Siis Helsingissä asuu puoli miljoonaa ihmistä ja viikonloput on täynnä ohjelmaa, toinen toistaan parempia ilmaistapahtumia tai keikkoja, mutta ei niissä näy kuin muutama tuhat jamppaa. Missä ne muut on? Ja joku lapset, koirat, kukkien kastelu, maalin kuivuminen, Kauniit ja rohkeat tai työ ei riitä syyksi.
Se on se tietty ihmistyyppi.
Halutaan ahtautua lähelle keskustaa, mutta sitten kun järjestetään jokin tapahtuma tai rakennetaan uutta tapahtumapaikkaa, niin ollaankin kiivaasti sitä vastustamassa. Ja tämä siis koskee kaikkia tapahtumia Pridesta konsertteihin, taiteiden yöhön tai urheilukilpailuihin.
Huonosti käyttäytyviä joudutaan nykyään poistamaan milloin mistäkin poliisivoimin. Ennen vanhaan riitti, että konduktööri, portsari, hovimestari, opettaja, talonmies, tai edes jämäkkä kansalainen vaati häirikköä lopettamaan tai poistumaan. Milloin häiriköt lopettivat tottelemisen? Mihin auktoriteetit katosivat?
En nyt tunnusta olevani mitään tiettyä ihmistyyppiä, mutta asun Helsinkiä isomman kaupungin lähiössä erinomaisilla yhteyksillä keskustaan. Tyttöystävä asuu maalla junaradan varressa reilun tunnin matkan päässä.
En voisi kuvitellakaan asuvani siellä kylässä. Hän ihmetteli tuossa keväällä miten niin et voisi, missä tapahtumissa muka käyt niin usein, että asuinpaikalla olisi varsinaisesti merkitystä.
Lähes satavuotias invalidi sotaveteraani ei saa pakollisille kauppa-/apteekkireissuille taksimatkoja (vain 4 menopaluuta per kuukausi) Rauman kaupungilta ja samaan aikaan Lappeenrannassa nuoret pakolaiset valittavat mielenosoituksessa kuinka heillä ei ole Joutsenossa mitään muuta tekemistä kuin syödä ja nukkua. Ei ole edes omaa kahvilaa.
Tasan eivät mene nallekarkit.
Toisen tapauksen päätöksestä ja kustannuksista vastaa Rauman kaupunki, toisen valtio.
Ettei vain kummankin tapauksen loppukustannuksista vastaa valtio?
edit: ja ihmettelen miten MV-lehti liittyy tähän IL:n uutisointiin, kyseessä on hieman eritasoiset mediat vaikka molemmissa toki tavoitteena on saada paljon klikkejä raflaavilla otsikoinneilla.
Ettei vain kummankin tapauksen loppukustannuksista vastaa valtio?
Ehkä toi liittyy jotenkin tähän alkoholismiin. Viime aikoina oon niin funtsinut. Sitä vaan tietää jotain parempaa kuin radion kuuntelu tai telkkarin katsominen tai koiran ulkoiluttaminen tai tyttöystävän kanssa pussailu tai töissä päteminen tai punttisalilla rehkiminen tai muu vastaava maallinen juttu. Joku tarve saada enemmän kiksejä. Siltikin välillä tuntuu, suosikkibändini sanoin, i can't get no satisfaction.Ihmettelen, että ilmeisesti noin samanikäinen @pettter se jaksaa pyöriä vuodesta toiseen kännipäissään jossain ilmaistapahtumissa...
Ehkä toi liittyy jotenkin tähän alkoholismiin. Viime aikoina oon niin funtsinut. Sitä vaan tietää jotain parempaa kuin radion kuuntelu tai telkkarin katsominen tai koiran ulkoiluttaminen tai tyttöystävän kanssa pussailu tai töissä päteminen tai punttisalilla rehkiminen tai muu vastaava maallinen juttu. Joku tarve saada enemmän kiksejä. Siltikin välillä tuntuu, suosikkibändini sanoin, i can't get no satisfaction.
Vuorikiipeilijät ja muutkin extreme-urheilijat on aika lähellä tätä juttua, tai niin mä ainakin oon miettinyt. Räikköselläkin pitää ajaa niin hirmu lujaa.
Tietty tää on välillä ihan perseestä, ettei sen puoleen.
Herttoniemessä kun aiemmin asuin niin tutustuin pariin paikalliseen ööö... kaveriin ja ei hemmetti miten rehellisiä ja varsinkin mukavia ne oli. Siis suoraan sanottuna kaksi ystävällisintä ihmistä mitä ikinä olen tavannut.Takavuosina koiraa ulkoiluttaessani tutustuin jossain määrin yhteen puliveivariin, joka tykkäsi sulan maan kaudella pitää asemapaikkaa samassa puistossa jossa koirani käytin kusettamassa. Tutustuimme ihan hyvän päivän tutuiksi asti ja aina tavatessamme (muutaman vuoden ajan) tuli hetki juteltua kyseisen sorbus-filosofin kanssa. Ja mikäs jutellessa; mukavaa seuraa kun oli selvästi lukenut ja sivistynyt mies eikä yleensä ainakaan vielä iltapäivästä aivan rapakunnossa. Hän totesi minulle muutamaankin otteeseen, että älä vaan koskaan ala juopoksi; helvetin kova uravalinta viitaten kuinka rankkaa puuhaa tosissaan juominen on.
Kyllä vastaa, mutta eri rahoista. Sitä minä en ymmärrä, miten kaupunki voi estää sellaisten taksimatkojen myöntämisen, jotka Valtiokonttori maksaa.
No niin Osmon homma on kunnossa, ei tosin kiitosta Rauman kaupungille. Nyt kun joku vielä hommaa pakolaisille sen kahvilan niin ei tarvitse päivitellä ihmisten eriarvoisuutta tässä Suomen maassa.
En epäile, etteikö jossakin peittelemättömästi julkijuoppojen ryyppyporukassa esiintyisi kokemusta toveruudesta ja välittämisestä, jota kautta välittyy myös vaikutelma rehellisyydestä. Sen sijaan päihderiippuvuuteen sairastunut ja alkoholismiaan kenties vielä piilotteleva lähimmäinen voi olla mitä hävyttömin salailija ja valehtelija, johon ei ole paljoakaan luottamista. Avoimesti renttu on jo tietyllä tavalla pelinsä pelannut ja ehkä myös hävinnyt, eikä sellaisella pösilöllä ole enää ihmeempää tarvetta kiistää ja piilotella totuutta omasta tilastaan. Kulisseissaan vielä sinnittelevä mutta yhä syvemmälle alkoholismiin vajoava ihmisparka on vähän toisenlainen tapaus.Herttoniemessä kun aiemmin asuin niin tutustuin pariin paikalliseen ööö... kaveriin ja ei hemmetti miten rehellisiä ja varsinkin mukavia ne oli. Siis suoraan sanottuna kaksi ystävällisintä ihmistä mitä ikinä olen tavannut.
On muuten jännää kun jotkut puhuu ettei alkoholistiin voi luottaa ja toiset sanoo ettei sellaiselta kannata ostaa käytettyä autoa, joka ei ryyppää. Kyllä jos oikeasti pitäis mennä rintamalle ja laittaa henki likoon niin sitä luottais alkoholistiin. Sen verran se touhu opettaa rehellisyyttä, avoimuutta, toveruutta, välittämistä ja myös ymmärrystä ihmistä ja tätä maapalloa kohtaan. Krapulassa sitä on niin osa luontoa.
Kulisseissaan vielä sinnittelevä mutta yhä syvemmälle alkoholismiin vajoava ihmisparka on vähän toisenlainen tapaus.
Ihmettelen ettei @Turha Kaukalo ole kommentoinut vielä sanallakaan eilistä Twin Peaks -jaksoa. Taisikin olla huono jakso.