Miksi ihmeessä kaikki miestenväliset kalareissut - ja muutkin "eräretket" pitää pilata hirveällä viinankittaamisella? Olen tähän itsekin syyllistynyt ja jälkeenpäin vituttaa ja nolottaa, kun vaimo kyselee, tuliko kalaa ja oliko hauskaa?
Siinä sitten hiljaa ja kalpeana selittää, että ihan kivaa oli, mutta kelit olivat niin huonot, ettei kalastuksesta tullut mitään. Oikeasti takana on kahden-kolmen päivän ryyppyputki, eikä siimaa juuri ole tullut kastelleeksi, kun on koko ajan ollut niin shaatanan päissään.
Kun saisi kerrankin aikaan sellaisen jätkien välisen konsensuksen, että kolme vrk kalastusta ja väkevintä juotavaa on nokipannukahvit. Luulisi, että kotiinpaluukin olisi miellyttävämpi kokemus. Jotain olisi voinut tarttua vesiltä mukaankin. Eikö sitä koskaan opi, että sielu siitä vain tulee kipeäksi, filmi katkeaa ja tavaraa menee hukkaan ja rahaa palaa? Sitä minä ihmettelen!
Papallani oli tapana sanoa, että "viina pilaa kaiken paitsi astian". Ei sillä, että hänkään mikään raivoraitis olisi ollut, mutta osui kyllä oikeaan.