Vaikea peli oli KalPaa vastaan. Hyökkäysalueella ei pysytty tarpeeksi pitkään kiekossa. KalPa puolusti hyvin olemalla koko ajan kiekollisessa kiinni ja lisäksi se voitti enemmän kaksinkamppailuja. Lopullinen ratkaisu oli se, että HPK ei pystynyt murtautumaan maalipaikoille. Lisäksi kiekot pomppivat lavoissa ihmeellisesti koko pelin ajan ja varsinkin ylivoimalla laita ja siniviiva vuosi jatkuvasti sen sijaan, että kiekko olisi pysäytetty ja tilanne olisi saatu jatkumaan.
Hyvää oli se, että myös itse puolustettiin hyvin ja luistin liikkui ja, että Voutilainen oli hyvä maalilla. Hyökkäyksiä saatiin kyllä tuotua mukavasti alueelle mutta siihen se sitten usein jäikin. Sohellettiin kiekko itse pois lavasta tai odotettiin niin kauan, että vastustaja ehtii kiinni. Jollain tavalla tuo peli täytyy saada paranemaan tai alkaa sijoitus tulemaan ryminällä alaspäin. Yksittäisiä hyviä pelejä tulee mutta sellaisia pitempiä hyviä jaksoja ei ole ollut vielä yhtään. En tiedä mistä, mutta jostain se kertoo.
Nyt, kun on seurannut miten vastustajat pelaa niin täytyy todeta, että todella kova vaatimustaso on tällä hetkellä Liigassa. Vauhtia on mielettömästi eikä tilaa ja aikaa ole jäädä säätämään ja kikkailemaan omiaan.
hpk.fi