Ihmettelen, että mikä helvetin renkaanvaihtaja minusta on tullut. Kuten aina ennenkin, vaihdoin meidän talouden ja siskoni renkaat tuossa viime viikolla. Sen jälkeen oli vissiin tyttöystävän sisko käynyt meillä yksi päivä kahvilla ja oli noussut puheenaiheeksi, että pitää renkaat vaihtaa. Tyttöystäväni sitten sanoi, että minähän(siis minä, ei hän) voisin ne vaihtaa, ettei tarvitse mihinkään liikkeeseen viedä. OK, kyllähän sitä yhdet vielä vaihtaa.
Yllätys olikin keskisuuri, kun siellä tallissa missä ne renkaat piti vaihtaa olikin kaksi autoa kesäkummeilla. Oli tyttöystäväni veljen vaimokin kuullut asiasta ja ajatteli että samallahan minä toisenkin auton hoidan (siippansa kun on parhaillaan ulkomailla).
Tässä vaiheessa saldo oli siis 16 vaihdettua rengasta ja 80 kiristettyä pulttia. Mutta sana kiiri ja tuleva appiukkonikin päätti käyttää hyväksensä palvelujani, ettei tarvitse maksaa kellekään vaihtamisesta. Ja minähän vaihdan.
Tähän mennessä viimeiseen kohtaamiseeni talvirenkaiden kanssa lyötiin alkutahdit tiistaina, kun kaverini tuli töiden jälkeen luokseni kahville. Oikein mukava kaveri muttei osaa käsillään tehdä kyllä mitään, joten kun tuli puhe (hänen taholtaan) teiden liukkaudesta niin tiesin jo mitä tuleman pitää. Ja niin eilen vaihdoin kuudennen setin talvirenkaita ~viikon sisään. Tosin kaverini lupasi kyllä minulle kossupullon vaivanpalkaksi mikä oli sinänsä mukavaa, ottaen huomioon että kukaan muu ei tarjonnut minulle muuta kuin lämmintä kättä tai halausta. Enkä mä missään nimessä mitään rahaa ta sellaista olisi keneltäkään halunnutkaan ei siitä ole kyse.
Ja tiedän että eihän tuollainen urakka nyt ole ammattilaiselle juurikaan mitään, mutta kyllä se henkilökohtaisesti vähän söi. E: Varsinkaan kun en muutenkaan ole mitenkään erityisen hyvä minkäännäköisissä asennuspuuhissa. Mutta minkäs teet, kun täytyy pitää välit (tulevaan) sukuun kunnossa...