Palloliitto on rakentanut jonkun keinotekoisen happy family jutun tohon maajoukkueen ympärille. Backe on loistava marionettinukke tuohon kulissiin. Sympaattinen vanha ruotsalainen pappa, puuttuu enää piippu suusta ja kapteeninlakki päästä.
Pelaajia ei edes vituta silminnähden tappiot nykyään. Pojat naureskelee ja läiskii toisia perseelle pelin jälkeen. Backe hymistelee taustalla ja miettii jo seuraavan kesän purjehdusretkeä saaristoon.
Tämä homma ei tosiaan aukea vain valmentajaa vaihtamalla. Eikä tämä touhu ole kokonaan edes Suomen pelaajamateriaalista kiinni. Tekeminen on vain niin puolivillaisen makuista ja intohimotonta. Ihan koko johtoa myöten. Kala mätänee päästä.
Voiko tätä enää paremmin sanoa. Itseasiassa on homma mennyt siihenkin pisteeseen ettei vituta enää katsojiakaan kun ne ovat vähissä ja niitä harvojakaan ei vituta,enintään masentaa. Kroatiapelin liput lienevät myydyn aikoja sitten,hyvä oli katsojamäärä Ratinallla.
Sitten kun TV-kuva siirtyy vaihtopenkille tämä masentavuus saa uuden huipennuksen. Toppatakeissaan kädet puuskassa istuvia pamppuja on silmiin enemmän kuin vaihtopelaajia. Kukaan ei hengitä pelille vaan katsoo suoraan tyhjyyteen. Suoraan sinne miltä suomifutiksen tulevaisuus näyttää.