Lainsäädännön kannalta varmasti näin, mutta yksittäisten pelaajien osalta olen eri mieltä. Tietyn tasoiset pelaajat pystyvät neuvottelemaan melkoisia etuisuuksia soppareihinsa, sillä edes mahdollisuus heidän pelaamisestaan kiehtoo seuraa. Esimerkiksi Vehasen soppari Lukkoon oli hyvin pitkälti pelaajan sanelupolitiikan summa ja Azevedo teki sopparin Turkuun sellaisin ehdoin, ettei Lukko olisi millään niitä pystynyt hyväksymään. Kun puhutaan ykköskorin pelaajista, mielestäni pelaaja on käytännössä vahvempi osapuoli; hän saa varmasti hyvän sopparin muualle, mutta seura ei välttämättä pysty korvaamaan häntä.
Lainsäädännön näkökulmasta työnantajaa (seuraa) pidetään vahvempana, jolloin nimenomaan työntekijää (pelaaja) suojellaan. Käytännössä voidaan sanoa, että lainsäädännön kannalta työntekijä on vahvempi osapuoli. Sensijaan yksittäisen sopimusneuvottelun kannalta seura on aina vahvempi osapuoli. Seura tekee tarvearviot ja muodostaa niiden kannalta listan tarvitsemistaan pelaajista. Kyllä kaikki neuvotteluja käyvät pelaajat tietävät, etteivät he ole seuralle ainoa vaihtoehto, ensimmäinen ehkä mutta ei ainoa. Tottakai toiset pelaajat ovat tasavertaisemmassa asemassa suhteessa seuraan kuin toiset, mutta kuitenkin aina heikommassa asemassa.
Lähtökohtaisesti pelaajat siirtyvät vieraaseen sarjaan jos mennään maan rajojen yli. KHL on tuonut tähän poikkeuksen ja varsinkin Liigan osalta tämä korostuu; liigaseurat pystyvät tarjoamaan koviakin soppareita ja palkkaerot eivät ole aivan yhtä hurjia kuin esimerkiksi Valko-Venäjän, Kazakstanin tai Slovakian pääsarjatason seurojen ja KHL-seurojen välillä. En lähtisi tällä otannalla spekuloimaan KHL-Jokerien vaikutusta liigapelaajien soppareihin sen tarkemmin, mutta aivan varmasti parhaiden pelaajien kohdalla agentti ottaa kantaa myös Jokereihin; jos pelaaja pystyy jopa ilman muuttoa saamaan pareman liksan toisesta sarjasta, täytyy tämä ottaa sopparineuvotteluissa huomioon.
Olet nyt aivan liian fakkiintunut tähän "pelaaja sanelee" näkökulmaan. Sinun pitää huomioida, että IFK ei halua sitä imagotappiota mitä seuraisi siitä, että sopimuksenalainen pelaaja siirtyisi Jokereihin KHL-pykälän turvin. IFK:han ei halua sitä imagotappiotakaan, että yksikään pelaaja siirtyisi koko sarjaan pykälän turvin. Tästä syystä KHL-pykäliä ei anneta, mikä muuten tekee tästä meidän keskustelustamme, ainakin tässä osiossa, täysin turhan. Fakta kuitenkin on se, että muihin sarjoihin siirtymisen mahdollistavat pykälät muotoillaan nimenomaan ja vain ja ainoastaan ulkomaille siirtymisen mahdollistamaan muotoon. Mikäli pelaaja haluaa sen isomman liksansa nimenomaan Jokereista, tekee hän suoraan sopimuksen Jokereiden kanssa. Muussa tapauksessa liksa vuollaan ulkomailla. Ei tässä ole kyse agenttien ammattitaidosta, tässä on kyse seurojen, IFK:n kohdalla erittäin korostuneesti vieläpä, ehdottomasta vaatimuksesta.