Huonointa lyriikkaa – omat ehdotukset kehiin!

[alapesa]

Viestin lähetti VH87
Smakin koko tuotanto, saatana mitä paskaa! Jos ei runosuoni oikein kuki, löytyy jostain aina parempia tyyppejä hoitamaan nuo hommat. "Oleeeeennnn vaaaaiiiiiiinnnnn iiiiihhhhhmmmiiiiiinnnneeeennnnn" "Taaaahhhhhhtttooooiiiiissssiiiiinnnnn keeeerrrrrtttooooaaaaaa siiiiiiinuuuuuuuuulllllllleeeeeeeee"

That's it my brother! Täytyy nostaa nuorille pojille hieman hattuakin, mutta sanoitukset kannattaisi kyllä ulkoistaa. Sun takias jouduin tosin oikein etsimään hallanvaara kappaleesta sen kohdan mikä pistää elimen tykyttämään otsalle:

" Alleen talvi harsoaa maan jälleen, taas."

Onhan tää ihan kivaa, hauskaa.

 

[Eddie]

Onhan tää luultavasti mainittu jo mutta kun ei jaksa selata taaksepäin..

Ei tää ehkä niin huono sanoitus ole mutta ä-kirjaimen käytön suomenennätys on varmaan tällä biisillä.

Ääni taas häviää niinkuin lähti kesäsää
tää on taas tätä nerokasta ikävää.
jäänteitä(tai jääteetä?) lipittää etsiskellen
järkevää sävelmää värittämään näkymää pimeää.

tähtiä väsyttää tulis edes talvisää
alkais se saatanan keli jo lämpeemään
peilikuvan nään se vasemmalle vääristää päänsärky hellittää hämärä kun häämöttää...

Niitän viljan lumen ja jään. Myytävänä sato huurtuneen mielen. Näyttäkää mulle haltijat sää. Heidät sulatan ja hitaasti nielen.

Mäen päälle kiipeän sätkää käärimään... jne jne

jne.. tehkääpä sama vaikka ö-kirjaimella.

 

[Pee]

Myös "Arnoldille" voi omistaa oman kertosäkeen "Roihuvuoren" tyyliin. :)

"Korkokengät päälle, pikku-A:lle,
mille mille tahansa säälle,
167 senttii, ei riitä, Hippokselle...
isot pojat hyökkää."

 

[Sininen Lanka]

Viestin lähetti Dougie KillMore
Kikan Sukkula Venukseen-klassikosta löytyy:

"Voimme villisti taiteilla näillä rakkauden raiteilla - tee mulle huikea lemmentyö!"

Kikan alkupään kappalaiden takana oli muuan Junnu Vainio. Sukkula Venukseen taitaa olla myös Junnun käsialaa. Myöhemmin Kikalle sanoituksia on tehnyt (tietysti salanimellä) mm. Pauli Hanhiniemi.

 

[Bast]

Viestin lähetti mjr
Täällä on haukuttu Jaana Rinnettä ja varmaan yleensä ansiosta, mutta monet hänen Clifters-sanoituksistaan poikkesivat perinteisestä Suomi-rockista virkistävästi: eli ei hoettu joko muutamaa ääriyksinkertaista lausetta mutta ei myöskään menty nostalgiseen/surumieliseen/humoristiseen etc. etc. ja johdonmukaisesti kuin juna etenevään balladi-kertomukseen.

Jaana Rinteen Clifters-sanoituksissa minua ärsyttää lähinnä se, että ne on tehty 60-70-luvun klassikkokappaleiden covereihin. Rinteen tavoitteena on ollut alkuperäistekstien äänneasun imitoiminen ennemmin kuin niiden tarinoiden välittäminen (You can´t hurry love -> Mä oon Harry Love). Joku tykkää, toinen ei. Minusta Rinne käyttää valmiita hittejä keppihevosena tuodakseen omia sanoituksiaan esille - ja onnistuikin siinä. Kappaleista pidettiin, mutta uskoisin, että sanoituksista huolimatta, ei niiden ansiosta. Beatles-melodioilla on myyty vaikka panhuiluorkesterin levyjä, miksei sitten taitavasti soittavien Cliftersien vaikka sanat ovat pelkkää diibadaabaa. Minusta Rinne on oikaissut vähän joka mutkassa eikä ole viitsinyt nähdä vaivaa kunnon riimiparien löytämiseen. Tai sitten hän ei ole osannut. Stoorit kuulostavat siksi aika naiiveilta, mutta eivät oikealla tavalla naiiveilta.

 

[op777]

Oma valintani on mm. klassisesta "It's christmas morning / the snow is falling" -aloituksesta tutulle Timo Tolkille. Ja tarkemmin Awaken the giant -biisille.


I'm starting at the wall
Sick and tired of all
Manic depression makes me crawl
It makes me small
I need some peace of mind
The pressure makes me blind
The labyrinth of pain, the exit I must find


op777

 

[Tykki]

En voi väittää olevani tästä 100% varma, mutta muistaakseni 80-luvulla Suomessa vaikutti sellainen bändi kuin Claudia, jonka hittikappaleessa laulettiin Korallia, korallia, ovat helmeni minun. En onneksi muista enempää tuosta sanoituksen irvikuvasta, mutta tuon tyyppinen runoilu oli hyvin tyypillistä ajan henkeä siihen maailman aikaan.

Sittemmin yhtä suureen tuubaan on pystynyt kenties vain Neon2 sillä kappalellaan jossa lauletaan kemiasta, mannapuurosta ja mansikasta.

 

[kissankarva]

Tapani Kansan esittämä suomennos Stingin Fields of gold-biisistä. Tapsukan "Rakastella naista" on myös helmi lajissaan.

 

[Pressiboxi]

Viestin lähetti Tykki
En voi väittää olevani tästä 100% varma, mutta muistaakseni 80-luvulla Suomessa vaikutti sellainen bändi kuin Claudia, jonka hittikappaleessa laulettiin Korallia, korallia, ovat helmeni minun. En onneksi muista enempää tuosta sanoituksen irvikuvasta, mutta tuon tyyppinen runoilu oli hyvin tyypillistä ajan henkeä siihen maailman aikaan.

Tuosta oli myös Sleepy Sleepers -versio olemassa: "Carilloa Carilloa ovat pulloni minun ja silmät jotka seisoo ovat tomaatteja" (tmv.)

 

[Tpip]

Re: Re: MC Koppakuoriainen

Viestin lähetti puuha-pete
Lastenlaulu..Hauska se kylläkin on! Sarvet pystyssä näyttää kieltä, koppis vahvasti on sitä mieltä!

Ja varsinkin kun lyriikoiden takana ovat 4-vuotiaat lapset. Ellan ja Aleksin levy on kyllä piristävä ja ainakin minut hyvälle tuulelle saava pläjäys.

www.lennilokinpoikanen.fi:stä poimittua:
Musiikin tekeminen lasten kanssa oli opettava ja antoisa prosessi itsessään. Ella ja Aleksi, molemma 4 V, loruttelivat riimejä tekemämme musiikin päälle leikin ja jäätelönsyönnin lomassa. Kiireettömyys ja yhdessä leikkiminen opettivat musiikin tekemistä varmasti yhtä paljon isille kuin lapsillekkin

 

[tuuski]

Viestin lähetti Dougie KillMore
Kikan Sukkula Venukseen-klassikosta löytyy:

"Voimme villisti taiteilla näillä rakkauden raiteilla - tee mulle huikea lemmentyö!"

Kuvitelkaapas tilanne, jossa Toni Nieminen istuu paikallisessa ja jonkun kultakurkun karaokesuorituksen jälkeen em. biisistä kehuu hyvää tekemistä.


CMX:n myöhemmät ja YUP:n kaikki biisit ovat malliesimerkkejä siitä, kuinka omassa erinomaisuudessaan kieriskelevät kusipäät voivat tuhota hyvät biisit.

Taitaa muuten lukea säännöissä että kolme kirjaimiset/numeroiset bändit pitää olla täyttä kuraa:

- YUP
- CMX
- SIG
- D12
- CCR
- POD
- (U2)

 

[mjr]

Viestin lähetti Bast
Jaana Rinteen Clifters-sanoituksissa minua ärsyttää lähinnä se, että ne on tehty 60-70-luvun klassikkokappaleiden covereihin. Rinteen tavoitteena on ollut alkuperäistekstien äänneasun imitoiminen ennemmin kuin niiden tarinoiden välittäminen (You can´t hurry love -> Mä oon Harry Love). Joku tykkää, toinen ei. Minusta Rinne käyttää valmiita hittejä keppihevosena tuodakseen omia sanoituksiaan esille - ja onnistuikin siinä. Kappaleista pidettiin, mutta uskoisin, että sanoituksista huolimatta, ei niiden ansiosta. Beatles-melodioilla on myyty vaikka panhuiluorkesterin levyjä, miksei sitten taitavasti soittavien Cliftersien vaikka sanat ovat pelkkää diibadaabaa.

Itse asiassa en erityisesti pidä noista cover-sanoituksista myöskään, mutta mieleen on jäänyt esim. Kuningatar-albumilta todella hienoja esimerkkejä. Lähinnä niissä on poikkeuksellista, ettei tarina etene suoraviivaisesti ja ennustettavasti vaan että on suhteellisen irrallisista ja odottamattomista kielikuvista ja sanavalinnoista saatu aikaan yllättävästi toimiva kokonaisuus. Siis jonkinlaista Anssi Kela -lyriikan antiteesiä. Voihan olla että kysymys on ollut aloittelijan tuurista tai suoranaisesta taitamattomuudesta tms. koska ei Rinne myöhemmin ole enää kauheasti ansioitunut ja nykyura taitaa olla vähän eri eikä välttämättä kovin ansioituneilla linjoilla, mutta aikoinaan hän erottautui tyylikkäästi tasapaksusta valtavirrasta.

 

[Pressiboxi]

Viestin lähetti mjr
Itse asiassa en erityisesti pidä noista cover-sanoituksista myöskään, mutta mieleen on jäänyt esim. Kuningatar-albumilta todella hienoja esimerkkejä. Lähinnä niissä on poikkeuksellista, ettei tarina etene suoraviivaisesti ja ennustettavasti vaan että on suhteellisen irrallisista ja odottamattomista kielikuvista ja sanavalinnoista saatu aikaan yllättävästi toimiva kokonaisuus.

Jaana Rinteen merkitys on tavallaan viime vuosina hiukan vääristynyt sillä eniten myyneet Clifters-albumit ovat niitä mitä tässä hetkessä kenties ansiostakin pilkataan mutta niitä edeltäneet Kuningas ja Kuningatar ovat omassa sarjassaan loppupeleissä jo aivan lyömättömiä levyjä. Debyytin katufiilis ja kakkosen tuima kasaripsykedelia (nimibiisi, Pilleri jne) putoavat aina!

Ei Rinnekään silti mikään erehtymätön naisjeesus ole. Kuunnelkaapa Maukka Perusjätkän Sähkömies tai Koiranpennut. Tuhdimpaa paskaa saa suomirockin historiasta hakea, eikä löydy ainakaan ennen Ilkka Vainion Maukka-kontribuutioita!

EDIT: typoi silviissi

 

[mjr]

Viestin lähetti Pressiboxi
Jaana Rinteen merkitys on tavallaan viime vuosina hiukan vääristynyt sillä eniten myyneet Clifters-albumit ovat niitä mitä tässä hetkessä kenties ansiostakin pilkataan mutta niitä edeltäneet Kuningas ja Kunigatar ovat omassa sarjassaan loppupeleissä jo aivan lyömättömiä levyjä. Debyytin katufiilis ja kakkosen tuima kasaripsykedelia (nimibiisi, Pilleri jne) putoavat aina!

Aika täsmälleen samaa mieltä - sääli kun juuri nämä ovat sitten jääneet unohduksiin. Tältä viimeiseltä kokoelma-cd:ltäkin puuttui pitkä rivi juuri niitä parhaita kappaleita. Niillä kahdella levyllä sekä Rinne että Clifters saavuttivat hämmästyttävän korkean tason. Yllätykselliset ja terävät sanoitukset sopivat saumattomasti hienoon musiikkiin.

 

[FourForty]

Euroviisuista lienee nyt muutenkaan turha mitään riman ylittäviä sanoituksia etsiä, mutta tämä yksi Suomen karsinnassa ollut teos on kyllä sekä sisältönsä että kieliasunsa puolesta poikkeuksellisen hirveä:

http://www.yle.fi/eurovision/delta/etusivu/osallistujat86500.php

Teksti kokonaisuudessaan siis sivun alaosassa.

 

[Bast]

Viestin lähetti FourForty
Euroviisuista lienee nyt muutenkaan turha mitään riman ylittäviä sanoituksia etsiä, mutta tämä yksi Suomen karsinnassa ollut teos on kyllä sekä sisältönsä että kieliasunsa puolesta poikkeuksellisen hirveä:

http://www.yle.fi/eurovision/delta/etusivu/osallistujat86500.php

Teksti kokonaisuudessaan siis sivun alaosassa.

This one takes the cake!

Jos jotain hyvää käsittämättömään valintaan päättyneistä Euroviisukarsinnoista voi hakea, se on se, ettei tämä teos edusta Suomea julkisesti.

 

[Sininen Lanka]

Viestin lähetti kissankarva
Tapani Kansan esittämä suomennos Stingin Fields of gold-biisistä. Tapsukan "Rakastella naista" on myös helmi lajissaan.

Rakastella naista taitaa olla Bryan Adams coveri. Mistähän johtuu, että juuri kovereissa sanoitukset ovat yleensä kamalaa kuultavaa?

 

[Lawless]

Viestin lähetti Sininen Lanka
Mistähän johtuu, että juuri kovereissa sanoitukset ovat yleensä kamalaa kuultavaa?

Niin, siis taidat tarkoittaa näitä käännöscovereita. Yksi selitys voisi olla, että joskus sanoitukset käännetään suoraan ymmärtämättä niiden merkitystä (asiayhteyttä ei osata ottaa huomioon). Joskus toisaalta käännöstä ei saada oikein sopimaan tai sitten ei edes haluta samoja lyriikoita kuin alkuperäisessä kappaleessa. Tällöin joudutaan hieman väkisin vääntämään sanoitusta sävellykseen, ja kuten tunnettua on, suomen kieli poikkeaa aika rajusti esim. englannin kielestä mm. sanojen painoituksiltaan ym. Siis itsehän en musiikin tekemisestä mitään tiedä, mutta tällaista vain tuli mieleen...

 

[Bast]

Onneksi tilanne Suomessa on muuttunut parempaan päin. Me 70-luvulla nuoruutemme eläneet muistamme varmasti, kuinka jokainen maailmahitti piti tehdä aina myös suomeksi ja yleensä jonkun mahdollisimman vähän alkuperäisesittäjää muistuttavan artistin toimesta.

Kuka muistaa esimerkiksi nämä:

Boney M: Rasputin -> Mona Carita: Rakastaja Rasputin

Sailor: Girls, Girls, Girls -> Kai Hyttinen: Tytöt

Darts: Daddy Cool -> Tapani Kansa: Rokkivaari Hotanen

 

[Timbit]

Viestin lähetti Sininen Lanka
Rakastella naista taitaa olla Bryan Adams coveri.

Kyllä vain. Tämä Tapsan koveri on lunastanut itselleen pysyväispaikan listallani, joka luettelee ne niin huonot biisit, että ne on jo oikeastaan tosi hyviä. Käsittääkseni Tapsa on itse tehnyt tuon suomenkielisen sanoituksen. Ja biisin nimihän on Rakastellessasi saat sen tietää.

"rakastelleesi et tiedä kyllä...."

 

[Tykki]

Viestin lähetti Bast
Boney M: Rasputin -> Mona Carita: Rakastaja Rasputin

Mona Carita...mmm...oli todellinen märkä uni tuon ajan varhaisteinille. Mikä ääni, mikä lookki...sexy

 

[Bast]

Viestin lähetti Tykki
Mona Carita...mmm...oli todellinen märkä uni tuon ajan varhaisteinille. Mikä ääni, mikä lookki...sexy

Minulla on sellainen muistikuva, että Mona Caritalla olisi ollut ensi alkuun joku toinen kissa parinaan, mutta olisi sitten yrittänyt kuitenkin soolouraa. Jostain syystä ei ole tullut säästettyä sen aikaisia Suosikkeja ja Helppejä että voisi tarkistaa..he he.. Mona Carita oli vähän sellainen kotimainen versio Barbi Bentonista.

Tuli mieleen muutama muu kammottava käännöscover samoilta ajoilta:

Abba: I do I do I do -> Lea Laven: ?? (olisiko ollut Naimisiin tai sitten Vai Niin)

Rubettes: Sugar Baby Love -> Markku Aro: Oma Kultasein

Sweet: Little Willy -> Kirka: Pikkuveli

 

[Roku]

Viestin lähetti Bast
Minulla on sellainen muistikuva, että Mona Caritalla olisi ollut ensi alkuun joku toinen kissa parinaan, mutta olisi sitten yrittänyt kuitenkin soolouraa.

Pitää paikkansa. Tämän toisen tytön nimeä en tiedä mutta Mona Caritan ja hänen duonsa nimi oli "Cissy". Yhden singlen kaksikko levytti vuonna 1978, mutta niin single kuin duokin painui saman tien unholaan. Vuonna 1979 tuli Rasputin, ja nimi Mona Carita oli kaikkien huulilla.

Itse olin tuohon aikaan noin 12-vuotias suuri Mona Carita-fani. Jep jep, ei se fanius välttämättä niinkään siitä musiikista johtunut vaan pikemminkin laulajattaren vetävästä ulkonäöstä.

Hohhoh, oi niitä aikoja. Mitähän tälle vuonna 1962 syntyneelle kaunokaiselle nykyään kuuluu?

 

[Eino_Mies]

Petri Munckin Levoton prinssi -kappale on kyllä ääriään myöten täyttä paskaa:

ruutupaperi ja teksti "mä unohda sua en"
mut miten mä silti epäilen
niin luulit se riittää
kyllä jaksan ymmärtää
mut nyt kun mennyt on jo pidempään
en tiedä kestääkö tää pää

kai sä tiedät et tahdon enemmän
kuin paperin päälle pöydän
kai sä kerrot sen et sulla on
sydän levoton

Hitto mitä paatosta.. Aaargh!!

 

[Olkku]

Viestin lähetti Roku
Hohhoh, oi niitä aikoja. Mitähän tälle vuonna 1962 syntyneelle kaunokaiselle nykyään kuuluu?

Eikös hän muuttanut känädään, miehen perässä, snyyf.

Niin. Itse olin RAuK:ssa kesällä -82 ja Mona-Caritan hitti oli Kesäloma. Arvatenkin biisi soi perjantai-iltapäivisin, kun kertosäe oli, "kun loma vihdoin koittaa".