Virveliä kainaloon
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- 4.11., 7.4. ja pyhä henki
Samoin kuin vanhukset. Kuka ärähtäisi, jos Malkinista olisi photoshopattu sotiemme veteraani?
Eikö se ole ihan yhtä totta että urheilussa sekä naiset että lapset ovat miehiä heikompia?
Kovasti koitin miettiä, kuka ja minkälainen biisi voitti viisut ennen sitä parranpäristelijää. Paras veikkaukseni oli se Euforia. Ei, se oli 2012.Milloin joku muka muistaa mitä viime vuoden viisuissa tapahtui? Oliko Suomella ne kuunhuispaajat ja se norjalainen huilupoika voitti?
Ehkä koska se näytti parrakkaalta naiselta.Ja miksi siitä viime vuoden voittajasta puhutaan "parrakkaana naisena"?
Minulla kävi sama virhe, mutta hieman pahemmin. Aloitin työt uudessa kaupungissa ja reissasin paikan päälle juuri sunnuntaina. Tavarat olivat kämpässä vielä hujanhajan ja jääkaapissa ei mitään muuta kuin valo. Ympäristö oli uppo-outoa, joten ihan helpolla ei meinannut löytyä avoinna olevaa putiikkia. Jossain kohtaa meinasi jo pieni nälkäkin yllättää, mutta onneksi pyöräilymatkan päästä löytyi juurikin ABC.Tulipa sunnuntaina jälleen kerran - joskin onneksi ensi kertaa vähään aikaan - tehtyä yksi nykymaailman suurimmista virheistä ja unohdettua kaupat sulkeva pyhäpäivä.
Jossain kohtaa meinasi jo pieni nälkäkin yllättää, mutta onneksi pyöräilymatkan päästä löytyi juurikin ABC.
Itselläni on kans tapana huomautella samasta asiasta kavereille, etenkin baareissa kun se kalja on oikeesti hintavaa.Ihmetyttää alkoholin väärinkäyttö urheilutapahtumissa. Kun kävin edellistä kertaa ennen tätä päivää pelissä, näin kotijoukkueen fanin kaatavan ihan tarkoituksella puoli pulloa kaljaa päällensä kun suosikkijoukkueen avausmaali aiheutti niin valtaisan tunnemyrskyn. Tänään Tammelan stadionilla näin miten hesalaiset jalkapallokannattajat heittivät kaljansa poliisien päälle. Suurena alkoholin ystävänä ihmettelen suuresti, miksi sitä pitää haaskata tuolla tavalla.
Katsos tuon välivaiheen vaikea valmistus voi jättää pois kun ostaa ruokaa joka valmistuu kätevästi mikrossa tai uunissa. Kanankoipia uuniin siihen kylkeen pari bisseä sitten elokuvaa tai muuta katsellessa pullo kokista ja pussi sipsiä. Toista 150-365 kertaa vuodessa ja johan tulokset näkyvät. Ja nykyään kun voi kätevästi tilata pizzan kotiovelle niin ei tarvitse kävellä edes kauppaan saakka. Sitten kun ei kaiken syömisen jälkeen jaksa juurikaan liikkua, niin kyllähän sitä elopainoa kertyy. Työkin on sitä että istuu toimistossa ja napostelee siinä samalla kaikkea kivaa tai kun käy syömässä niin syö niin paljon että muille ei jää mitään.Mä en silleen arvostele ihmisiä ulkonäön perusteella (paitsi naisia kun satun himoitsemaan niitä), mutta mä en oikein ymmärrä lihavia ihmisiä. Miksi ja miten ne ovat päästäneet itsensä sellaiseen kuntoon? Luulisi että tosi läskinä sitä joka haukulla kuitenkin tajuaisi sen tilanteen. Eihän sitä voi unohtaakaan.
Kummallisinta on se kun jotkut puhuvat että laihduttaminen on muka vaikeaa. Tekisi mieli heittää röhönaurut aina kun kuulee ton. Onhan lihottaminen kuitenkin paljon vaikeampaa kuin laihduttaminen. Ensin sun pitää mennä kauppaan ja kierrellä siellä. Sitten jonotella kassalla ja maksaa ne ostokset. Hitto siinähän menettää rahaa. Ja kotona sitten pitää vielä valmistaa se ruoka. Kaivaa paistinpannu esiin ja kokkailla tai jotain. Ja lopulta pitää vielä syödä. Haarukalla siirtää ruokaa lautaselta suuhun ja toistella sitä useita kertoja. Päälle vielä mahdolliset tiskaukset yms. Laihduttamisen eteen taas ei tarvitse tehdä mitään. Kunhan oot vaan ja möllötät. Luulisi laiskimmankin paskiaisen osaavan sen homman.
Joo kyllä mä ymmärrän että hyvä ruoka on hyvää, mutta suurimmalla osalla syyllinen ei varmaankaan ole missään sisäfileessä vaan siinä, että tunkee vaan suuhunsa hirveät määrät kaikkea.
Joo noinhan se monesti menee, mutta lihomisen eteen sun pitää tehdä jotain eli syödä, kun taas laihtumisen eteen ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Miten sellainen voi olla vaikeaa? Mulla monesti on pienoinen ongelma etten välttämättä muista syödä tai sitten en vaan jaksa kun sen eteen kun pitää tehdä hommia.Katsos tuon välivaiheen vaikea valmistus voi jättää pois kun ostaa ruokaa joka valmistuu kätevästi mikrossa tai uunissa. Kanankoipia uuniin siihen kylkeen pari bisseä sitten elokuvaa tai muuta katsellessa pullo kokista ja pussi sipsiä. Toista 150-365 kertaa vuodessa ja johan tulokset näkyvät. Ja nykyään kun voi kätevästi tilata pizzan kotiovelle niin ei tarvitse kävellä edes kauppaan saakka. Sitten kun ei kaiken syömisen jälkeen jaksa juurikaan liikkua, niin kyllähän sitä elopainoa kertyy. Työkin on sitä että istuu toimistossa ja napostelee siinä samalla kaikkea kivaa tai kun käy syömässä niin syö niin paljon että muille ei jää mitään.
En mä kyllä oikein edes usko että monikaan saa siitä mitään erityisen suuria kiksejä, mutta sitten kun maha on täynnä niin sulla on ähky olo. Silloin harmittaa että tuli mässäiltyä ja se harmitus opettaa ihmistä. Ei ehkä ekalla tai tokalla kerralla, mutta jos se jatkuu päivästä toiseen ja vuodesta toiseen niin luulisi että jo syömisen aikana on paha mieli kun tekee sitä. Päälle sitten vielä tieto omasta lihavuudesta.
Se on vaan vähän kuin automaatio että tunkee jotain suuhunsa. Joillakin lihavilla ihmisillä (naisilla) on kuulemma jotain tekosyitäkin syödä. Tänään oli töissä huono päivä, tänään olin töissä hyvä, tänään oli laiska olo, tänään ahkeroin paljon... Siis täh?
Ajattelen vähän samoin kuib pettter, eli vihaan läskejä. En halua olla tekemisissä niiden kanssa.
Mitä sit tapahtuu kun pakosta joudut olemaan? Leikitkö kuollutta?
Kyllä hyvän juoman juomisesta saa nautintoa, ihan kuin hyvän ruuankin syömisestä. Mässäilyn jälkeen turvottaa, mutta kännissä olo on jopa äärimmäisen mahtava. Niitä voi kutsua suuriksi kikseiksi. Kokonaisuus jää plussan puolelle, toisin kuin mässäilyssä. Kännäilystä mä ajattelen esimerkiksi niin, että saan illalla kolme markkaa, jos aamulla annan markan takaisin. Ei siitä tule silleen morkkista, vaikka tosi ikävää se onkin. Molemmissa tietenkin on huonotkin puolet, isoimpana ne terveyshaitat. Mässäilyssä on lisäksi se, että on muiden silmissä läski, vaikka pariin päivään ei olisi syönytkään. Molemmissa tietenkin on ne ääripäät, sillan alla asuva rapajuoppo ja pyörätuolilla kulkeva yli 200-kiloinen, mutta jos ne nyt jättää pois.En mä kyllä oikein edes usko että monikaan saa juopottelusta mitään erityisen suuria kiksejä, mutta sitten kun pää on täynnä niin sulla on aamulla huono olo. Silloin harmittaa että tuli juotua ja se harmitus opettaa ihmistä. Ei ehkä ekalla tai tokalla kerralla, mutta jos se jatkuu päivästä toiseen ja vuodesta toiseen niin luulisi että jo juomisen aikana on paha mieli kun tekee sitä. Päälle sitten vielä tieto omasta alkoholismista.
Se on vaan vähän kuin automaatio että tunkee jotain kurkkuunsa. Joillakin alkoholin suurkuluttajilla on kuulemma jotain tekosyitäkin juoda. Tänään oli töissä huono päivä, tänään olin töissä hyvä, tänään oli tylsää , tänään ahkeroin paljon... Siis täh?
Kuten huomaat, kyse on pitkälti riippuvuudesta, joissa ei rationaalisuudesta ole apua.
Tunnen oloni vaivaantuneeksi, mutta teen ja käyttäydyn kuten pitääkin.Mitä sit tapahtuu kun pakosta joudut olemaan? Leikitkö kuollutta?
Tunnen oloni vaivaantuneeksi, mutta teen ja käyttäydyn kuten pitääkin.
Älä!Kaikkein vaivaannuttavinta on se, kun läskit alkaa kummastelemaan, että miten joku on laiha ja he eivät. Tuossa kohtaa ei tiedä miten pitäisi olla, kun totuuden sanomisesta tulee paskaa niskaan ja myötäilemällä vain "hyväksytät" toiselle ne hänen elämäntapansa.
Tänään sai taas vaihteeksi töissä kummastella, että kuinka vaikeaa on pestä käsiään vessakäynnin päälle. Istuin paskalla ja siinä viereisissä kopeissa ovi kävi sillä välin useamman kerran, kun porukkaa kävi jöötillä, jonka jälkeen paineltiin suoraan takaisin työmaalle ilman käsienpesua. Kai se on joku tosi tyä_miäs_juttu. Eräs kaverini tekee ihan samaa ja hänen perustelunsa on se, että "en mä käsilleni kuse/paskanna". Joo, ei varmaan, mutta aika ontuva perustelu.
Terveisin paskalla istuva vessakyylä
Sivusta huutelen, että kunnon paskis-entusiasti ottaa istunnolle mukaansa riittävästi luettavaa. Kevyt välipaska hoituu Tex Willer -tarinalla, noin kaksiniteisellä. Pidempi punnerrus kruunataan Päätalolla. No ei nyt koko kirjaa kertasuolloksella, huomisen aamuistunnolla sitten loput. Ihmettelen ihmisiä, jotka paskovat hätäisesti ja lukematta.Tämän jälkeen mietin vain, että kuinka kauan istuit jöpälöimässä?
Millä ihmeellä ajan saa hyyskässä ilman painettua sanaa kulumaan? Kiveksiä laskemallako?
Sivusta huutelen, että kunnon paskis-entusiasti ottaa istunnolle mukaansa riittävästi luettavaa. Kevyt välipaska hoituu Tex Willer -tarinalla, noin kaksiniteisellä. Pidempi punnerrus kruunataan Päätalolla. No ei nyt koko kirjaa kertasuolloksella, huomisen aamuistunnolla sitten loput. Ihmettelen ihmisiä, jotka paskovat hätäisesti ja lukematta.
Millä ihmeellä ajan saa hyyskässä ilman painettua sanaa kulumaan? Kiveksiä laskemallako?