Huonoimmat konserttikokemukset ja paskimmat live-esiintymiset

  • 12 914
  • 91
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Parhaita konserttikokemuksia onkin täällä muisteltu jo ansiokkaasti. On hienoa saada lippurahoille vastinetta, jopa niin että koettu keikka tuottaa hyvää mieltä muistojen muodossa vielä vuosien ja vuosikymmenten jälkeen.

Aina ei valitettavasti käy näin hyvin. Joskus artisti on vaan kerta kaikkiaan aivan paska tai kehnossa vedossa, tai konserttikokemus epäonnistuu jostakin muusta syystä. Toisinaan vika voi olla aivan muualla kuin artistissa. Järjestelyt voivat pettää monin eri tavoin; narikka ei pelaa, ruoka- ja juomamyynti epäonnistuu, vessajonot venyvät, järjestysmiehet unohtavat olevansa asiakaspalvelutyössä, ilmastointi tai sähköt pettävät, sää pilaa koko homman, järjestäjä ei ole osannut varautua väenpaljouteen, jne. Vika voi löytyä myös yleisön seasta, jengi saattaa käyttäytyä huonosti toisiaan tai artistia kohtaan, tai aiheuttaa muuta häiriötä liikaa. Aikataulut voivat niin ikään pettää, jolloin lipun ostaneille saattaa syntyä vähintään logistisia ongelmia. Ja jos homma kusee oikein kunnolla, niin sopasta löytyy useampia edellä mainittuja pulmia, ja mahdollisesti vielä muutakin pientä ja isoa murhetta.

Laitetaan listan aluksi yksi kokemus, jossa koin artistin töpänneen. Kyseessä oli Pearl Jam, ja Helsingin keikka vuodelta 1993, jossa yhtye esiintyi Neil Youngin lämmittelijänä. Vedder oli ainakin minun silmääni tukevassa jurrissa, eikä touhusta meinannut paikka paikoin tulla oikein mitään. Muu yhtye suoriutui osuudestaan laulusolistia paremmin, mutta Vedderin vire taisi vähän vaikuttaa toistenkin motivaatioon. Muistaakseni Pearl Jamin osuus jäi melkoisen lyhyeksi, lyhyemmäksi kuin jäähallikonserttien lämmittelyakteilla tavallisesti. No, lyhyestä virsi kaunis, tällä kertaa ainakin.

Niilo hoiti sentään hommansa mallikkaasti, ja häntä katsomaan tulleet olivat isolla prosentilla tyytyväisiä.
 

Näkkäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
HIM oli alkuaikoinaan muistaakseni livenä ihan kelvollinen, mutta noustuaan isoksi se ei sitä todellakaan ollut. Festareilla parikin kertaa yritin, mutta meno oli niin totaalisen aneemista paskaa etten pystynyt katsomaan koskaan keikkaa loppuun asti. Laittaisin kategoriaan ”luokaton livebändi”.
 

U2

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara & anyone against russia...
Ei nyt hirveästi ole huonoja kokemuksia keikoilta, mutta yksi on jäänyt mieleen: YUP Tullikamarilla joskus 90-luvun jälkipuoliskolla. Ei kai se niin huono ollut, mutta ei vain ollut mun pala kakkua. 3 biisin jälkeen meni kaljan juonniksi klubin puolella.
 

mikko600

Jäsen
Suosikkijoukkue
NUFC, maapisteet, Captain Conker
Parhaita konserttikokemuksia onkin täällä muisteltu jo ansiokkaasti. On hienoa saada lippurahoille vastinetta, jopa niin että koettu keikka tuottaa hyvää mieltä muistojen muodossa vielä vuosien ja vuosikymmenten jälkeen.

Aina ei valitettavasti käy näin hyvin. Joskus artisti on vaan kerta kaikkiaan aivan paska tai kehnossa vedossa, tai konserttikokemus epäonnistuu jostakin muusta syystä. Toisinaan vika voi olla aivan muualla kuin artistissa. Järjestelyt voivat pettää monin eri tavoin; narikka ei pelaa, ruoka- ja juomamyynti epäonnistuu, vessajonot venyvät, järjestysmiehet unohtavat olevansa asiakaspalvelutyössä, ilmastointi tai sähköt pettävät, sää pilaa koko homman, järjestäjä ei ole osannut varautua väenpaljouteen, jne. Vika voi löytyä myös yleisön seasta, jengi saattaa käyttäytyä huonosti toisiaan tai artistia kohtaan, tai aiheuttaa muuta häiriötä liikaa. Aikataulut voivat niin ikään pettää, jolloin lipun ostaneille saattaa syntyä vähintään logistisia ongelmia. Ja jos homma kusee oikein kunnolla, niin sopasta löytyy useampia edellä mainittuja pulmia, ja mahdollisesti vielä muutakin pientä ja isoa murhetta.

Laitetaan listan aluksi yksi kokemus, jossa koin artistin töpänneen. Kyseessä oli Pearl Jam, ja Helsingin keikka vuodelta 1993, jossa yhtye esiintyi Neil Youngin lämmittelijänä. Vedder oli ainakin minun silmääni tukevassa jurrissa, eikä touhusta meinannut paikka paikoin tulla oikein mitään. Muu yhtye suoriutui osuudestaan laulusolistia paremmin, mutta Vedderin vire taisi vähän vaikuttaa toistenkin motivaatioon. Muistaakseni Pearl Jamin osuus jäi melkoisen lyhyeksi, lyhyemmäksi kuin jäähallikonserttien lämmittelyakteilla tavallisesti. No, lyhyestä virsi kaunis, tällä kertaa ainakin.

Niilo hoiti sentään hommansa mallikkaasti, ja häntä katsomaan tulleet olivat isolla prosentilla tyytyväisiä.

Tuo Pearl Jamin keikkakunto johtui backstage-bisseistä. Perus jenkkibulkkiin tottuneille rokkareille oli tuotu siis vanhaa kunnon Karhun tms. IVb-olutta, joka sitten kihahti bändille kunnolla hattuun.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Blackmore jätti Rainbown kanssa muutama vuosi sitten jaffalla encoren kokonaan väliin. Miehen maineen tietäen en tuosta isosti yllättynyt, mutta kyllähän tuo vähän harmitti.
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
Metallica stadionilla useampi vuosi takaperin. Ilmaiseksi pääsin ja jo valmiiksi väsyneenä menin. 5 tuntia keskellä ihmisjoukkoa pelkkää seisoskelua, jossa jalat ja mieli huusi hoosiannaa niin perkeleesti, että se oli puhdasta kidutusta. Keskiajan kidutusmenetelmätkin olisivat jättäneet jälkeen terveemmän tyypin. Oli lisäksi tylsin näkemäni keikka muutenkin. En tosin osaa sanoa, että olisiko mikään hyväkään esitys joltain suosikkibändiltä tehnyt illasta yhtään parempaa, vai oliko olosuhteet ja tilanne jo itsessään niin kestämätön, että se on jäänyt vankkumattoman paskana ja paskimpana kokemanani keikkana historiaan.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Blackmore jätti Rainbown kanssa muutama vuosi sitten jaffalla encoren kokonaan väliin. Miehen maineen tietäen en tuosta isosti yllättynyt, mutta kyllähän tuo vähän harmitti.
Minua ei haitannut vaikka jäikin Smoke on the Water soittamatta. Encore on typerä historiallinen jäänne, jonka voisi käytäntönä lopettaa.

Varmaan muitakin heikkoja keikkokokemuksia on, mutta heti tuli mieleen WASP pari kesää sitten Tampereella. Väsynyttä paskaa oli kaikki siinä keikassa. En vieläkän ymmärrä miksi en lähtenyt vaikka baariin kesken keikan.
 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Iron Maiden Stadikalla 8.7.2011. En tiedä johtuiko siitä, että lämppärinä ollut Alice Cooper veti kovan setin, vai mistä johtui mutta oli kyllä huono keikka. Puolessa välissä settiä alkoi puuduttaa niin pahasti, että kävelin pois paikalta.

Toinen oli Poets Of The Fall Oulussa joskus 2015 tai jotain. Oli kuin musiikki olisi tullut playbackina nauhalta, niin tylsää ja kliinistä että oksat pois.
 
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
DIO Helsingin jäähallissa joskus vuonna 86 tai 87. Kolmasosa keikasta pelkkää sooloa. Oli kitarasoolon lisäksi basso, rumpu, ja urkusoolo. Aina soolon aikana muu bändi lähti pois lavalta. Keikasta jäi puuduttavien soolojen lisäksi mieleen (positiivisella tavalla) lämppäri Keel. Heillä oli noin 20 hengen kova faniporukka lavan edessä (kuuluisa R1 katsomo) kaiken maailman banderolleineen. Keelin lopetettua fanit häipyivät. Ei paljoa DIO kiinnostanut. Tämä video pyöri silloin paljon taivaskavilla:




DIO pelasti myöhemmin maineensa omissa silmissäni ja korvissani vuonna 2005 Sauna open airissa. Siellä vetivät kovan keikan.
 

Rainer Zufall

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Lynyrd Skynyrd Tampereella ehkä vuonna 2010. Keikan piti muistaakseni olla alun perin Hakametsän jäähallissa, mutta se siirrettiin tien toiselle puolelle salibandyhalliin. Vieläkin pienempi paikka olisi riittänyt.

Muutenkin horjuen kulkeneen esityksen kruunasi (muistaakseni encorena soitettu) Free Bird, jonka introssa Rossington veteli ihan mitä sattuu. Ilmaislipulla mukana ollessa mieleen tuli Kaurismäki-elokuva, jossa Pellonpää halusi maksamattomasta elokuvalipusta rahat takaisin.
 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Paskin keikka: oli sellainen ettei Raggarsin laulusolisti Esa ”Iso-Enzo” Etola (RIP) ei kyennyt keikalla humalaltaan laulamaan. Basisti (muistaakseni) veti keikan joskus 1990-luvun alkupuolella.
 

septi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Kaksi ensimmäistä Sonisphereä, ensin Porissa ja sitten Helsingin Kalasatamassa. Järjestelyt olivat aivan käsittämättömän perseestä molemmissa.

Porissa oli miehillä pisuaareja, sijoitettuna sellaiseen loivaan nurmirinteeseen. Laarit tulivat nopeasti täyteen ja kusi valui rinteen suuntaan niin että nurmi lähes lainehti sitä. Ruoka loppui monista kojuista jo hyvissä ajoin ja kaikkea sai jonottaa loputtoman kauan. Esiintymisaikoja ei oltu julkaistu, vain järjestys lavoittain, niin vähän vahingossa toisen käden tietona saatiin tieto Linkin Parkin aloitusajasta ja ehdittiin juuri ajoissa paikalle. Yllättyneitä olivat kaikki muutkin ja jonkin aikaa meni ennen kuin yleisö edes tajusi että olivat jo aloittaneet päälavalla.

Metallican lopetettua päälavalla alkoi jonkinasteinen kaaos kun ei ollut selvää mistä pääsee pois. Olisi ilmeisesti pitänyt suunnata kakkoslavan takana olleesta pienestä sisäänkäynnistä kaikkien ulos, eikä siitä päälavan vierestä, josta lopulta yleisön toimesta kaadettiin aidat ja päästiin ulos. Uskomattoman paskasti järjestetty keikka, vaikkei bändeissä mitään valittamista suuremmin ollut.

Kalasatamassa jokunen vuosi myöhemmin taas ja ajoissa paikalla, suoraan kaljakarsinaan. Tunnin jonotus, hörppästiin siinä nopeasti muutamat ja todettiin että ne olisivat päivän viimeiset, illemmalla olisi turha edes yrittää. Viimeisen lämppärin, Machine Headin, keikan ~puolivälissä todettiin että nyt lienee parempi lähteä kuselle jos meinaa vielä käydä. Pisuaareja ei ollut ja n. 50min jonotus VESSAAN. Siellä hiekkakentälläkin alkoi porukka käydä asioilla bajamajojen vieressä yms. Juuri ehdittiin Metallican alkuun.

Pienintäkään halua ei ollut jäädä katsomaan kuinka kaoottiseksi poistuminen tuolta aiheutuu niin kun Metallica oli about viisivarttia veisannut niin lähdettiin poistumaan ripeästi metron suuntaan. Loppumatka meni juosten niin päästiin ensimmäiseen tulleeseen metroon ja myhäiltiin tyytyväisinä kun katseltiin perässä valuvaa ihmismassaa.

Ja ennen kuin joku tulee viisastelemaan että "aina kun on paljon ihmisiä niin joutuu jonottamaan", niin kannattaa käydä kokemassa festarit esim. Saksassa, niin ymmärtää että se ei pidä paikkaansa. Wacken avasi meikäläisen silmät tälle. 80 000 ihmistä tuppukylän pelloilla pikkuteiden varrella, eikä MIHINKÄÄN tarvinnut jonottaa yli kymmentä minuuttia, ei edes bussilla alueelle mennessä. Se on mahdollista kun homma on viimeiseen saakka hiottu asiakkaita ajatellen. Sellaisille festareille menee mielellään uudestaankin. Sonisphere on meikäläiselle nykyään sellainen kirosana, että väliin jää varmasti jos niitä vielä joskus järjestetään (taisi tosin olla eri järjestäjät Porissa ja Helsingissä, mutta kuitenkin)
 
Viimeksi muokattu:

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Oma legendaarisin vituiksi mennyt keikkakokemus oli toukokuussa 2011, kun The Blanko oli levynjulkistuskiertueella Tampereen Ilonassa. Baari oli mainostanut keikkaa, joten oli odotettavissa, että sellainen saadaan. Mutta päättivätkin sitten, että yhtyeen olisi soitettava covereita "bilekansalle". No, tuohon ei yhtye suostunut, joten lavalta katkottiin sähköt. Keikkaa varta vasten katsomaan tulleet yhtyeen fanit olivat varsin monttu auki, kuten yhtye itsekin.

Piti oikein kaivaa Laadukasta asiakaspalvelua -ketjusta viesti, jonka kirjoitin tapauksesta tuoreeltaan:

Itsekin laitoin juuri ravintolapäällikön suuntaan palautetta. Oma palautteeni koskee tosin ravintolan toimintaa viime perjantain live-keikan aikana. Kyseessä on Tampereen keskustan uudehko viihdemaailma Ilona, ja esiintyvänä artistina oli debyyttialbuminsa hiljattain julkaissut, vaihtoehtoisempaa musiikkia soittava The Blanko.

Menin paikalle avovaimon ja ystäväpariskuntamme kanssa, ja vain ja ainoastaan tuon keikan takia. Ihmettelimme kyllä kaikki, miten tuollainen bändi on kiinnitetty tuollaiseen muovisia cover-yhtyeitä suosivaan, ruotsinlaivaa muistuttavaan "aikuisten yökerhoon". Mutta ajattelimme, että kun keikka on luvattu, niin se myös saadaan.

Noh, portsari kertoili jo ovella, että bändi on vääränlainen, ja ravintolapäällikkö yrittää parhaillaan puhua heitä soittamaan jotain muuta... tuossa vaiheessa olisi pitänyt jo tajuta kääntyä takaisin, mutta menimme kuitenkin sisään. Ravintolan asenne oli kyllä uskomaton, sillä harvemmin levynjulkkarikiertueella olevaa, ja esim. YleX:llä säännöllisesti soivaa artistia pyydetään soittamaaan Mombasaa ja Äidin pikkupoikaa... (kärjistetysti sanottuna)...

Noh, keikka alkoi, ja yleisö oli messissä. Kuitenkin vain noin kahdenkymmenen minuutin jälkeen ravintolan henkilökuntaan kuulunut henkilö kävi ilmeisesti sanomassa, että enää yksi biisi! Sen jälkeen nimittäin bändi neuvotteli hetken keskenään, ja veti sen jälkeen yhden suhteellisen hyvin yleisöön uponneen vedon. Sen jälkeen bändi kyseli, haluaako yleisö vielä lisää, ja kyllä sellaista halukkuutta oli. Mutta ei, ravintolan henkilökunta sammuttaa tylysti valot stagelta ja sulkee esiripun, ja bändi poistuu käsiään levitellen takahuoneeseen.

Ei siis saatu rahoillemme vastinetta. Keikan pitäisi kestää mielestäni vähintään sen 45 minuuttia, koska se on yleinen käytäntö. Toki tuolla lipulla olisi päässyt kuuntelemaan humalaisten karaokelaulantaa tai pomppimaan trance-dance-bom-bomin tahtiin, mutta eivät ne meitä kiinnostaneet. Jos ravintola olikin tehnyt virheen bändin buukkaamisessa, tuo toiminta oli vain ja ainoastaan bändin takia ravintolaan tulleita kohtaan aikamoinen pyllistys.

Katsotaan, tuleeko vastausta.

Onnellinen loppu tuossakin oli. Saimme hyvityksenä lahjakortit, jotka pystyi käyttämään muuallakin. Söimme niillä sitten ihan toisessa ravintolassa. Ilona on ollut boikotissa minulla tuosta asti, ja sellaisena tilanne pysyy jatkossakin. Toisaalta tätä helpottaa sekin, kun en ole oikein kohderyhmää.
 

Näkkäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Metallican lopetettua päälavalla alkoi jonkinasteinen kaaos kun ei ollut selvää mistä pääsee pois. Olisi ilmeisesti pitänyt suunnata kakkoslavan takana olleesta pienestä sisäänkäynnistä kaikkien ulos, eikä siitä päälavan vierestä, josta lopulta yleisön toimesta kaadettiin aidat ja päästiin ulos.

Samassa sumpussa olin minäkin. Luulen tuon kuitenkin johtuneen siitä ettei ihmisiä voitu päästää sillalle ennen kuin bändi on päässyt Kirjurinluodolta ulos. Autolla et käytännössä muuta kautta pääse pois, joten Metallican pojat olisivat joutuneet odottamaan alueen tyhjenemistä ennen poispääsyä. Helikopteri olisi toki ratkaisuna ollut toimiva.
 

septi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Samassa sumpussa olin minäkin. Luulen tuon kuitenkin johtuneen siitä ettei ihmisiä voitu päästää sillalle ennen kuin bändi on päässyt Kirjurinluodolta ulos. Autolla et käytännössä muuta kautta pääse pois, joten Metallican pojat olisivat joutuneet odottamaan alueen tyhjenemistä ennen poispääsyä. Helikopteri olisi toki ratkaisuna ollut toimiva.

Se selittänee asian. Tuo alue kun ei itselleni ollut tuttu eikä sitä väenpaljoudessa samalla tavalla hahmottanut. Hyvä ratkaisu tällaisissa paikoissa, joista poistuminen on hankalaa voisi olla myös ettei ykkösnimi olisi kuitenkaan se illan päätös, vaan kakkoslavalla olisi vielä joku bändi/esitys ja anniskelupisteet auki, että poistuminen vähän porrastuisi. Kieltämättä hankalaa on varmaan löytää paikkaa josta kymmenettuhannet ihmiset poistuisivat jouhevasti keikan jälkeen, etenkin tällaisissa yhden päivän tapahtumissa joissa ei ole majoitusta.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku, Miljoonamiehistö, Ranska, KuPS
Kaksi ensimmäistä Sonisphereä, ensin Porissa ja sitten Helsingin Kalasatamassa. Järjestelyt olivat aivan käsittämättömän perseestä molemmissa.
Korjataan sen verran että kaksi ensimmäistä Sonisphereä pidettiin molemmat Porissa, kolmas ja neljäs kerta olivat sitten tuolla Kalasatamassa. Tuo jälkimmäinen Porin Sonispherehän oli se missä oli aivan helvetinmoinen myrsky.

Kalasatamassa jokunen vuosi myöhemmin taas ja ajoissa paikalla, suoraan kaljakarsinaan. Tunnin jonotus, hörppästiin siinä nopeasti muutamat ja todettiin että ne olisivat päivän viimeiset, illemmalla olisi turha edes yrittää. Viimeisen lämppärin, Machine Headin, keikan ~puolivälissä todettiin että nyt lienee parempi lähteä kuselle jos meinaa vielä käydä. Pisuaareja ei ollut ja n. 50min jonotus VESSAAN. Siellä hiekkakentälläkin alkoi porukka käydä asioilla bajamajojen vieressä yms. Juuri ehdittiin Metallican alkuun.
Muistan lukeneeni tuosta kuselle jonottamisesta, tuo oli itse asiassa aika erikoinen juttu koska itse olin siinä suht lähellä lavaa ja siinä sivustalla oli ihan hyvä määrä kusilaareja. Tosin jos en ihan väärin muista niin sitä aluetta ei oltu merkitty oikeastaan mitenkään ja siellä ei myöskään ollut juuri ketään eli ihan päin helvettiä oli sekin kyllä hoidettu, ei siinä mitään.

Mitä tulee keikoilta poistumiseen niin AC/DC:n vuoden 2015 Hämeenlinnan keikalta poistuminen oli aika eksoottinen kokemus.
 

Ilmari Ahde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Haukiputaan huorakuoro
Ja ennen kuin joku tulee viisastelemaan että "aina kun on paljon ihmisiä niin joutuu jonottamaan", niin kannattaa käydä kokemassa festarit esim. Saksassa, niin ymmärtää että se ei pidä paikkaansa. Wacken avasi meikäläisen silmät tälle. 80 000 ihmistä tuppukylän pelloilla pikkuteiden varrella, eikä MIHINKÄÄN tarvinnut jonottaa yli kymmentä minuuttia, ei edes bussilla alueelle mennessä. Se on mahdollista kun homma on viimeiseen saakka hiottu asiakkaita ajatellen. Sellaisille festareille menee mielellään uudestaankin. Sonisphere on meikäläiselle nykyään sellainen kirosana, että väliin jää varmasti jos niitä vielä joskus järjestetään (taisi tosin olla eri järjestäjät Porissa ja Helsingissä, mutta kuitenkin)
Tässä voisi joku hassutella miten saksalaiset on osannut jo 40-luvulla isoja ihmisjoukkoja siirrellä ja paimentaa tuppukylien laitamilla, että kokemusta on, mutta jääköön nyt sanomatta.
 

Gostisbehere

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia City of Brotherly Love
HIM oli alkuaikoinaan muistaakseni livenä ihan kelvollinen, mutta noustuaan isoksi se ei sitä todellakaan ollut. Festareilla parikin kertaa yritin, mutta meno oli niin totaalisen aneemista paskaa etten pystynyt katsomaan koskaan keikkaa loppuun asti. Laittaisin kategoriaan ”luokaton livebändi”.

Itse voin yhtyä tähän osittain. Olen nähnyt HIM yhtyeen varmaan 15-20 kertaa. Sanoisin että tämä yhtye ei toimi festareilla jos ei ole esiintymässä klo00—->. Tämä orkesteri ja Ville Valo kaipaavat ympärilleen pimeyttä. Kävin aikoinaan Tavastialta muutamaan kertaan katsomassa bändin livemä. Siellä pääsivät kunnolla oikeuksiin. Myös jäähyväiset The jäähallin BlackBoxissa osoittivat että kyllä tämä bändi osaa vääntää livenä. Mutta ei valoisina festareilla
 

septi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Korjataan sen verran että kaksi ensimmäistä Sonisphereä pidettiin molemmat Porissa, kolmas ja neljäs kerta olivat sitten tuolla Kalasatamassa. Tuo jälkimmäinen Porin Sonispherehän oli se missä oli aivan helvetinmoinen myrsky.

Okei, seison korjattuna. Nyt muistankin lukeneeni tuosta myrskystä jälkimmäisellä Porin keikalla. Silloin en siis ollut paikalla vaan nuo ensimmäiset Porissa ja Helsingissä.


Muistan lukeneeni tuosta kuselle jonottamisesta, tuo oli itse asiassa aika erikoinen juttu koska itse olin siinä suht lähellä lavaa ja siinä sivustalla oli ihan hyvä määrä kusilaareja. Tosin jos en ihan väärin muista niin sitä aluetta ei oltu merkitty oikeastaan mitenkään ja siellä ei myöskään ollut juuri ketään eli ihan päin helvettiä oli sekin kyllä hoidettu, ei siinä mitään.

Tästäkin muistui mieleen että laitoin jälkikäteen palautetta järjestäjälle siitä että nuo fasiliteetit oli alimitoitettu, vastasivat silloin pahoitellen ja totesivat että vessoja oli periaatteessa tarpeeksi, mutta niiden sijoittelussa epäonnistuivat niin että kaikki kävijät eivät niitä tungoksessa löytäneet.
 

Gorbatjovi

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, New Jersey Devils, JPS, Dream Theater. Ja #28
Menköön nyt tämäkin live-esiintymiseen vaikkei varsinaisesti mikään konsertti ollutkaan, eli siis vuoden 2018 Suomen Ilmavoimien 100 vuotis- juhlalentonäytös Tikkakoskella. Se järjestettiin kahtena päivänä, eli lauantaina ja sunnuntaina ja molemmille päiville oli myyty joku 30 000 pääsylippua. Sattui pirun kuuma ja pilvetön kesäkuun päivä ja kentällä oli oikeasti aika tukalaa olla katsomassa näytöksiä. Se mikä tästä teki surkean kokemuksen oli palvelujen määrä kentällä joka oli vedetty ihan alakanttiin, jokaiseen palvelupisteeseen (sotku, grillit, kioskit ynnä muut) oli ainakin se 400 metrin kiemurteleva jono ja koko alueelle oli järkätty 4 vesipistettä keskelle aluetta! jonota siinä helvetinmoisessa pätsissä puoli tuntia täyttääksesi vesipullon!. Sieltä häipyi porukkaa ennen aikojaan kiroten järjestelyitä ja kaiken kruunasi Ilmavoimien taitolentoryhmälle sattunut vaaratilanne jossa yhdestä Hawk -hävittäjästä puhkesi rengas lähtökiidossa jolloin jouduttiin odottelemaan tilanteen turvallista päättymistä ja siksi jäi Hornet esitys näkemättä.

Sitten sunnuntaina olivat lisänneet vesipisteitä alueella ja kaikki näytökset saatiin lennettyä turvallisesti joten minusta ei ollut perusteita maksaa molemmista päivistä samaa hintaa ja käsittämätöntä että meidän Puolustusvoimat ei pystynyt järjestämään tuollaiselle määrälle siviilejä kunnolla edes vettä. Miten sitten kun on 100 000 sotilasta maastossa? kysynpähän vaan.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tuo jälkimmäinen Porin Sonispherehän oli se missä oli aivan helvetinmoinen myrsky.

Muistan tuon myrskyn, vaikka en ollut koko festareilla. Olin silloin Raumalla Kylmäpihlajan majakkasaarella, ja katsoimme kun mantereella vyöryi helvetillinen myrskypilvirintama kohti Poria. Totesimme jo silloin, että tuo ei taida päättyä hyvin, ja mantereelle palattuamme olikin jo uutisia kuolonuhrista.

Tuo oli muutenkin hirveä myrskyviikonloppu. Perjantaina Raumalle saapuessamme luin uutisia, että Tampereen keskustassa myrsky on aiheuttanut tuhoa, ja asuintalomme läheltä oli koulun peltikatto lähtenyt lentoon. Lauantaina aamulla Raumalla heräsimme rajuun ukonilmaan, ja tuolloin salama iski puolen kilometrin päässä majapaikastamme leirintäalueen puuhun, jonka alla leiriytyneet telttailijat loukkaantuivat. Sitten tuli tuo Kylmäpihlajalta nähty myrsky. Ja vielä sunnuntaina Turusta Tampereelle iltajunalla kulkiessamme katsoimme kun Helsingin suunnalta pohjoiseen kulkenut ukkosrintama välkytti taivasta pitkän aikaa. Tuo oli taas mennyt ihan mökkimme vierestä kaataen useamman puun. Mökki säästyi, mutta naapurin auto meni lunastukseen.

Takaisin aiheeseen: uskon hyvin, että tuo Porispheren tapaus olisi sellainen, että jos siellä olisi ollut, ei näitä "solisti oli kännissä" tai "ravintola katkaisi sähköt" -kokemuksia pitäisi enää oikein minään. Itse en oikein ikinä ole festareille lämmennyt (nuorempanakaan), kun niissä ollaan ihan liikaa säiden armoilla. Jo pelkkä sade tai melkein vaikkapa liian raju helle voi pilata tuon kokemuksen. Tuosta syystä suosin ehdottomasti sisäkeikkoja, mihin toki vaikuttaa moni muukin asia.
 

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
Muistan lukeneeni tuosta kuselle jonottamisesta, tuo oli itse asiassa aika erikoinen juttu koska itse olin siinä suht lähellä lavaa ja siinä sivustalla oli ihan hyvä määrä kusilaareja. Tosin jos en ihan väärin muista niin sitä aluetta ei oltu merkitty oikeastaan mitenkään ja siellä ei myöskään ollut juuri ketään eli ihan päin helvettiä oli sekin kyllä hoidettu, ei siinä mitään.

Mitä mitä, ollaanko me oltu samalla Sonispherellä? Siis vuosi 2012, kesäkuun alku ja keli saatanan kylmä? Machine Headin Robb Flynn jopa valitti kylmyydestä jossain spiikissään. En arvostanut. Porukka sentään värjötteli tuntikausia siellä kentällä ja herra kehtaa vinkua siitä lavalla.

Tuollahan oli lämppäreinä Machine Headin lisäksi esimerkiksi valkoisissa esiintynyt Ghost, Amorphis sekä Gojira. Ihan hyvä meno, mutta tuo kusipaikkojen vähyys/jonotus jäi itsellänikin päällimmäisenä mieleen. En toki itse paljoa juonut, halusin muistaa Metallican keikan mahdollisimman hyvin. Kaveri kävi Metallican esiintymisen aikana kusella. Silloin ei kuulemma ollut jonoa. Heh.

Pois lähtiessä oli toki itsellänikin jo kupla otsassa, mutta kiitos poliisien partioinnin en kehdannut siinä kuseskella. Jonotus metroon ja hotelliin helpottamaan oloa. Nähtiin metrossa Kari Peitsamo. Matkusti vissiin pummilla kuten mekin.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
Silloin kun räppäri alkaa tietoisesti tekemään parodiaa edustamastaan kulttuurista, mutta vetää sen täysin yli ja ketään ei enää naurata, niin... noh, ketään ei naurata. Kyseessä Steen1:n projekti Ursus ja Revenneet Keskoset (tms). Paskin keikka, missä olen kuunaan ollut. Tämä Kotkassa joskus kai kymmenisen vuotta sitten. Äijät otti homman aivan liian todesta ja vittuilivat koko illan mm. miksaajalle. Tai en tiedä mikä oli loppujen lopuksi homman tarkoitus, mutta ei kyllä tavoittanut yleisöä.
 

Jeffrey

Jäsen
Tuollahan oli lämppäreinä Machine Headin lisäksi esimerkiksi valkoisissa esiintynyt Ghost, Amorphis sekä Gojira. Ihan hyvä meno, mutta tuo kusipaikkojen vähyys/jonotus jäi itsellänikin päällimmäisenä mieleen. En toki itse paljoa juonut, halusin muistaa Metallican keikan mahdollisimman hyvin. Kaveri kävi Metallican esiintymisen aikana kusella. Silloin ei kuulemma ollut jonoa. Heh.

Aikanaan Belgiassa isommilla festareilla oli kyllä ihan mielettömät vessajärjestelyt ja homma sujui. Silti kesken keikkaa oli ihan ok kusta kentälle. Kun aloit kaivamaan velipuolta housuista niin ympärillä olevat tekivät sopivan ringin ja antoivat tilaa. Kun elektrolyytit oli murmella niin meininki jatkui taas täysillä. Muutenkin oli ihan mieletön kokemus nuo festarit. Vähän samalla tavalla jos esimerkiksi kaaduit moshpitissä, oli "turvaympyrä" samantien pystyssä sivullisten toimesta ja kaksi sivullista kainaloissa nostamma kaveria ylös.

Mitä surkeimpaan keikkaan tulee, oli se täysin lässähtänyt keikka Tavastialla. En edes muista bändin nimeä enää... tästä noin kymmenen vuotta. Tuolloin meillä nousi vahvaan radiosoittoon muistaakseni kanadalainen rock-poppoo, joka oli niittänyt tuolla mainetta pubibändinä. Hyviä biisejä niillä oli ja useampi jauhoi Radio Rockilla. Itse esiintyminen meni vaan vähän pipariksi kun paikanpäällä selvisi kuinka pieniä ja karismattomia nämä soittajat olivat. Koko keikka ei oikein lähtenyt käyntiin ja myös sivulliset ihmetteli samaa, että nyt vaan ei toimi tällainen rokki tollasilla esiintyjillä. Taisi tehdä tuolloin jopa ihan suomenkiertueen, mutta sen koomin en ole bändistä kuullut. Taisi olla muilla paikkakunnilla samat havainnot.
 

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
Mitä surkeimpaan keikkaan tulee, oli se täysin lässähtänyt keikka Tavastialla. En edes muista bändin nimeä enää... tästä noin kymmenen vuotta. Tuolloin meillä nousi vahvaan radiosoittoon muistaakseni kanadalainen rock-poppoo, joka oli niittänyt tuolla mainetta pubibändinä. Hyviä biisejä niillä oli ja useampi jauhoi Radio Rockilla. Itse esiintyminen meni vaan vähän pipariksi kun paikanpäällä selvisi kuinka pieniä ja karismattomia nämä soittajat olivat. Koko keikka ei oikein lähtenyt käyntiin ja myös sivulliset ihmetteli samaa, että nyt vaan ei toimi tällainen rokki tollasilla esiintyjillä. Taisi tehdä tuolloin jopa ihan suomenkiertueen, mutta sen koomin en ole bändistä kuullut. Taisi olla muilla paikkakunnilla samat havainnot.

Kanadalaisista Radio Rockilla vuosikymmen sitten soineista bändeistä ei tule ensi hätään muita mieleen kuin Danko Jones. Olisiko ollut se?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös