Runkosarja 2008-2009:
Pekka Tuokkola 92,38%, 2,04, 27 ottelua
Sinuhe Wallinheimo 93,64%, 1,80, 35 ottelua
Playoffit 2008-2009:
Pekka Tuokkola 95,40%, 1,18, 10 ottelua
Sinuhe Wallinheimo 93,71%, 1,50, 6 ottelua
Runkosarja 2009-2010:
Atte Engren 92,09%, 2,63, 35 ottelua
David Leggio 90,06%, 2,93, 30 ottelua
Playoffit 2009-2010 (kesken):
Atte Engren 92,98%, 1,98, 6 ottelua
David Leggio 94,89%, 1,50, 6 ottelua
Yllä olevat tilastot ovat melko selkolukuiset. JYP vei mestaruuden viime kaudella peluuttamalla kahta maalivahtia melkein tasaisesti, tällä kaudella TPS kolkuttelee mestaruuden porteilla peluuttamalla kahta maalivahtia tasan.
En uskalla/osaa heittää mitään prosentuaalista lukua, mutta hyvin suuri osa jääkiekkojoukkueista luottaa selkeään jaotteluun ykkös- ja kakkosmaalivahdin välillä. Kuitenkin JYP osoitti viime kaudella paremmuutensa perustaen pelinsä kahteen tasavahvaan maalivahtiin. Samanlaista kaavaa toteuttaa TPS tällä kaudella. Jos pikkuisen saa ennakoida, tuloksena molemmilla oli mestaruus.
Mistä se kertoo? Onko pelkästään sattumaa, että kahtena peräkkäisenä vuotena liigan parhaalla joukkueella ei ole selkeästi nimettävää ykkösvahtia? Vai olisiko sittenkin mahdollista, että Jyväskylässä ja Turussa ollaan viitoittamassa tulevaisuuden maalivahtikaavaa - ykkösvahdit sivuun ja tasaväkinen kaksikko tilalle.
Kahden maalivahdin tasaväkinen peluuttaminen on jännä asia. Toisaalta se tarjoaa turvaa ja mielenrauhaa maalivahdeille, kun ei tarvitse olla kolmeakymmentä peliä putkeen avaamassa luukkua ja sitten lopulta tositilanteen tullen mahdollisesti jäätyä ratkaisevasti, kun ei ole pelituntumaa alla. Toisaalta taas tällainen peluuttaminen ”tappaa” kilpailun maalivahtien väliltä, kenties heikentäen suoritustasoa, koska peliajan eteen ei tarvitse tapella.
Pääpointti on kuitenkin se, että onko jääkiekossa enää tarvetta maalivahtien väliselle jaottelulle? Voisiko olla mahdollista, että joukkue rakennetaan kahden saman tasoisen maalivahdin ympärille, aivan kuten JYP ja TPS ovat tehneet, vai pitääkö joukkueesta aina löytyä se tietty kaveri, joka seisoo maalin suulla 90 prosenttia kaudesta?
Pekka Tuokkola 92,38%, 2,04, 27 ottelua
Sinuhe Wallinheimo 93,64%, 1,80, 35 ottelua
Playoffit 2008-2009:
Pekka Tuokkola 95,40%, 1,18, 10 ottelua
Sinuhe Wallinheimo 93,71%, 1,50, 6 ottelua
Runkosarja 2009-2010:
Atte Engren 92,09%, 2,63, 35 ottelua
David Leggio 90,06%, 2,93, 30 ottelua
Playoffit 2009-2010 (kesken):
Atte Engren 92,98%, 1,98, 6 ottelua
David Leggio 94,89%, 1,50, 6 ottelua
Yllä olevat tilastot ovat melko selkolukuiset. JYP vei mestaruuden viime kaudella peluuttamalla kahta maalivahtia melkein tasaisesti, tällä kaudella TPS kolkuttelee mestaruuden porteilla peluuttamalla kahta maalivahtia tasan.
En uskalla/osaa heittää mitään prosentuaalista lukua, mutta hyvin suuri osa jääkiekkojoukkueista luottaa selkeään jaotteluun ykkös- ja kakkosmaalivahdin välillä. Kuitenkin JYP osoitti viime kaudella paremmuutensa perustaen pelinsä kahteen tasavahvaan maalivahtiin. Samanlaista kaavaa toteuttaa TPS tällä kaudella. Jos pikkuisen saa ennakoida, tuloksena molemmilla oli mestaruus.
Mistä se kertoo? Onko pelkästään sattumaa, että kahtena peräkkäisenä vuotena liigan parhaalla joukkueella ei ole selkeästi nimettävää ykkösvahtia? Vai olisiko sittenkin mahdollista, että Jyväskylässä ja Turussa ollaan viitoittamassa tulevaisuuden maalivahtikaavaa - ykkösvahdit sivuun ja tasaväkinen kaksikko tilalle.
Kahden maalivahdin tasaväkinen peluuttaminen on jännä asia. Toisaalta se tarjoaa turvaa ja mielenrauhaa maalivahdeille, kun ei tarvitse olla kolmeakymmentä peliä putkeen avaamassa luukkua ja sitten lopulta tositilanteen tullen mahdollisesti jäätyä ratkaisevasti, kun ei ole pelituntumaa alla. Toisaalta taas tällainen peluuttaminen ”tappaa” kilpailun maalivahtien väliltä, kenties heikentäen suoritustasoa, koska peliajan eteen ei tarvitse tapella.
Pääpointti on kuitenkin se, että onko jääkiekossa enää tarvetta maalivahtien väliselle jaottelulle? Voisiko olla mahdollista, että joukkue rakennetaan kahden saman tasoisen maalivahdin ympärille, aivan kuten JYP ja TPS ovat tehneet, vai pitääkö joukkueesta aina löytyä se tietty kaveri, joka seisoo maalin suulla 90 prosenttia kaudesta?