Ihmettelyketju

[Ötökkä]

Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa ja aika suurta osaa väestöstä riippumatta maasta ei kiinnosta kuin omien asioiden hoito. Täysin normaalia.

Niin, politiikasta tietämättömyyttä ihmettelen vähemmän kun muunlaista täydellistä yleistiedon puutetta. Monella ei ole edes minkäänlaista kiinnostusta tietää "mistään mitään".

 

[godspeed]

Monella ei ole edes minkäänlaista kiinnostusta tietää "mistään mitään".

Ihmiset ajattelee, että vain omaa elinympäristöä koskeva käytännön tieto on olennaista. Monella ei riitä käsityskyky muuhun, ja siinä mielessä moni onkin aika pikkusieluinen luonnostaan. Vaikka olisi älykäskin ja avarakatseinen, niin sitten tulee eteen helposti se käsityskyvyn yläraja, jolloin todetaan itselleenkin, että tietomäärä mitä maailma pursuaa on niin suuri, että suojellaan itseä ja omaa egoa siltä kaikelta ristiriitaisuudelta psykologisten puolustusmekanismien kautta. Ihminen ei lopulta tiedä paljoa paskaakaan mistään, vaikka kuinka yrittäisi. Jos ei ymmärrä yksinkertaisiakaan asioita, niin tynnyrissä eläminen on psyyken kannalta huomattavasti levollisempaa.

 

[Virveliä kainaloon]

Mua kiinnosti joskus tietää kaikkea mahdollista, sitten kerrottiin, että se on hei aika noloo, ja nykyään kerrotaan, ettei pidä ajatella ja sitä rataa. No, niin sitten olkoon.

 

[pettter]

Miksi pitäis tai haluaisi tietää jotain turhia juttuja? Mä ainakin pidän niitä hyödyttömän tiedon opettelijoita vähän hölmömpinä, tai kyllähän sen nyt järkikin sanoo. Eikä riitä syyksi että voi jutella hikareiden kanssa kun eihän niiden kanssa halua muutenkaan jutella, varsinkaan mistään turhasta nippelitiedosta. Just joku historia esimerkiksi. Mä lähden siitä että se on mennyttä aikaa.

 

[Waqu]

Miksi pitäis tai haluaisi tietää jotain turhia juttuja? Mä ainakin pidän niitä hyödyttömän tiedon opettelijoita vähän hölmömpinä, tai kyllähän sen nyt järkikin sanoo. Eikä riitä syyksi että voi jutella hikareiden kanssa kun eihän niiden kanssa halua muutenkaan jutella, varsinkaan mistään turhasta nippelitiedosta. Just joku historia esimerkiksi. Mä lähden siitä että se on mennyttä aikaa.

Historian tunteminen on aika tärkeää. Sen oikeastaan huomaa nykypäivän maailmassa ja Suomessa, että historiaa ei juurikaan tunneta ja nimenomaan negatiivissa mielessä. Aika vaikea ajatella, että jokainen sukupolvi lähtee "nollasta" liikenteeseen ja mitä sillä edes saavutettaisiin, kuin hirveä henkinen ja pääomallinen taantuma, Historia on oikeastaan aina läsnä kaikessa, vaikka ei kiinnostaisi mistä joku on tullut, niin tärkeää se silti on.

En oikeastaan hirveän erikoinen koskaan koulussa ole ollut. Ylioppilas ja AMKin käynyt, mutta erikoisia arvosanoja ei ole koskaan ollut. Lisäksi meneväisenä lukioaikaan "hikareiden" keskuudessa ehkä hieman hulttiona pidetty, mutta historiassa ja yhteiskuntaopissa tuli pädettyä. Sekös näitä harmitti, kun kakkoseksi jäivät näissä ja tottakai sitä tuli rummutettua.

 

[Ötökkä]

Ihmetyttää tämän transihmisen (onkohan tämäkin nyt loukkaava sana?) valitus:
”Jos ei ole pakko, älä tule meidän salille” – Näin rankkaa on urheilla ja kuulua sukupuolivähemmistöön - Urheilu - Nyt

Minusta on ihan ymmärrettävää, että miehen lihaksistolla naisten urheilukisoihin osallistumista vastustetaan. Ei kai se nyt mitään homofobiaa ole, mutta onhan se nyt hiukan epäreilua että transu käy voittamassa naisten penkkipunnerruksen. Ei kai se lihaksisto paljoa sukupuolenvaihdoksessa muutu?

EDIT: Se on toki naurettavaa, että jonneki salille ei saisi mennä, mutta eivät minusta kuulu kilpaurheilukisoissa naisten sarjaan.

 

[Kirjoittelija]

Ihmetyttää tämän transihmisen (onkohan tämäkin nyt loukkaava sana?) valitus:
”Jos ei ole pakko, älä tule meidän salille” – Näin rankkaa on urheilla ja kuulua sukupuolivähemmistöön - Urheilu - Nyt

Minusta on ihan ymmärrettävää, että miehen lihaksistolla naisten urheilukisoihin osallistumista vastustetaan. Ei kai se nyt mitään homofobiaa ole, mutta onhan se nyt hiukan epäreilua että transu käy voittamassa naisten penkkipunnerruksen. Ei kai se lihaksisto paljoa sukupuolenvaihdoksessa muutu?

EDIT: Se on toki naurettavaa, että jonneki salille ei saisi mennä, mutta eivät minusta kuulu kilpaurheilukisoissa naisten sarjaan.

Mietin tätä sukupuolijaottelun problematiikkaa jonkin verran jalkapallon EM-kisoissa. Siellä turvatarkastuksiin oli aika pitkät jonot, ja periaatteena oli se, että naisille turvatarkastuksen tekevät naiset ja miehille miehet. Yleisön sukupuolijakauman vuoksi tämä tarkoitti käytännössä sitä, että naiset saivat kävellä suoraan kopeloitaviksi mutta miehet joutuivat jonottamaan välillä pitkäänkin. Totesin kanssajonottajille, että Ruotsissa ei varmasti tällaista syrjintää harjoitettaisi.

Mietin myös hetken sitä, että pitäisikö vain kävellä kylmästi naisoletetun työntekijän tarkastettavaksi, vaikka he viittoilevat, että tuonne toiseen jonoon siitä hus. Sillä eihän se oikein ole, jos he tekevät oletuksia sukupuolisesta identiteetistäni vain sen perusteella, että naamassa on vähän karvoja ja pituutta 186 senttiä. Päättelin kuitenkin, että parempi mahdollisuus on päästä sisään stadionille, kun ei ryhdy valistamaan patonkeja sukupuoli-identiteettien moninaisuudesta.

Eräälle melkoisen vasemmistohenkiselle paikalliselle yritin myös selittää, miksi ranskan kielessäkin pitäisi pyrkiä korvaamaan sanat "il" ja "elle" sukupuolineutraalilla persoonapronominilla. Ei hän ymmärtänyt. Pitkä matka on Ranskalla selvästikin vielä sellaiseksi yhteiskunnaksi, jossa sukupuolten välinen tasa-arvo olisi edes tyydyttävää tasoa.

 

[pettter]

Miten noi voimamieskisojen tyypit on noin hölmöjä. Siis mitään en ole ottanut öööö. 1+1=3. Joo kaikki varmaan tuntee jonkun punttisalispeden. Kyllä kait se jotain kertoo kun menee sinne.

 

[BlackWolf]

Siis mitä ihmettä ne pistää näihin Subwayn patonkeihin kun pakko aina vetää koko 30 cm kerralla. Joka kerta mä suunnittelen että vähän jättäisin illaksi, mutta ei pysty. Tää on yhtä huumetta koko patonki. Mikä lie lisäaine. Eikö ne jotkut terveysintoilijatkin suosittele että pitäis syödä kaks kertaa päivässä eikä vaan kerran.

"Myöhässä" tulee, mutta kun ei aina oikeasti jaksa ja ehdi kun samaan ketjuun sen sata viestiä hetkessä tai viikossa. Sokeria, rasvaa (suht vähän, mutta kuitenkin) ja suolaa. Siitä se on tehty, nopeita hiilareita, nostaa insuliiniä nopeasti, mutta kylläisyyden tunnetta ei tule. En tiedä millä kastikkeella tykkäät omasi syödä, mutta koitappas joskus kokonaan ilman kastikkeita ja otat öljyn ja etikan vain. Tuskin menee kaikki kerralla, se hot louisiana muistaakseni kanssa aika sokeriton.

 

[Trenchtown]

Minua ihmetytti se, että aika moni ihminen ei osaa uida.

Siirsin ihmettelyni tänne, ettei armeijankäymisketju lähde henkseleistään irti. Olen tuota nimittäin ihmetellyt useasti, kun rouvan kanssa ollaan käyty Caribiassa lillumassa. Tulee siinä kuitenkin vaihdettua sinne yläkerran uima-altaan puolellekin, en muista pitkäkö kyseinen allas on, mutta tapaan kiskaista sen kaikessa rauhassa sammakko- ja koiratyyleillä kymmenisen kertaa päästä päähän. Haluaisin sanoa, että krooliuintia, mutta sitä hätäinen huitomiseni ei ole, kutsun sitä nyt selvyyden vuoksi koiratyyliksi. Siinä uiskennellessa törmää välillä verrokkeihini, eli tässä tapauksessa laiskanpulskeassa kunnossa oleviin reilusti yli kolmekymppisiin aikamiehiin, joille jo kaksi altaanväliä (tai oikeastaan vain yksi, koska seisovat käännöksen aikana) tuottaa uskomatonta vaikeutta. Ja meikäläinen on sentään runneltu invalidi.

Mitä vitun vittua, mä pidin pitkälle parikymppiseksi täysin selvänä, että kaikki suomalaiset osaavat uida. En keksi kavereistani ainuttakaan joka ei pystyisi edes välttävästi uimaan 25 metriä hukkumatta. Jumalauta, aikuiset miehet. Toisaalta maaseudulla (ja saaristossa) lapsuuteni ja pitkälle nuoruutta viettäneenä mulla on asiasta ehkä vähän vääristynyt käsitys, kun siellä oli tapana käydä kesäisin - heti luonnonvesien riittävästi lämmettyä - useamman kerran viikossa kaverien kanssa uimassa. Tai no rannalla viettämässä aikaa ja uimassa, mutta kuitenkin.

Uimakouluun menin joskus 6-7-vuotiaana, mutta osasin jo sitä ennen sen verran uida, että pinnalla pysyin. Missä ja miten tämän taidon opin, en muista. Ei siitä samanlaista muistijälkeä ole jäänyt, kuin siitä kun isä otti 5-vuotiaan (?) Trenchtownin Tunturi Ponista apupyörät pois ja siitä liikkeelle lähtiessä älysin heti, että mähän pysyn pystyssä, mähän osaan. Kaaduin kyllä sitten kääntyessäni takaisin, mutta epäonnistuminen (varsinkin kivulias sellainen) opettaa.

Yläasteen vuosina käytiin talvisin liikuntatunneilla Turussa (!) asti uimassa oikein hallissa. Näinä vuosina suoritin niitä SUH:n uintimerkkejä. Mulla on uimamaisterin "paperit", mutta siinäkin on hassua se, että muistan paremmin kyseisessä "kokeessa" epäonnistumisen, kuin onnistumisen. Ekalla kerralla jäi kiinni siitä, kun en uskaltanut hypätä pää edellä oliko se nyt kolmesta metristä. Seuraavalla kerralla nielin pelkoni ja sisuuntuneena leiskautin betonilta veteen pää edellä. Tämä hetki on jäänyt mieleen siitä, että siihen paikkaan sammui aluillaan oleva korkeanpaikankammoni.

http://www.suh.fi/files/1212/Uinnintavoitetaulukko_2014.pdf

Jos nyt tuosta nykyajan kriteerejä eri merkeille katsoo, niin oletan aidosti, että yli 95 prosenttia suomalaisista pystyisi suorittamaan tuon Alkeismerkin, eli oletan yli 95 %n suomalaisista pysyvän mökkirannassa pinnalla. Oletan väärin, pahasti väärin. Vuonna 2011, kun aikuisten ja kuudesluokkalaisten uimataitoa on viimeksi tutkittu THL:n toimesta todettiin, että "tutkimuksen mukaan 15-64-vuotiaista 68 prosenttia osasi uida.

http://www.suh.fi/files/200/uimataitoraportti_fin.pdf

68 prosenttia? Miksi mä en tunne yhtään uimataidotonta aikuista ihmistä? Tai varmaan tunnen, mutta ei tule yhtään mieleen.

 

[Rattlehead]

Ihmettelen sitä, että miksi en saanut juhannukselta pyhäkorvauksia. Sellaista kuulin toiselta työntekijältä, että talossa pitää olla tietty aika, että pyhäkorvauksia maksetaan. Olen siis ollut vasta muutaman kuukauden, mutta kyllä ennen on riittänyt se että on ollut pyhiä edeltävän ja jälkeisen työpäivän. No, selvitellään.

 

[Shardik]

Ihmettelen videopeleihin kohdistuvaa sensuuria ja sen mielivaltaisuutta. Olen pelannut South Park: The Stick of Truth -peliä (loistava, etenkin sarjan faneille) ja yllätyksekseni siinä tuli vastaan sensuroitu kohtaus. Mitään ei näytetty, tuli vain teksti, että nyt on sensuuri iskenyt. Lueskelin sitten asiasta internetistä ja selvisi, että sensuroituja kohtia on pelissä useampiakin. Ihmeellisen asiasta tekee se, että sensuroinnin suoritti pelin julkaisija Ubisoft ja vain tietyille maantieteellisille alueille ja tietyille alustoille. Australiassa kaikissa ja Euroopan konsoliversioissa on sensuuri. Sen sijaan Amerikan kaikissa ja Euroopan PC-versioissa kaikki näkyy normaalisti. Todella loogista toimintaa. Parasta tässä on se, että sensuurin nostattaman kohun seurauksena kyseiset kohtaukset on youtubesta nähnyt varmasti ~jokainen pelaaja ja moni pelejä pelaamatonkin. Sensuuri ei siis estä ketään näkemästä kyseisiä pätkiä, vaan haittaa vain pelin pelaamista.

Hauskaa on myös se, että ainakin tuota ensimmäistä sensuroitua kohtausta vastaavaa materiaalia on näkynyt itse sarjassa useita kertoja. Kai se niin menee, että K18-pahvianimaatiotv-sarjassa nämä asiat on ihan ookoo, mutta K18-pahvianimaatiovideopelissä ne on ihan kauheeta hyihetipoismatskua.

 

[pettter]

Mitä vitun vittua, mä pidin pitkälle parikymppiseksi täysin selvänä, että kaikki suomalaiset osaavat uida. En keksi kavereistani ainuttakaan joka ei pystyisi edes välttävästi uimaan 25 metriä hukkumatta. Jumalauta, aikuiset miehet. Toisaalta maaseudulla (ja saaristossa) lapsuuteni ja pitkälle nuoruutta viettäneenä mulla on asiasta ehkä vähän vääristynyt käsitys, kun siellä oli tapana käydä kesäisin - heti luonnonvesien riittävästi lämmettyä - useamman kerran viikossa kaverien kanssa uimassa. Tai no rannalla viettämässä aikaa ja uimassa, mutta kuitenkin.

Miten voi tietää ketkä kavereista edes osaa uida, vai onko niiden kanssa käynyt uimassa? Ei kait täällä päin. No mökillä ehkä joskus harvoin nopeasti pulahtanut. Uiminen on sitä mitä se Jani Sievinen harrastaa, vähän kuin Matti Nykänen mäkihyppyä, mutta en mä sitäkään lajia ole koskaan miettinyt harrastavani. Lapsena maalaisserkut halusivat siellä niillä mennä uimaan ja ihmettelivät kun mä en innostunut. Mopojutut oli vastaavia.

Ala-asteella piti muistaakseni kerran käydä ja armeijassa kanssa. Joo osaan mä uida, mutta varmaan huonosti.

 

[pettter]

Mitenhän noi jotkut naiset muka on niin innoissaan jostain tyypistä netissä? Ei kait siellä voi kehenkään ihastua kun et edes suostu miettimään millainen se voisi olla oikeasti sitten livenä. Tietty jotkut jutut on kivoja ja jotkut ei, mutta se on eri juttu.

Ja miten jotkut pettyy kun näkee jonkun livenä? Joillakin on kuulemma monetkin treffit ollut hirveitä. Luulis että on kiva nähdä ihmisiä ja noin muutenkin joskus edes tavata erilaisia tyyppejä. En mä vaan tajua koko ajatusta. Eikä mitkään pienet hiljaiset hetket häiritse kuin vaivaantuvia ihmisiä. Jos yksin istuisi niin ei juttelisi sitäkään vähää ja olisi vielä tylsempää. On molemmat vaan normaalisti ja kummallakin on kivaa, vaikka ehkei se olisikaan omaa tyyppiä seurusteluun. Ja muutenkin eikö se pettyminen kerro että sulla oli jotain ihmeellisiä odotuksia tai olitkin kuvitellut jonkun just tietynlaiseksi, mitä luulis ettei täysjärkiset tee missään netin treffisivustoilla. Tai sitten sillä naisella on jotain muuta vikaa olla toisten ihmisten kanssa tai siis kummalla sukupuolella tahansa. Ei ole osannut mennä avoimin mielin treffeille. Miksi pitää tehdä hirveän vaikeasti kaikki.

Tietty ehkä jotkut aivan friikkinörtit tai sitten ne äärimmäisen pinnalliset, mutta ne jutut näkee netissäkin heti. Ja miks niidenkin kanssa ei voisi hetkeä olla. Kuuntelee vaikka toisen juttuja ja naureskelee hihaan ja illalla miettii että olipa kiva nähdä toi, mutta ehkä kerta riitti.

Vauvapalstajengiä.

 

[JYP#44]

Mitä vitun vittua, mä pidin pitkälle parikymppiseksi täysin selvänä, että kaikki suomalaiset osaavat uida.

Armeijassahan noita tapasi kyllä useammankin. Sellainen kuva jäi että suurin osa uimataidottomista oli pohojalaasia. Ja sitähän ne syyttivätkin uimataidottomuudestaan, "ei meillä lakeuksilla ole nuita järviä". Okei, muutin itse Pohjanmaalle intin jälkeen ja tottahan se on, järviä on paljon vähemmän kuin meillä Keski-Suomessa. Mutta eikö jumalauta siellä opeteta koulussa uimaan? Meillä oli ala-asteella uintia niin saatanasti että jokainen oppi uimaan, tosin silloin meidän kylillä oli oma halli kilsan päässä koulusta, nyt kun se on purettu niin tuskin muksut uivat yhtä paljon.

Intin uimatesti oli kyllä todella helppo. Jopa minä huonokuntoisena repäisin siitä täydet pisteet. Meidän piti muistaakseni uida 200m. Rata oli 25m välinen matka, eli 8 kertaa päästä päähän. Ei aikarajoitusta ja pakko oli uida väh kaksi kertaa selkää, mitä pidin vähän outona. Ainakin minä tein siten, että kun tunsin että kädet alkoivat edes vähän väsyä, vaihdoin uimaan selkää ja keräsin siinä ohessa voimia. Helposti olisi mennyt pidempikin matka. Mutta ne joukkueen pohjalaiset. Ensimmäinen keskeytti tuon pätkän puolivälissä, eli tälle merkattiin uimataitoa vain 15m matkan. Hauskinta tässä oli oikeastaan että uimamatkat rannalta radalle ja takaisin olivat jo varmaan 40-50m. Ja pitihän niiden hetken ajan pysyä pinnalla kun odoteltiin lähtömerkkiä. Vähän surulliseksi vetää toisaalta. Ei ole ihme että joka juhannus porukkaa hukkuu.

 

[pettter]

Mutta eikö jumalauta siellä opeteta koulussa uimaan? Meillä oli ala-asteella uintia niin saatanasti että jokainen oppi uimaan, tosin silloin meidän kylillä oli oma halli kilsan päässä koulusta, nyt kun se on purettu niin tuskin muksut uivat yhtä paljon.

Meillä käytiin kerran ala-asteella vai olisko peräti kaksi kertaa, mutta lintsasin toisen. Myöhemmissä kouluissa ei uitu kertaakaan. Lapsena kyllä perheen kanssa käytiin pari kertaa jonkun pienen lammen rannalla, mutta me oltiin vielä sen ikäisiä että polviin asti vaan mentiin ja ehkä vähän vettä toisten päälle roiskittiin ja vanhemmat makoili tietenkin rannalla. Kukaan kaveri ei käynyt uimassa eikä asiasta edes puhuttu, vaikka ala-asteellakin mä olin vähän sellainen kaikkien kaveri. Tää varmaan vähän riippuu.

Varmaan tosta tottumattomuudesta on tullut pieni vesikammo kun ei se järvi vaan tunnu luonnolliselta paikalta ihmiselle. Kalat elää järvessä ja ihmiset maalla ja linnut lentelee taivaalla. Tietty ihminenkin matkustelee lentokoneella ja saa fiiliksiä vaikka riippuliitämällä ja myös vedessäkin pysyy räpiköimällä pinnalla, mutta en mä sinne menemistä mieti. Jossain pohjoisessa nyt vois joskus käydä pesumielessä. Pari vuotta sitten tosin olin vuorokauden kylpylässä ja silloin kävin peräti neljä kertaa uimassa.

Penskana on saattanut myös sattua jotain, mistä toi pieni vesikammo on tullut, mutta en muista. Toisaalta eihän uimisesta puhunutkaan kuin yhdet maalaisserkut.

Mulle ne jotkut uimamaisterimerkit ja muut sellaiset on aina ollut Aku Ankka -juttuja.

 

[benicio]

Ala-asteella käytiin uimassa koko vitun ajan. Muistan että koko luokka oli täysin kypsä siihen touhuun (mieluiten olisi pelattu sählyä, jääkiekkoa tai jalkapalloa tai edes pesistä, telinevoimistelun uinti sentään voitti) ja lopulta protestiksi kukaan ei ottanut uikkareita kouluun mukaan, mutta joku opettajan lellikki siitä sitten luisti ja varmaan vanhemmillekin meni tietoa. Ja sitten uitiin taas. Mutta meidän luokalla (ja varmaan koko koulussa) osasi kaikki uida, se oli satavarma. Ja toisaalta onhan se hyödyllisempi taito kuin lämäri tai mylly (jälkimmäinen hevosella, ei kaukalossa).

 

[TosiFani]

Peruskoulun opetussuunnitelmassa on selvät notulit uinnin opetuksesta. Joka lukuvuosi pitäisi käydä 6 - 10 kertaa uimassa ja kuudennenluokan keväällä pitäisi pystyä uimaan 200 metriä.

 

[Chambza]

Peruskoulun opetussuunnitelmassa on selvät notulit uinnin opetuksesta. Joka lukuvuosi pitäisi käydä 6 - 10 kertaa uimassa ja kuudennenluokan keväällä pitäisi pystyä uimaan 200 metriä.

Onkohan tämä milloin tullut suunnitelmaan? Kuulun siihen onnelliseen porukkaan joka kävi koko peruskoulunsa 90-luvulla ja me ei kyllä uitu yhtä ainutta kertaa.

En tiedä osaanko uida, mutta pinnalla pysyn ja myös etenen, varsinkin jos aallot vie johonkin suuntaan.

 

[pettter]

Ja jos ei ole uimahallia kuten monessa paikassa ei varmaan ole niin mennäänkö silloin johonkin Tenojokeen tai takapihan kuralätäkköön vai onko jumppasalissa vaan kuivaharjoittelua jonkun kumilelun päällä. Kyllähän muutenkin monessa paikkaa keskitytään enemmän sen alueen harrastuksiin ja tietty mahdollisuuksiin.

Joo mitähän jos sukulaisten vene kaatuu parin viikon päästä kun lähdetään verkoille. Kyllä sitä varmaan rantaan jaksaa uida ja ei kait se vene muutenkaan kokonaan uppoa.

Jostain syystä risteilyilläkin mä aina toivon että tulis joku hätä ja laiva kallistuisi niin pääsis ottamaan miehestä mittaa. Tax freestä hakisin ensin pöksyihin pari viskipulloa ja sitten pelastaisin hyytävästä merestä jonkun 18-kesäisen pystytissin ja vähän suusta suuhun menetelmää ja palkinnoksi saisin pelastuskapselissa läheisyyttä. Helikopterit huitoisin menemään muiden avuksi, täällä on viskiä lämmikkeenä. Mulla on tarkat suunnitelmat ja toimintaohjeet. Kännissä oon nää jutut miettinyt. Kyllähän lento-onnettomuudessakin kännisellä on varmaan hitusen paremmat mahdollisuudet selviytyä kun aivot ja koko kroppa ottaa paremmin iskuja vastaan.

 

[TosiFani]

Onkohan tämä milloin tullut suunnitelmaan? Kuulun siihen onnelliseen porukkaan joka kävi koko peruskoulunsa 90-luvulla ja me ei kyllä uitu yhtä ainutta kertaa.

En tiedä osaanko uida, mutta pinnalla pysyn ja myös etenen, varsinkin jos aallot vie johonkin suuntaan.

Olisiko tullut edelliseen opetussuunnitelmaan, joka tuli voimaan muistaakseni 2004. Toteutus vaihtelee varmasti kunnittain.

 

[Shardik]

6-10 kertaa vuodessa kuulostaa kyllä aika isolta määrältä uimahallireissuja. Etenkin nuorimpien luokkien kanssa ja jos uimapaikka ei ole ihan vieressä. Mulla oli 90-luvulla ehkä 1-2 kertaa vuodessa uintia. Tosin skippasin suurimman osan niistä, kun oli tuubi korvassa enkä saanut mennä veteen. Silti sen verran osaan uida, että intin uimatestin läpäisin. Selkäuinnilla vedin melkein kokonaan läpi. Sehän on käytännössä vaan kellumista ja potkuttelua.

 

[sekolust]

Australiassa kaikissa ja Euroopan konsoliversioissa on sensuuri. Sen sijaan Amerikan kaikissa ja Euroopan PC-versioissa kaikki näkyy normaalisti. Todella loogista toimintaa.

Ausseissa ainakin sensuurilait ovat "hieman" toiset kuin monessa muussa maassa. Nykytilanteesta en liiemmin ole kartalla, mutta aiemmin k18-leima käytännössä tarkoitti sitä, että peli kiellettiin kokonaan. Noilta osin siis julkaisijalla on käytännössä kolme vaihtoehtoa: jättää markkinat kokonaan väliin, välittää tuotetta laista riippumatta tai julkaista sensuroitu versio. Aussimarketin koko huomioiden pieni sensuuri on usein pelitalolle parempi kuin kokonaan bannaaminen tai lakitupareissut.

Noilta osin tuo lakipykälä tai sen tulkinta ovat kuitenkin ajalta ennen kunnollisia verkkoyhteyksiä. Sensuroitu materiaali löytyy aivan varmasti verkosta, kuten sanoit, ja päätyy suurella todennäköisyydellä jopa entistä suuremman yleisön silmiin. Vieläpä sellaisen, joka tuskin olisi aiheesta kuullutkaan jos peli olisi k18-leiman ja ikärajoituksen takana. Tavallaan tuossa vain toteutuu ns. Streisand effect, eli yrittämällä päästä eroon haitalliseksi havaitusta materiaalista kyseinen materiaali vain saavuttaa suuremman yleisön. Joskus leffavuokraamojen kulta-aikaan saattoi vastaava sensuriipykälä vielä toimia, mutta nykyisellään bannin pitää käytännössä olla globaali jos materiaalilta halutaan välttyä.

 

[Shardik]

Ausseissa ainakin sensuurilait ovat "hieman" toiset kuin monessa muussa maassa.

Lainsäädännölliset rajoitukset ovat sinänsä järkevä syy pelitalon toiminnalle Australiassa. Siinä ei sen sijaan ole mitään tolkkua, että Euroopassa saman pelin konsoli- ja PC-versiossa on sensuurieroja.

 

[sekolust]

Lainsäädännölliset rajoitukset ovat sinänsä järkevä syy pelitalon toiminnalle Australiassa. Siinä ei sen sijaan ole mitään tolkkua, että Euroopassa saman pelin konsoli- ja PC-versiossa on sensuurieroja.

EU:n sensuurilainsäädännöistä en sen kummemmin tiedä, tosin suoralta kädeltä tulee mieleen tiettyjen maiden hieman poikkeavat lainsäädännöt; esimerkiksi Saksassa natsiteemat ovat sen verran hyvin bannissa, että muualla pientä hihittelyä herättävä materiaalikin saatetaan siellä pistää boikottiin. Voisiko tuossa olla yksi syy sensuuriin? Olettaisin ilman suurempaa tietämystä, että PC-puolella on helpompi pysyä sensuurilainsäädännön piirissä ja sallimissa rajoissa johtuen jo siitä, että jakelu ei ole yhtä riippuvainen fyysisestä kopiosta kuin konsolipuoli on perinteisesti ollut.

Toisekseen, jos ei muuta, niin onhan tuo tavallaan ihan hyvä markkinointikikka. Varmasti peli on saanut enemmän mediamillimetrejä sensuurin takia ja kanssa kuin ilman sensuuria, riippumatta onko EU-alueella sensuuri pakollista vai ei. Jos tuolle PC- ja konsoliversioiden väliselle erolle ei löydy lainsäädännöllistä pakkoa, niin markkinointiosasto voinee nostaa itselleen hattua; vielä 2016 pelistä jaksetaan puhua palstalla, joka ei varsinaisesti edes käsittele kyseistä peliä tai South Parkia.