Jotenkin kuvaat minua. Olen aina mennyt vähän sen mukaan mikä on helpointa ja mitä muut odottaa. Opiskelin Lahdessa, tein pätkätöitä lähialueilla, en osannut verkostoitua kun halusin olla itsekseni (töissä). Olen ollut elämässäni enemmän koulunpenkillä kuin oikeissa töissä (siis sellaisissa joista sai palkkaa eikä ollut mitään harjoittelua tms.). En koskaan ole halunnut lähteä pois täältä (Lahti) vaikka työllistymismahdollisuudet olisivat varmaan muualla olleet paremmat. Olen ollut jonkin verran sairauslomalla mielenterveysongelmien takia kun en ole selvinnyt normaalista elämästä vaan olen ahdistunut ja masentunut (ja yhteiskunta maksaa kun luuseri ei vaan jaksa ihan tavallista elämää).
Opiskelin alan jossa olisin voinut löytää vakituisen kokopäivätyön mutta ala oli väärä minulle. Olin koko ajan stressaantunut ja osaamiseni ylärajoilla enkä tuntunut pääsevän sinuiksi työn kanssa. Joka ilta piti nollata viinan kanssa päivä. Kun projekti jossa olin ollut mukana loppui ja minut irtisanottiin niin jätin hyvästit alalle enkä aio palata. Voisin löytää siltä alalta kokopäivätyön sen sijasta että teen osa-aikaista toisella alalla (eli maksaisin enemmän veroja kun palkkakin olisi parempi).
En ole tyytyväinen miten elämäni on mennyt ja millaisena yhteiskunnan loisena (työtön, sairas, koulussa) olen osan elämästäni elänyt. Kyllä se elämä olisi mennyt paremmin jos vaan olisin ottanut itseäni niskasta kiinni ja ollut parempi ihminen... Rohkeampi, sosiaalisempi ja olisin osannut olla oman mukavuusalueen ulkopuolella tyytyväinen enkä vain stressaantunut.
Terveys on asia, joka on yksilöllistä, ja siihen on vaikeampi vaikuttaa, vaikka yrittääkin. Mun kirjoitus tässä, ja aikaisemmin, on käsitetellyt pääasiassa paria asiaa.
1. Jokaisen tulisi parhaansa mukaan yrittää saada toimeentulonsa. Terveysasioiden vaivatessa, voi hyvinkin olla tarve pitää taukoa työstä, vaihtaa työtä, tehdä kevennettyä työtä, tehdä osa-aika työtä, yms.
2.Olen kritisoinut tuota järjestelmää, miten tavallisille ihmisille annetaan liian hyvät mahdollisuudet syrjääntyä.. ja tuo ketju etenee lapsuudesta, kodista, koulusta, nuoruudesta, yhteiskunnan järjestelmistä, päihteistä, somesta, peleistä, vastuuttomuudesta yms.
Hieman yllätyin, kun "näit itsesi" kirjoituksessani. Pääasiassahan kritisoin asioita hieman eri näkökannalta. No mutta hyvä että täällä ei tarvitse harrastaa pelkästään yksinkirjoittelua.