Lisäksi tässä homoparien adoptiokysymyksessä on syntynyt illuusio, että he olisivat jotenkin poikkeuksellisen rakastavia vanhempia adoptoimalleen lapselleen. Luulenpa, että monissa tapauksissa kyseessä on vain periaatteellinen tavoite; kun kerran heteroparitkin saavat lapsia, niin kyllä samanlainen "statussymboli" pitää olla homo/lesboparienkin ulottuvilla.
Yleensä en ota täällä kantaa tällaisiin keskusteluihin, mutta kerta se on ensimmäinenkin.
Jos ajattelet oikeasti, että kyseessä on "periaatteellinen" lapsen hankkiminen kun puhutaan homoparista, niin ei hyvää päivää. Jos homot joskus saisivat adoptio-oikeuden, niin eiköhän kyseessä olisi silloin kohtuullisen "vakavat" haastattelut + muut utelut. Se mikä ensimmäisenä tulee mieleen homoparien vanhemmuudesta on se, että he ei sitä lasta hanki ainakaan vahingossa, niin kuin suurin osa tässäkin maassa tekee. Jos kaikki aivottomat teinit saavat lapsia ja he ovat "parempia" vanhempia sen takia, että kyseessä on heterosuhde ja lapsi saa sekä mies- että naisnäkökulmaa kasvatukseen, niin ollaan kyllä taas kohtuu kujalla.
Mikäs muuten erottaa sitten lesboparin tästä? Ai niin ne akathan on aina paljon parempia vanhempia kuin jotkut homot. Niin onko se muuten lapsen edun mukaista, jos lesboparin synnyttävä osapuoli kuolee, niin pariskunnan toisella osapuolella ei ole oikeutta lapseen, vaikka se olisi hankittu jollain baaripanolla, anna kun mietin.... Ja samalla valitetaan isien oikeuksista kun tulee ero tms.
Kyllä on syvällä tämän kansan homofobia, ai niin eihän se sitä ole.
Ja ei, en ole homo, eikä minulla ole edes yhtään homokaveria, mutta tällaiset keskiaikaiset asenteet pistävät ihmetyttämään kovastikin.