Flo
Viestin lähetti Flonaldo
Ja ilmeisesti aiheen experttinä voit kertoa ihan lainopillisesti kuinka ry:n on helpompaa rikkoa lakeja?
HPK:ta ei sido osakeyhtiölaki niin kuin sen kilpailijoita, jotka ovat pakotettuja - niin kuin oikein onkin - noudattamaan lakia, jota on kehitetty ja kehitetään jatkuvasti kaikkien osapuolten (omistajat, verottaja etc) parhaaksi.
Viestin lähetti Flonaldo
Oy-pohja jo itsessään estää sellaisenaan talkootoiminnan. Oy:n hyväksi ei voi työskennellä ilman palkkaa, vaan oy:n pitää maksaa työntekijöilleen.
...häh? Kuinka kummassa voi näin ollen olla mahdollista, että esimerkiksi täällä meidän omassa firmassa on kosolti yrityksen eteen puuhastelleita immeisiä, joille ei ole maksettu senttiäkään palkkaa?
Viestin lähetti Flonaldo
Osakkeita ei ole yhdessäkään liigayhtiössä todellakaan myyty yksityishenkilöille yksittäin.
Yhdenkään liiga-oy:n osakkeita eivät omista yksittäin yksittäiset henkilöt.
Entistä hullumpaa argumentointia. Ilvestäkin omistavat siis sellaiset firmat kuin Lasse Oksanen, Risto Jalo tai Jouni Jääskeläinen.
Lintumäen väitetään sanoneen, että oy:n pitää maksaa vuosittain osinkoa omistajilleen, kun taas ry:ssä on mahdollisuus säästää rahaa joukkueen kehittämistä varten. En voi uskoa, että hän olisi moista sanonut. Oy voi jakaa osinkoa, jos se katsoo olevansa siihen kykenevä, mutta voi kyllä käyttää rahat muutenkin...
Lainaan tähän taas erästä kiekkokirjaa, sillä siihen olen kertaalleen kirjoitellut näitä juttuja jäsennellysti. Toivottavasti en saa kohta pelikieltoa piilomainonnasta.
***
Yhdistys vs yhtiö
”Yhdistyksen toiminta kiekkobisneksessä on jo lähtökohdiltaan mitä on. Ei ole mitään protokollaa. Ei ole mitään standardeja. On vain kauhea määrä erilaisia papereita ja suullisia sopimuksia. Pelaajaoikeuksia panttaillaan ja edelleenpanttaillaan ilman panttioikeutta. Totta kai kaikki ajattelevat omistavansa enemmän kuin oikeasti omistavat. Eihän tämmöisen lopputulos voi olla mitään muuta kuin että kaikki menee päin helvettiä!” – eräs Ilveksen sisäpiiriläinen
Liiga-Ilves oli muiden liigaseurojen tapaan suunnittelemassa toimintansa siirtämistä osakeyhtiölle. Kun arvioidaan yhdistyksen ja osakeyhtiön eroja, saadaan ehkä jonkinlainen kuva siitä, mitä oli tapahtumassa.
SM-liigakiekkoilun muututtua 1980-luvulla urheilullisella puolella amatööriurheilusta ammattilaisurheiluksi alkoi samansuuntainen kehitys muutaman vuoden viiveellä myös taloudellisella puolella. Murros oli vaikea, eikä suomalaisen yhdistyslainsäädännön kankeus ja vanhanaikaisuus sitä millään tavalla helpottanut. Liigaseurat olivat perinteisesti toimineet yhdistysmuotoisena ikään kuin aatteellisella pohjalla, vaikka toiminnan laajuutta kuvaavat tunnusluvut viestivätkin enemmän liiketoiminnasta kuin yhdistystoiminnasta.
Yksi esimerkki on käsite toimitusjohtaja. Hänellä on osakeyhtiölaissa tarkasti määritellyt vastuualueet ja oikeudet, mutta yhdistyslaki ei tunne koko käsitettä! Voidaankin esittää kysymys, missä määrin esimerkiksi Liiga-Ilveksen toimitusjohtajat ovat olleet todellisia toimitusjohtajia selkeine vastuineen ja tehtävänkuvineen?
Liiketoiminnan lainsäädännön ydin Suomessa on osakeyhtiölaki. Sitä kehitetään jatkuvilla muutoksilla sen varmistamiseksi, että laki aina vastaisi kulloisiakin talouselämän monipuolistumisen asettamia vaatimuksia. Yhdistyspuolella vastaavaa painetta muuttaa lainsäädäntöä jopa useita kertoja vuodessa ei ole. Yhdistyksissä kirjanpitokin noudattaa hyvin vanhakantaisia malleja. Miksipä muulla tavalla olisikaan, koska yhdistyksissä ei ole liiketoiminnan tuloksesta kiinnostuneita omistajia. Myöskään verottajalla ei ole intressiä voiton mittaamiseen, koska sitä ei pääse verottamaankaan.
Osakeyhtiössä menot ja tulot kirjataan tarkoin yhtiön kirjanpitoon. Menot on kirjattava, koska muutoin niitä vastaavaa rahasuoritusta ei voida maksaa yhtiöstä ulos. Tulot on kirjattava, koska muutoin on kyseessä rikkomuksen laajuudesta riippuen rike tai petos. Tilintarkastajat valvovat, että osakeyhtiön kirjanpito on tehty oikein. Tämä on myös omistajien intressi.
Myös verottaja tarkistaa määräajoin, että osakeyhtiön kirjanpito on kunnossa, ja että sen nojalla yhtiötä verotetaan laissa säädetyllä tavalla. Veroviranomainen on kiinnostunut arvonlisäverosta, tuloverosta sekä työntekijöiden ennakonpidätyksistä ja sotu-maksuista. Yhdistykset ovat vapaita arvonlisäverosta ja tuloverosta tiettyjen edellytysten täyttyessä, joten niiden tarkistaminen ja laskeminen ei yleensä yhdistyksissä edes sisälly toteutettavaan verotarkastukseen.
Yhdistyksessä kuitit kannetaan kirjanpitoon, jos yhdistys tiukasti vaatii tositteen saamista ennen maksutapahtumaa. Verotuksellista ulottuvuutta tositteella ei yhdistyksessä ole lainkaan. Kulutositteen kiikuttaminen kirjanpitoon ei siis ole aina ollenkaan välttämätöntä, kunhan asia tulee jollakin tyydyttävällä tavalla hoidetuksi.
Liigaseuran yhtiöittämisessä on lyhyesti siis kyse siitä, että toiminnasta tulee selkeää, järjestelmällistä ja valvottua. Liiga-Ilvestä on kuvattu mustimpien vuosien osalta esimerkiksi sanonnalla ”Kaikkien säätäjien äiti”. Myös osakeyhtiötä on tietenkin mahdollista johtaa huonosti, mutta sitä koskeva lainsäädäntö ehkäisee tehokkaasti asioiden epämääräisen järjestelyn ja lakeja liippaavan luovimisen.
On kuitenkin muistettava, että Liiga-Ilvestä ei ole syytetty esimerkiksi pimeistä pääsylipuista tai muista laittomuuksista.
***
HPK pitäisi komentaa ruotuun.
B