeen oli kroppa aina ihan hapoilla, äänihuulet paskana ja vaatteet hiestä likomärkiä. Toinen korva tinnittää vieläkin.

2. Stam1na Qstockissa 2005. Aivan uskomaton veto. Pikkuinen sali oli tupaten täynnä ja lämpötila nousi keikan aikana trooppisiin mittoihin. Hiki valui pitkin selkää vaikken edes pomppinut.

3. Kaikki megabändit Areenalla (RHCP, Smashing Pumpkins, Velvet Revolver, KORN). Omalla tavallaan hienoja kokemuksia. Yhdelläkään keikalla en ole kuitenkaan kunnolla heilunut, vaan olen seurannut tapahtumia suht rauhallisesti niinkuin Hartwall-Areenalla on tapana (paitsi Kärppien matseissa).

 

[kopo]

Ei kahta kysymystä: Pomo stadionilla juhannusviikkotiistaina 2003. Vieläkin kylmät väreet kun muistelee.

 

[lunar]

Opeth Tavastialla tossa pari viikkoa sitten. Metallica stadikalla 04 kesänä oli myös ikimuistoinen tapahtuma.

 

[mazapp]

Ne ainoat:

Iron Maiden 7.7.2005 Hartwall Areenalla Early Days - kiertueella. Ensimmäinen kunnon konsertti minkä olen nähnyt ja toimi helvetin hyvin.

Sentenced 19.9.2005 Nosturissa. Jäähyväiskiertue. Haikean hieno tunnelma, joka syöpyi muistisyövereihin iäksi.

Lisää toivottavasti luvassa.

 

[Serge]

Bon Jovi, 19.7.1996 Helsinki, Olympiastadion
Maailman kiertueen viimeinen keikka, kiertue päättyi stadikan kolme tuntiseen mahtavaan show'hun. Teki silloiseen 15-vuotiaaseen tyttöön sellaisen vaikutuksen, että vastaavaa keikkakokemusta ei ole sen jälkeen tullut vastaan yhdeltäkään bändiltä (kyseinen bändi mukaan lukien).

Olen kyllä hieman kateellinen. Olisin itsekin silloin pikkupoikana halunnut katsomaan, mutta en saanut lupaa.

Itsellä mahtavin keikka on ehdottomasti samaisen yhtyeen Hyde Parkin keikka kesäkuulta 2003. Aivan fantastinen show, kolme tuntia ilotulitusta. 120,000 ihmistä sai aikaan kiitettävää mökää. Sääli, ettei kyseinen keikka tarttunut dvd:lle.

Täytyy toivoa, että ensi kesän Wembleyn avauskeikka lyö edellisen laudalta.

 

[Kontio]

Robbie Williams Hartwallilla. Ei odotuksiin nähden mitään erikoista, mutta silti täysin ylivoimainen.

 

[Vekurinen]

Ässä hihasta

Olin Tehosekoittimen viimeisellä klubikeikalla. Huikee keikka ja rutosti instrumenttejakin tuhottiin.

 

[DrAvalanche]

Pieni tarina omasta ikimuistoisimmasta konsertistani

Bad Religion (muistaakseni toukokuussa 2004) Nosturissa.

Bad Religionin fanipohjalle Nosturi on pieni paikka, tupa oli täynnä ja konsertti jotain huomattavasti enemmän kuin tavallinen rokkikeikka. Olin edessä, varsin lähellä kaiutintornia, mutta yhtyeen tullessa lavalle koin silti yhä ainutkertaisen ilmiön: avausbiisin alkuriffi ei kuulunut, koska yleisö huusi niin kovaa. Kuningasbiisit seurasivat toisiaan, laulaja Graffin heitteli oivaltavia välispiikkejä, ja nestehukka kasvoi äkkiä massiivisiin mittoihin. Noin puolivälissä Graffin kysyi yleisöltä, kuinka moni heistä haluaisi äänestää Bushia, ja piti kuulemastaan mylvinnästä. Yleisö aloitti spontaanin "fuck Bush, fuck Bush"-huudon, jolle rumpali Wackerman alkoi lyödä tahtia. Ja seuraava biisi oli The Empire Strikes First.

Parin minuutin punk-rykäisyn aikana saattoi huomata siirtyneensä kymmenen metriä alkuperäisiltä jalansijoilta. Tiskirätiksi muuttunut aluspaita lähti päältä jossain vaiheessa, ja se roikkui hyödyttömänä farkkujen taskusta vielä silloinkin, kun lähdin keskellä yötä bussilla Helsingistä kohti kotia Jyväskylään.

Toistaiseksi täysin ainutlaatuinen keikkakokemus.

 

[X-Hearted]

Ei yllä ihan Sentencedin tasolle, vaikka kova olikin. Soilwork (Ruotsi) oli eilisellä Teatrian keikallaan erinomaisen energinen livebändi. Hieno!

 

[Raúl]

Ei varmastikaan showltaan ikimuistoisin, mutta muuten kyllä. Siis Mark Knopfler huhtikuussa Hartwallilla. Direä on tullut kuunneltua jo pitkään sekä parisen vuotta aktiivisemmin Knopflerin omaa tuotantoa. Kerrassaan upea konsertti, vaikka ikää alkaa miehellä olemaankin. Diren biisit olivat tietysti se hienoin kohta, varsinkin legendaarinen Brothers in arms.

Harmittaa kyllä suuresti, etten ollut Dire Straitsin aikaan vielä bändiä kuunnellutkaan. Olisihan tuo bändi itsessään pitänyt nähdä livenä, vaikka ei Suomessa tainnut koskaan käydäkään?

 

[Rattlehead]

Olisihan tuo bändi itsessään pitänyt nähdä livenä, vaikka ei Suomessa tainnut koskaan käydäkään?

Kävi ainakin -85. Näyttäisi siitä keikasta olevan olemassa myös bootleg.

 

[Amerikanihme]

Ei ole kyllä rök'än'rölliä eikä pelkkä puhdas konserttikaan, mutta Alan Jacksonin esiintyminen Indiossa, Kaliforniassa, toukokuussa 2007 Stagecoach Country Festivaaleilla on jäänyt mieleeni ylivoimaisesti parhaana kuulemanani musiikin Live-esityksenä. Koko monikymmentuhatpäinen yleisö lauloi ja tanssi mukana lähes läpi kaikkien kappaleiden. Itseeni suurimman vaikutuksen teki "Remember When", esiintymislavan video-screeneillä näytettiin laulun mukana tunteellisia kuvia.

 

[MS]

Harmittaa kyllä suuresti, etten ollut Dire Straitsin aikaan vielä bändiä kuunnellutkaan. Olisihan tuo bändi itsessään pitänyt nähdä livenä, vaikka ei Suomessa tainnut koskaan käydäkään?

31.05.1981 Helsinki, Ukk-halli, Messukeskus
01.06.1981 Helsinki, Ukk-halli, Messukeskus
28.10.1985 Helsinki, Jäähalli
29.10.1985 Helsinki, Jäähalli
04.08.1992 Helsinki, Olympiastadion

 

[sozzy]

Huikein keikka ehdottomasti Iron Maiden (special quest Megadeth) - keikka vanhassa hallissa syyskuussa -99. Kaksi suosikkibändiä samaan aikaan. Megadethin setti ok, yleisöstä suurin osa oli tullut katsomaan Maidenia, joten täysillä ei yleisö ollut mukana, mutta itse kuulin pitkäaikaiselta suosikilta sen mitä halusin.

Keikkahan oli Brucen paluukeikka, joten meininki oli sen mukaista. Koko halli oli Aces High -avausraidasta lähtien täysillä mukana, joka huipentui Fear of the Darkin yhteislauluun. Huikeaa.

 

[Black Star]

Metallica Oulunkylässä 1993:
Teini-ikäisenä kovana fanina ensimmäistä kertaa isossa konsertissa ja hauskaa oli.

Sama keikka ja sama tilanne. Kaverin kanssa oltiin keikan jälkeen vielä monta päivää sekaisin keikan tiimoilta, emmekä edes olleet käyttäneet mitään päihdyttäviä aineita. Tuohon aikaan Metallican keikkasetissä ei ollut yhtään paskaa biisiä ja bändi oli käsittämättömässä vedossa.

Ikuisesti mielessä säilyy myös ensimmäinen jäähalli/stadiontason keikka missä olen koskaan ollut, eli Bon Jovi Helsingin jäähallissa joskus -88/89. Mutsin kanssa istuttiin huonoilla paikoilla lavan sivulla, mutta siltikin miehet permanenteissaan ja spandex-housuissaan tulivat ja avasivat oven kokonaan uuteen maailmaan. Tuosta alkoi pitkäaikainen ja yhä jatkuva suhde hevi/metallimusiikkiin.

Näiden jälkeen on ollut satoja hyviä ja huonoja keikkoja. Viimeisistä parhaiten ovat mielessä Machine Head Helsingin jäähallissa ´07, Fear Factory Tampereella ´06? ja Hardcore Superstar Rockberryssä viime kesänä.

 

[Raúl]

31.05.1981 Helsinki, Ukk-halli, Messukeskus
01.06.1981 Helsinki, Ukk-halli, Messukeskus
28.10.1985 Helsinki, Jäähalli
29.10.1985 Helsinki, Jäähalli
04.08.1992 Helsinki, Olympiastadion

Niinpä niin, sen siitä saa kun ei tutki asiaa. Nämä 80-luvun keikat olisi iänkin puolesta olleet suht varhaisia, mutta vuoden -92 keikkaa en kyllä muistanutkaan. On siis käynyt Suomessa muutaman kerran. Hienoa olisi ollut paikalle päästä, mutta nyt se taitaa olla myöhäistä. Tuskin bändi enää yhteen palaa, kun kerran menestyksekkäästi sen lopetti ja soolourakin taitaa Knopflerilla sujua hyvin.

 

[Trenchtown]

Päivämäärää en muista, mutta ikimuistoisin keikka oli Sentencedin Funeral Tourin pysähtyminen Turun Klubille. Kun tiesi, että omasta mielestä maailman paras bändi on hautaamassa itsensä ja tässä on nyt omalta kohdalta viimeinen tilaisuus nähdä pojat livenä, niin se lisäsi jo ennakko-odotuksia melkoisesti. Eikä keikka itsessään pettänyt. Uskomatton tunnelataus, sekä yleisössä että bändillä. Soittivat lähes kaikki suosikkini ja tunnelma oli yksinkertaisesti katossa. Pitää sanoa, että viimeisen biisin soidessa kostui isoltakin mieheltä silmänurkka. Tuota keikkaa en unohda koskaan. DVD- ltä kun on jälkikäteen tuon kiertueen fiiliksiä katsonut, niin eipä poikia oikeastaan vittujakaan soittaminen kiinnostanut, mutta ei haittaa. Ikimuistoisin keikka silti.

Toinen mahtava ja mieleen jäänyt keikka oli Soul Captain Bandin esiintyminen samaisella Klubilla muutama vuosi sitten. Siitä ikimuistoisen tekee se, että sain houkuteltua ison kasan kavereita mukaani, jotka ovat aina suhtautuneet reggaemusiikkiin hieman naureskellen ja ahdasmielisesti. Mutta kun torvet alkoivat tuuttaamaan lempeää sävelmää, kirkastui jokaisen jätkän ja eukon ilme ja jammailivat alusta loppuun täysillä mukana. Jälkeenpäin suitsuttivat keikkaa ja kiittelivät, kun heidät sinne houkuttelin, avasin monia silmiä ymmärtämään hieman vaihtoehtoisempaakin musiikkia. Niin ja olihan se musiikillisestikin täyttä timanttia koko setti.

 

[Radiopää]

Rolling Stones Olympiastadionilla -97 tai -98. Lippuun ei ollut varaa, mutta tunnelma ulkopuolella oli lähtemisen arvoinen.

 

[ISH]

His Infernal Majesty ennen kuin olivat kuuluisia, olisiko ollut 1996. Pikkukaupungin pikkubaarissa esiintyivät ja soittivat ainakin Wicked Gamen ja Rebel Yellin ja heittivät kaljaa meidän päälle. Todella ikimuistoinen "konsertti", näin jälkikäteen ajateltuna.

Saman kaupungin yläasteen liikuntasalissa esiintyi muuan Apulanta. Hauska muisto sekin.

 

[ruoska]

Bad Religion (muistaakseni toukokuussa 2004) Nosturissa.

Toistaiseksi täysin ainutlaatuinen keikkakokemus.

Myönnän itsekin paikan päällä olleena, että menee kyllä aivan kärkipäähän keikoilta joissa on tullut oltua paikalla. Keikan kruununa oli hetki, kun nosturin katto vedettiin auki hetkeksi aikaa. Happi olisi todennäköisesti loppunut ilman kyseistä toimenpidettä.

 

[El Lude]

Muistaakseni v.1992 tuli viettyä ikimuistettava juhannus Tajukankaan leirialueella törkeän paikan leirillä eli siis Nummijärvellä. Nummirockissa soitti nuoruusvuosieni ehdoton suosikki Ramones. Oli ikimuistoinen keikka. Itseni lisäksi paikalla oli (muistaakseni) n. 20 000 kännistä ördääjää kuuntelemassa Ramonesin keikkaa.
Oi niitä aikoja.

 

[Halmela]

Ikimuistoisinta oli varmaan se kun ensimmäisen kerran näin vihdoinkin Turbonegron livenä. Se, ta sitteni Nine Inch Nailsin veto Provinssin Isoossa Teltassa muutama vuosi sitten.

 

[Buddha]

His Infernal Majesty ennen kuin olivat kuuluisia, olisiko ollut 1996.

Samanlainen kokemus itsellä ja samana vuonna.
Yksi kovimmista ja kun ei voi kokea enään, niin kärkipäähän rankattavista on Hurriganes alkuperäisessä kokoonpanossa. Giant's of rock ja vuosi -87 tai -88. Cisse Marlboro laseissaan ja Albert..Argh. Olihan siellä myös joku Lemmy bändeineen...

 

[Moto]

Paha mennä laittamaan järjestykseen, mutta tässä joitain:


Manic Street Preachers - Stockholm/Autumn/98

.....

John Fogerty - Hartwallilla kesällä 97

.....

CMX Tavastialla joulukuussa 98

Tollasta kirjoittelin, joskus kun olin vielä nuori ja komea. Ja mikäpä ettei, kyllä nuo edelleen hyvin pitävät paikkansa. Sittemmin erityisen lämpimiä muistoja on jäänyt esim näistä (suurinpiirtein aikajärjestyksessä):

Bruce Springsteen Stadikalla 2003

Todiste siitä, että yleensä niin tympeistä stadionkeikoistakin voi tehdä toimivan.

Brian Setzer Tavastialla 2003

Vaikka Setzerin soolotuotanto onkin minulle kohtuullisen tuntematonta, tämä veto löi silti mielestäni Stray Catsien jäähallikeikan.

"Hiskin peijaiset" Tavastialla 2003

Lapinlahden linnut vahvistettuna nimekkäillä vierailijoilla. Nyt lapparien klassisen kokoonpanon keikat ovat jälleen arkipäivää, mutta tuolloin se tuntui isolta jutulta. Keikan alkupuolisko oli samalla myös ainoa kerta, kun näin "välivuosien" kokoonpanon (Ari Wahlsten jne) livenä.

Bright Eyes ja Rilo Kiley Tukholmassa 2004

Ensimmäinen kerta, kun menin keikalla ensisijaisesti lämppärin (Rilo Kiley) takia, mutta Bright Eyesiinkaan ei tarvinnut pettyä.

Rilo Kiley Berliinissä 2007

Tämän hetken ehkä suurin suosikkini ensimmäistä kertaa omillaan ehkä hieman Tavastiaa pienemmässä Lido-klubissa. Toimii.

The Magic Numbers Tavastialla 2007

Keikka, joka ylitti kaikki odotukset. Kahden lämppärin ja kahden tunnin setin jälkeen kello oli jo 1:30 arki-iltana, mutta silti tuntui siltä, että soittakaa nyt perhana vielä kolmaskin tunti.

The Cure Tukholmassa 2008

Yksi pitkäaikaisimmista suosikeistani vihdoin livenä. Reilun kolmen tunnin setti oli pisin, mitä olen todistanut.

Supergrass Manchesterissa 2008

Kun vuori ei tule Moton luokse, Moton pitää mennä vuoren luokse. Toinen pitkäaikainen suosikki, joka oli livenä näkemättä. Tunnelma keikalla oli sen verran villi, että sai pelätä jo terveytensä puolesta. Hulluja nuo britit.

Brandi Carlile Manchesterissa 2008

Kaksi iltaa edellisen jälkeen. Parinsadan hengen Night & Day klubi, tai ennemmin melkein baari, täyteenahdettuna ja lämpötila sen mukainen. Baarinnurkkatunnelmaa korosti se, että seurasin keikan suurinpiirtein toisesta rivistä nojaillen seinän vieressä olleeseen vanhaan pianoon... Mutta tuollaiseen miljööseen livemusiikki kuuluukin, eikä urheiluaarenoille.

 

[Wilsson]

Bruce Springsteen & E Street Band Stadionilla 17.6.2003. Mitään muuta ei oikeastaan tarvi tässä yhteydessä edes mainita. Onneksi lisää herkkua on tänä kesänä taas luvassa. Sitä odotellessa...