Entäpä mitä mieltä olet Lahdenperänkin lausumasta tosiasiasta, jonka minä ja @Pisin Kääpiö 186cm olemme myös sinulle esittäneet? Menee kohtalaisen omituiseksi tämä keskustelu.
Tosiasiassa matematiikan laskujärjestys ei riipu tehtävästä: luonnollisten lukujen kertolasku on vaihdannainen aina ja kaikkialla.
Eihän nuo ole samat. Vastaus on aina sama ja teknisesti ei ole väliä kummin päin kertolaskun tekee. Kuitenkin, 9x15 ei ole sama asia kuin 15x9.
Tätä pohdintaa voi lähestyä esimerkiksi matematiikan filosofian keinoin (mm. Wittgenstein), mutta koska tiedämme Urrilan lapsen saaman koetehtävän liittyneen aritmetiikkaan eikä esimerkiksi wittgensteinilaiseen filosofiaan, niin kertolaskun vaihdantalaki muodossa ab = ba on voimassa sekä tuossa tapauksessa että aritmetiikan piirissä yleisesti.Ei lisäksi, vaan silloin jos 15 x 9 on sama kuin 9 x 15, niin silloin 9 x 15 on eri kuin 9 x 15.
Tätä pohdintaa voi lähestyä esimerkiksi matematiikan filosofian keinoin (mm. Wittgenstein), mutta koska tiedämme Urrilan lapsen saaman koetehtävän liittyneen aritmetiikkaan eikä esimerkiksi wittgensteinilaiseen filosofiaan, niin kertolaskun vaihdantalaki muodossa ab = ba on voimassa sekä tuossa tapauksessa että aritmetiikan piirissä yleisesti.
Nyt kaipaisin erittäin tarkkaa perustelua, ja luultavasti moni muukin. Miksi ei ole mielestäsi totta?
Olit kyllä sitkeä sissi. Osoitit sen aikoinaan jo siinä rokotteen ottamisessa, josta aikoinaan täällä kirjoitit.
Fiksu opettaja olisi tosissaan miettinyt, oliko kuitenkin väärässä ja tarkistanut asian myöhemmin. Sitten olisi pyytänyt oppilaaltaan @Sistis anteeksi, että oli väärässä ja kertonut muillekin, että on hyvä, että olette tarkkana ja jutellaan ja etsitään tarvittaessa tietoja yhdessä.
Pääkallomerkki opettajalle leukaan, että vihoitteli oppilaalleen.
Ei lisäksi, vaan silloin jos 15 x 9 on sama kuin 9 x 15, niin silloin 9 x 15 on eri kuin 9 x 15.
Nooh, kaikkiin ihmisiin ja myös jälkimmäisiin sisältyy sentään heitä, jotka osaavat laskea housuunsa tai laskea leikkiä. Tämä kannattaa pitää mielessä, koska ainakin matematiikassa peruskoulun vaatimustasoa on viimeaikaisten artikkelien mukaan madallettu vuosien varrella tuntuvasti.On kolmenlaisia ihmisiä. Niitä, jotka osaavat laskea ja niitä, jotka eivät osaa.
Nooh, kaikkiin ihmisiin ja myös jälkimmäisiin sisältyy sentään heitä, jotka osaavat laskea housuunsa tai laskea leikkiä. Tämä kannattaa pitää mielessä, koska ainakin matematiikassa peruskoulun vaatimustasoa on viimeaikaisten artikkelien mukaan madallettu vuosien varrella tuntuvasti.
Jengillä on aiempaa heikommat valmiudet omaksua matematiikan tapaisia asioita, kun lapsilta ei vaadita paljoa mitään. Pitää siis olla tyytyväinen, jos kaikkinaisen hälinän, häröilyn, kielisekamelskan, opettajien kunnioittamattomuuden ja tiktokin näpylöinnin jälkeen peruskoulun päättävä koulukas osaa laskea edes kissan ulos.
Tuo on ihan hyvä, jos 15-vuotias osaa laskea oikealla taskulaskimella ja vielä saa oikeita tuloksia. Yleensä laskevat puhelimen laskimella ja saavat ihan kummallisia vastauksia, kun laskujärjestykset menevät pieleen ja välituloksesta jatketaan miten sattuu.Ennen vanhsan niin nuoret kuin aikuisetkin pelasivat päässälaskutaitoa ylläpitäviä pelejä kuten mm. kasinoa ja Monopolia.*
Olihan se aika noloa todistaa, kun 15-vuotias sukulaistyttö tarvitsi kasinoa pelatessa taskulaskimen.
*eikös menestyvät sökön pelaajat tarvitse aika kehittynyttä päässälaskutaitoa?
Ennen vanhsan niin nuoret kuin aikuisetkin pelasivat päässälaskutaitoa ylläpitäviä pelejä kuten mm. kasinoa ja Monopolia.*
Olihan se aika noloa todistaa, kun 15-vuotias sukulaistyttö tarvitsi kasinoa pelatessa taskulaskimen.
*eikös menestyvät sökön pelaajat tarvitse aika kehittynyttä päässälaskutaitoa?
Tuohon täytyy sanoa, että itte pienestä asti laskenu aina kaiken päässä. En sitten koskaan oppinu käyttämään laskinta. Lukiossaki laskin äkkiä kaiken päässä ja aloin sitten kehittelemään siihen väliin jonku kaavan, millä sen vastuksen saa. Minun kaavat ei yleensä ollu oikeita, mutta oikeista vastauksista sai sen verran pisteitä, että pääsin läpi.Tuo on ihan hyvä, jos 15-vuotias osaa laskea oikealla taskulaskimella ja vielä saa oikeita tuloksia.
Siskoilla on tosi huono laskupää ja sitten yritin alkaa niitä opettamaan, niin tuo omien ihmeellisten muistisääntöjen opettaminen toisille on kyllä uskomattoman vaikeaa.Vetelee joillain ihan ihmeellisillä muistisäännöillä
Muistisäännöt ovat ovat hyviä, mutta ne on pitänyt itse kehittää toimiviksi. Vähän sama kuin kaikessa ajattelussa. Meillä on koulussa sellainen vika tässä ajassa, että kaikki pitäisi tuottaa yhdessä. Sekä oppilaiden, että opettajien. Muiden valmiit ajatukset käyttöön ilman, että itse niitä on prosessoinut. Ei toimi, ei tule uskottavaa jälkeä. Eikä kehitä yksilön ajattelukykyä, ei kykyä erottaa oleellinen epäoleellisesta. Tai huuhaa ja humpuuki oikeasta tiedosta.Tuohon täytyy sanoa, että itte pienestä asti laskenu aina kaiken päässä. En sitten koskaan oppinu käyttämään laskinta. Lukiossaki laskin äkkiä kaiken päässä ja aloin sitten kehittelemään siihen väliin jonku kaavan, millä sen vastuksen saa. Minun kaavat ei yleensä ollu oikeita, mutta oikeista vastauksista sai sen verran pisteitä, että pääsin läpi.
Siskoilla on tosi huono laskupää ja sitten yritin alkaa niitä opettamaan, niin tuo omien ihmeellisten muistisääntöjen opettaminen toisille on kyllä uskomattoman vaikeaa.
Tuon kaltainen opettamisen taso on kyllä kamalaa kuulla. Varsinkin kun siihen opettamiseen oppimiseen on käsittääkseni olemassa varsin hyvääkin materiaalia. En ole opettaja mutta tässä työuran varrella olen opiskellut sekä tekniikan erikoisammattitutkinnon sekä konetekniikan insinöörin paperit peruskoulupohjalta, ja molemmissa koulutuksissa erinomaisen tärkeässä roolissa on olleet loistavat matematiikan ja fysiikan opettajat. Oli palkitsevaa tajuta se että tajuaa, ja tärkein elementti oli juuri osaavat opettajat jotka osasivat tarpeeksi yksinkertaisten esimerkkien kautta kaivaa sen punaisen langan joka johdatti sitten vaikeammistakin kohdista läpi. Ilman hyviä opettajia oma opiskelu olisi ollut enemmän tervan juontia, kuin tutkintoon tähtäävää. Varsinkin tuossa insinööriopinnoissa missä niiden perusasioiden hallitsemisella oli merkittävää vaikutusta sitten myöhemmässä vaiheessa esim. lujuusopin ja koneensuunnittelun opintojaksoilla. Opettaminen on hankalaa ja kaikista ei siihen ole.Tuo on ihan hyvä, jos 15-vuotias osaa laskea oikealla taskulaskimella ja vielä saa oikeita tuloksia. Yleensä laskevat puhelimen laskimella ja saavat ihan kummallisia vastauksia, kun laskujärjestykset menevät pieleen ja välituloksesta jatketaan miten sattuu.
Tänä syksynä olen saanut todistaa myös, että työpaikalleni on palkattu (tavallaan) pätevä matemaattisten aineiden opettaja, joka ei itse osaa laskea. Opettaa sentään vain fysiikkaa ja kemiaa, ei matematiikkaa, mutta esimerkiksi se, miten opettaa fysiikan kaavoilla laskemista, on ihan järkyttävää. Olen joutunut vierestä todistamaan, koska meillä on yhteisopettajuutta koulussa. Vetelee joillain ihan ihmeellisillä muistisäännöillä, joita ei edes itse tunnu ymmärtävän.
Tausta hänellä on lukion lyhyt matematiikka sekä biologian, maantiedon ja kemian aineenopinnot yliopistossa. Näiltä pohjilta opetetaan peruskoulussa fysiikkaa ja kemiaa. Ihmetystä herätti myös se, että hän laski oppilaiden kokeista pisteet yhteen laskimella, ja muutama oppilas tuli valittamaan, kun pisteet oli laskettu pieleen.
Yleisin oman arjen laskutoimitus on nykyään punalaputettujen tuotteiden -30%.Ei tarvitse olla mikään ”Matemaatikko Mutikainen”, että arjessa huomaa, että ihan sama, kuinka yrität antaa helpon vinkin johonkin, jos toinen ei asiaa sisäistä niin ei sitä voi myöskään muistaa jatkossakaan. Jos vaikka työkaveri kysyy, miten saan tähän seitsemäntoista prosenttia lisää ja sanot, että kerro se summa 1,17 laskimella niin ei sitä voi muistaa, kun ei koko laskua ja tavallaan koko asiaa ymmärrä. Ja niin on monessa muussakin asiassa kuin matematiikassa. Siinä ei paljon mitkään muistisäännöt auta, jos kaikki on lopulta irrallaan omasta ymmärryksestä.
Pirullisen viisastelevaa naisen logiikkaa olen kuullut lähipiirissä, kun aviomies päivittelee, että kato nyt mikä sen kilohinta on, niin vaimo vastaa, että en mä sitä kiloa ostakaan.Yleisin oman arjen laskutoimitus on nykyään punalaputettujen tuotteiden -30%.
Oma muistisääntöni on lähtöhinta - 3x(lähtöhinta/10).
Vaimo ei tätä minun muistisääntöäni suostu ymmärtämään.
Onhan se totta, että 50% tai 25% alennus olisi kätevämpi laskea.
Lapintie päätteli, että mikäli kaikki Itämeren yhdeksän ympärysvaltiota onnistuisivat vähentämään päästöjään neljä prosenttia, koko potti olisi peräti 36 prosenttia
Mutta Annika olikin juristi.Ensimmäinen olisi siitä helpompi, että jo kahdella saa täydet sata prosenttia alennusta, eli ostokset on helpompi kantaa. Jälkimmäisellä niitä pitää ostaa jo neljä.
Näin opetti aikoinaan kansanedustaja Annika Lapintie:
Annika Lapintielle 4 on 36
Kansanedustaja Annika Lapintie (vas) paljasti Turun Sanomien yleisönosastokirjoituksessaan, että prosenttilasku on hänelle haastavaa.www.is.fi