Minä vielä jotenkin ymmärrän että joku jalkapalloa seuraava tarttuu siihen viimeiseen oljenkorteen kuin hukkuva höyheneen pinnalla, mutta että samoja tyyppejä, jotka kertoilee kuinka "suomalaiset on voittohullua kansaa" tai "glooryhunttereita", alkaa huutelemaan jo menetetyn paikan perään, tätä en ymmärrä.
Nyt sitten tullaan ja puretaan kaikki paskat patoutumat pois ja ulistaan kuinka "kaikki on menetetty". VITUT!
Se paikka kisoissa meni jo helvetin kauan sitten. Sen sijaan nyt on voitettu aivan perkeleesti, kun on osoitettu kaikille, että pätevän valmentajan alaisuudessa, se vika ei ole, TODELLAKAAN, materiaalissa, vaan siinä miten sitä materiaalia käyttää. Huuhkajat nosti profiilinsa ihan eri sfääreihin Paxun lähdettyä, kuin mitä on viimeisten kahden vuoden aikana nähty. Siellä oli kentällä oikeasti se repivä, raastava ja taisteleva JOUKKUE!
Minä olen helvetin tyytyväinen näihin karsintoihin, nyt näytettiin joka tanelille, mikä merkitys sillä valmennuksella on ja miten "paska" se materiaali oikeasti on. Ikinä ei Suomella tule olemaan maailman parasta materiaalia, mutta maailman paras joukkue ja taktiikka sillä voi olla, vaikka ne saumat olisi tuolla kuinka pienet, niin arvokisat ovat jatkossa aivan mahdollisia. Tämän iltainen oli todella hyvä herätyshuuto ihan jokaiselle "glory huntterille". Toki on kiva roikkua jossain mahdollisuuksien osissa, jos se itse tekeminen ei kiinnosta hevon vatulaa. Mutta jos oikeasti haluaa nähdä Suomen jalkapallon A-maajoukkueen menestyvän ja pärjäävän jatkossakin, niin tämä oli erittäin hieno lopputulos, peli ja taistelu.
Minä pidin, olen kannattaja, kiitos näistä kolmesta viimeisestä matsista Huuhkajat! Helvetti että on hienoa, kun voi taas ylpeänä kannattaa tätä maajoukkuetta, joka oikeasti taistelee sen 90+ minuuttia, eikä anna tuumaakaan periksi! Oli se tulos sitten lopussa mitä vain. Uskoni on palautettu, kiitos!