Näistä kolmesta pelaajasta Uronen on oikeastaan korvaamaton ja melko varmasti avauksessa.
Toki esimerkiksi tuo kesäkuussa pelattu kotiottelu Sloveniaa vastaan todisti, että Uronen ei ole niin korvaamaton kuin on luultu. Jos halutaan pelata perinteisellä neljän linjalla, niin silloin Urosen paikalle ei ole vasemmalle vaihtoehtoja. Silloin kun pelataan tuolla epäsymmetrisellä muodolla, jossa yksi kolmesta topparista pelaa hybridiroolia, niin vasemmalla voi hyvin pelata joku juoksuvoimainen keskikenttäpelaajakin. Sloveniaa vastaan esimerkiksi Niskanen pelasi erittäin hyvän pelin ja vähän hyökkäävämmässä muodostelmassa myös Antman tai Taylor voivat pelata tuota roolia.
Minulla on täysi luotto siihen, että Huuhkajat hakevat tänään kolme pistettä Kazakstanista. Riven aikana Huuhkajat on poikkeuksetta voittanut itseään huonommat joukkueet ja vaikka tuloksellisesti Kazakstan on pelannut näissä karsinnoissa hyvin, niin ei se peli ole vakuuttanut. Vaikka Suomen lähtökohdat tähän otteluun on kaukana optimaalisista, niin tästä ottelusta pitää kuitenkin odottaa voittoa.
Enemmän harmittaa etukäteen tuo Tanska-ottelu. Suomen pelaajat lentävät ensin pitkän matkan Kazakstaniin (osa jopa jenkeistä asti), sen jälkeen pelaavat varmasti fyysisesti raskaan ottelun, lentävät kiertoreittiä pitkin takaisin Suomeen ja sen jälkeen pitäisi pelata lohkon parasta joukkuetta vastaan. Tanska höntsäilee ensin kotona San Marinoa vastaan ja lentää sen jälkeen reilussa tunnissa Helsinkiin. Kun materiaalieron lisäksi myös rasitusero on noin iso Tanskan eduksi, niin todella vaikea on nähdä Huuhkajilla saumoja tuossa ottelussa.
Pelaajiston osalta vähän yllättäen tuo keskikentän keskusta on nousemassa leveyden osalta ongelmaksi, kun Lod ja Suhonen ovat loukkaantuneina sekä Kamaralla ei ole ollenkaan pelituntumaa. Kairinen-Schuller on toki laadukas kaksikko, mutta lienee aika selvää, että Suomi aloittaa tänään kahdella keskikentän keskuspelaajalla, kun Taylorkaan tuskin on missään ihan optimaalisessa pelikunnossa.
Viimeksi Rive yllätti Kazakstania vastaan keskikentän timantilla, mutta tällä hetkellä on keskikentälle niin vähän miehiä, että tuohon en usko. Kazakstan on vaarallisin vastahyökkäyksissä ja tulee antamaan todennäköisesti Suomelle pallonhallinnan. Jotta Suomi pystyy kontrolloimaan paremmin peliä ja puolustamaan paremmin keskustaa Kazakstanin vastahyökkäyksissä, niin uskoisin tänään ratkaisun olevan kolmen topparin linja. Yksi vaihtoehto olisi tietenkin ollut myös 4-3-3, mutta kun Kamaralla ei ole pelituntumaa, Taylor saapui todella myöhään jenkeistä ja Mäenpäällä ei riitä taso, niin en näe oikein tuotakaan vaihtoehtona.
Katsotaan mitä Rive keksii, mutta arvelisin avauksen olevan:
xxxxx - xxxxx - xxxxx
yyyyy - Schuller - Kairinen - Alho
Jensen - Ivanov - Hoskonen
Hradecky
xxxxx = kolme pelaajaa nelikosta Pukki, Pohjanpalo, Antman, Källman (kuka vaan voi jäädä penkille)
yyyyy = Uronen/Niskanen/Antman riippuen minkätyyppisen pelaajan Rive haluaa avaukseen
Toki Rive on osannut ennenkin yllättää (viimeksi Kamaran penkitys Slovenia-ottelussa), mutta tällä kertaa on vaikea uskoa isoihin yllätyksiin. Jos katsoo ketä jäisi penkille, niin noiden nimien ulkopuolelta todennäköisesti jollain tasolla avaukseen on tyrkyllä ainoastaan Tomas, Taylor (saapunut viimeisenä joukkueeseen, aikaerorasitus), Kamara (ei ollenkaan pelituntumaa -> vaihdosta sisään), Mäenpää (en usko että Rive luottaa tarpeeksi) ja Håkans (en usko että Rive luottaa vielä tarpeeksi -> vaihdosta sisään). Itse toivoisin tuota yllä olevaa hahmotelmaa niin, että tyhjät paikat täyttäisivät Pukki, Pohjanpalo, Källman ja Antman. Sen jälkeen ei jäisi ainakaan homma hyökkäysvoimasta kiinni.