Tämä on taas täysin määrittelykysymys. Miten asiat ei ole hoidettu jämptisti, jos ne on sovitusti hoidettu sen iltapäivän aikana?
Mihin seuraavaan tapaamiseen suomalaisilla on niin kiire, kun on ensin saanut hoidettua tämän klo 14.30 jutun alta pois. Kuinka monta tapaamista yhteen iltapäivään pitää saada mahdutettua? Ihanko todella mitään ei voi tehdä mañana.
Voinko minä ilmaantua paikalle klo. 14:30 ja lähteä litomaan 14:45 kun kukaan ei ole paikalla ottamassa minua vastaan tms? Ei - minä en lähde jonnekin satojen kilometrien päähän julkisin liikennevälineinen odottelemaan epämääräistä tapaamisaikaa. Jos en voi luottaa siihen, että asiat hoituu ajallaan ja ettei minun aikaa tuhlata turhaan odotteluun, on parempi, että tapaamista ei sitten järjestetäkään. En minä lähde kenenkään "pelleilykaveriksi" odottelemaan epämääräistä aikaa jossain vitun toimistolla, että joku nyt vaan suvaitsee ilmaantua paikalle tapaamiseen etc.
Kun on kyse työ- tai koulutusasioista niin tuolloin elämääni ei kuulu mikään mañana-asenne, silloin asiat hoidetaan jämptisti ja toista ihmistä kunnioittaen ja minulle on opetettu lapsesta pitäen se, että toisen ihmisen kunnioittaminen ilmenee myös siten, että noudatetaan aikatauluja ja tehdään asiat kuten on sovittu. Tietenkin tapaamisia on mahdollista perua ja hyvästä syystä onkin parempi perua sellainen ajallaan kuin jättää perumatta tai odottaa, että toinen ilmaantuu paikalle ja sitten todeta hänelle sihteerin suulla, että eipä se herra xx nyt olekaan paikalla vaan hän on vähän niinkuin mañana!
Jep, sovitut tapaamis- / palaveriajat on täysin suomalainen ilmiö, eikä tätä tunneta missään muualla Euroopassa saatika Euroopan ulkopuolella.
Jaa, no veljeni nyt on kuitenkin työskennellyt ulkomilla useammassakin EU-maassa ja ainakin heillä on ollut hyvin kiinteät aikataulut ja jopa useita tapaamisia päivässä, joten "mitään kunhan nyt vähän sinnepäin" -asennetta ei todellakaan voi olla. Tilanne on tietty eri jossain välimerellisessä ympäristössä, jossa leväperäisyys on päivän sana monenkin valtion kohdalla - no sen kyllä sitten näkeekin yhdessä jos toisessa asiassa.
***
Ja kyllä suhtaudun hiukan tiukkapipoisesti aikataulujen kunnioittamiseen koska saamani opin mukaan niiden kunnioittaminen on samalla osoitus siitä, että kunnioittaa toista henkilöä. Toisaalta niistä lipsuminen ilman pätevää syytä on minulle ollut aina - kauhistus.
Ja vihon viimeisintä on todellakin se, että juoksutetaan toista henkilöä satoja kilometrejä tapaamiseen eikä sitten olla valmistauduttu tapaamiseen laisinkaan, näinkin voi käydä - tai on itse asiassa käynyt minulle eräässä työhaastattelussa.
vlad.