Aika erikoista logiikkaa tässä.
Eikö olekin?
Pointti kuitenkin oli, että vaikka sitä kuinka lukisi ne präntit läpi ennen tai jälkeen vahingon, niin tulkinnat voivat olla hyvin mielenkiintoiset.
Esimerkki elävästä elämästä. Nimet muutettu.
”Ishmael oli aikanaan matkalla eräässä eksoottisehkossa lomakohteessa. Loma-asunto (hotelli koostui tällaisista) sijaitsi jyrkällä vuorenrinteellä, ja sinne pääsi vain yhtä tietä pitkin. Jonain reissun viimeisistä päivistä olimme illallisella ja sinä aikana asuntoon murtauduttiin. Kaikki ovet olivat lukossa, samoin asunnon makuuhuone, jossa pidettiin kaikki vähänkään arvokkaampi, sillä mitään kassakaapin tapaistakaan ei ollut tarjolla. Asuntoon päästäkseen olisi kuitenkin pitänyt ensin päästä lukitusta portista sisään, sen jälkeen lukitusta ulko-ovesta sisään ja vielä kerran lukkojen läpi sinne makuuhuoneeseen. Murtovaras kuitenkin päätti kiivetä vuorenrinnettä ylös, siitä henkeään uhmaten parvekkeelle, josta tuli yhden lukon läpi olohuoneeseen ja siitä yhden lukon läpi makuuhuoneeseen. Kaikki verhot ovat olleet aina kiinni meidän pois ollessamme, joten kyse oli ihan tilatusta keikasta, todennäköisesti siivoojan toimesta.
Paikallinen CSI saapui paikalle tutkimaan jälkiä ja huomasi kulkureitiksi tuon parvekkeen. No tästä sitten ilmoitukset vakuutusyhtiöön ja kaikki meni sujuvasti, kunnes päätöksessä mainittiin siitä, että kyse oli omasta huolimattomuudestamme ja sen takia korvaukseen tehtiin 25% vähennys. Ishmael kysyi tälle perusteluja, koska vakuutusehdoissa puhuttiin vain lukitusta tilasta. Vakuutusyhtiön kanta oli se, että lukittu matkalaukku kaikkien em. lukkojen jälkeen olisi ollut riittävä. Lähetin kuvat kohteesta ja selitin, minkälaisia riskejä varas on ottanut päästäkseen tilaan, johon hänellä ei ole ollut näköyhteyttä. Kysyin samalla, että meinaavatko tosiaan, että se lyijykynällä avattava matkalaukun lukko olisi ollut se viimeinen niitti, jolloin varas olisi todennut, että ”mission impossible” ja poistunut tyhjin käsin. Päätös pysyi voimassa.
Vaikka kyse ei ollut merkittävistä summista, niin käytin toista vuotta tämän asian kanssa painimiseen. Aktiivista ”työaikaa” meni useita vuorokausia. Lopulta sain oikaisun päätökseen, sillä ehdoissa ei tosiaan mainittu tarkemmin siitä, miten ja missä tavaroita tulisi säilyttää. Paitsi ”lukitussa tilassa”. Millä tahansa järjellä varustettu ihminen ymmärtää, miksi tuo tila oli katsottavissa riittävän lukituksi, mutta vakuutusyhtiö halusi hirttäytyä alkuperäiseen korvauspäätökseen ja yritti sillä säästää 500-1000€ suuruisen summan. Lopputuloksena sain siis sen, minkä pitikin ja ko. vakuutusyhtiö ei ole koskaan ollut edes ehdolla omakseni tuon tapauksen jälkeen.”
Jälkeenpäin jos kysyttäisiin, että mitä tekisin toisin, vastaisin että olisin kertonut tavaroiden olleen lukitussa matkalaukussa. Mikään ei olisi muuttunut, mutta kaikkien aikaa olisi säästynyt ja todennäköisesti olisin ko. yhtiön asiakas edelleen. Vakuutusehtojen lukeminen suurennuslasin avulla siis kannatti, koska vakuutusyhtiö yritti luoda itse porsaanreikää sen tulkintaan.
yle.fi